Auttakaa hyvät veljet!!!
olen valtavan ihastunut yhteen uskovaiseen mieheen! Tämä on tosi tuskallista!
Ehkä hänkin on ainakin huomannut minut... mutta en uskalla enää mennä edes lähietäisyydelle,-jalat alkaa tärisemään, sydän hakkaa, en pysty ajattelemaan järkevästi,eli mieluummin pysyn nykyään vähän kauempana, että pysyn edes pystyssä!
Nyt mie pelkään että hän luulee ettei minua kiinnosta enää :(
En pysty edes katsomaan silmiin, pakko kääntää pää pois,-en haluaisi tehdä niin mutta----APUA!jotenkin vaan sitten yritän olla niin kuin "ei tunnu missään...ja ehkä se sitten näyttääkin hänestä ,että ei tuota kiinnosta!
Eli huomaatte varmaan että juttelemaan meno ei tule kysymykseenkään!
Enkä haluaisi missään nimessä antaa sellaista "roikkujan" kuvaa itsestäni (vaikka mielelläni hänessä kyllä roikkuisinkin ;))
miksi on niin kamalan vaikeaa antaa toiselle semmosia "viestejä" että -minua saa/voi lähestyä??!!
Miten sen voisi tehdä nolaamatta itseään?
Tässäpä se asia ydin varmaan onkin, että pelkää,-pelkää niin vietävästi tulevansa torjutuksi!
Auttakaa minua,-haluan hänet!!!
mutta miten? kun ei uskalla!!!!
olen valtavan ihastunut yhteen uskovaiseen mieheen! Tämä on tosi tuskallista!
Ehkä hänkin on ainakin huomannut minut... mutta en uskalla enää mennä edes lähietäisyydelle,-jalat alkaa tärisemään, sydän hakkaa, en pysty ajattelemaan järkevästi,eli mieluummin pysyn nykyään vähän kauempana, että pysyn edes pystyssä!
Nyt mie pelkään että hän luulee ettei minua kiinnosta enää :(
En pysty edes katsomaan silmiin, pakko kääntää pää pois,-en haluaisi tehdä niin mutta----APUA!jotenkin vaan sitten yritän olla niin kuin "ei tunnu missään...ja ehkä se sitten näyttääkin hänestä ,että ei tuota kiinnosta!
Eli huomaatte varmaan että juttelemaan meno ei tule kysymykseenkään!
Enkä haluaisi missään nimessä antaa sellaista "roikkujan" kuvaa itsestäni (vaikka mielelläni hänessä kyllä roikkuisinkin ;))
miksi on niin kamalan vaikeaa antaa toiselle semmosia "viestejä" että -minua saa/voi lähestyä??!!
Miten sen voisi tehdä nolaamatta itseään?
Tässäpä se asia ydin varmaan onkin, että pelkää,-pelkää niin vietävästi tulevansa torjutuksi!
Auttakaa minua,-haluan hänet!!!
mutta miten? kun ei uskalla!!!!
Vastaukset 34
Vanhimmat
kouluajoilta tuttu ystäväni leikki kyllä saman kuuloista kissa-hiiri-leikkiä aikoinaan nykyisen miehensä kanssa! Eli älä lannistu! Ei se varmaan niin vakavaa ole vaikka vähän jänskäätkin, jos kuitenkin haluat ottaa härkää sarvista ja osoittaa olevasi "tavoiteltavissa"... Liian tyrkky ei kannata olla.
Mua ainakin ois helppo lähestyä esim näin. Hakeudut seurois lähellä istuu, vaikka eteen tai sit taakse. Sitte vaan yrität katella. Seuraavaksi sit vaan viereen istuu. Samate väliajal ja tietty kahvijonos, ei muutaku perään.Sit viel pihal voi yrittää hakeutua viereen käkkii. Tää on molemmille helppoa ja turvallista, jos ei rohkeus riittä suoraan puhutteluun.
Siis pitää vaan näyttää aika suoraan, että on kiinnostunut. Kristillisyydessä on mielestäni näis asiois vapaus, olla kiinnostunut ja tutustua. Toisaalta on reilua suoraan näyttää jos ei ole kiinnostunut, väärin "lupailla". Eli jos joku tyttö "laittaa punaisen valon" päälle, ni jokainen täysjärkinen tyyppi kyl alkaa miettii jotain muuta vaihtoehtoa:)
Siis useimmissa seuroissa va lähelle ja hymyä. Sit voi tervehtiäkin, nopee arvaus että jos ahkeroit käydä seurois ja tää kaverikin käy. Te "tapaatte penkis" sillon jo yhe kk aikana niin monta kertaa, et ennuste on jo aika hyvä.
Joo, tää vaikea juttu. Mulla kyl vähä sama ongelma, yhen sisaren toivoisin saavani vaimokseni. Mutta ei oo yhteisiä tuttui, jote just toi juttelu aloituksen teko vähä hankalaa.
Siis kerro sä miten sua vois sitte lähestyä?
Tuli vähän sekavaa tekstii, mut oon ruokatunnil ny.
enmä oikein tiedä, miten minua pitäis lähestyä, ehkä sellanen yllätyshyökkäys,- ettei ehtis panikoida;P,ehkä vaikeimmalta tuntuis puhua hänelle jos siinä olisi muitakin paikalla... koska puheissani ei varmasti olisi päätäeihäntää!
Tuntuu olevan molemmilla sukupuolilla väliin vaikeeta tämä tutustuminen toiseen, eikä tilannetta helpota se yhteisten tuttujen puute.
Minä ainakin tykkään eniten jos tullaan suoraan juttelemaan, ei aina niin ihmeellistä asiaakaan tarvitse olla, yhdessä voi olla muutenkin, pelailla, käydä kylässä puolin ja toisin, ja varsinkin yllätyskäynneillä. =) Niitä sais olla enemmän, ja vaikka ei niin kovin kiinnostunutkaan ois toisesta, kavereita ja ystäviä ei koskaan ole liikaa.
Tää kuulostaaki tosi helpolta. Siis sisar saattaa alkaa panikoida ja puuhuu sekavia. Sit keskustelun jälkeen tietty miettii, tykkäsköhän toi musta? Voi tulla pitkä ilta mietties...:)
Niin helppoohan se sit jo on, ku pelailee samois porukois tai tekee yllärikyläilyjä. Mut mitäs jos ei tiijä muuta kun et kyseine olio on Siionin kaunein:) Siis mite tehdä täsmähyökkäys?
Onhan niin, että jos se olikin sillä hetkellä kaunein, kun arvioit, aika kuluu ja nousee aina vaan kauniimpaa porukkaa. Koskaan et siis voi lopulta päättää kenet ottaisit. Tosin ethän voisikaan olla se päättäjä enää, kun itsekin olisit jo ryppyinen. Kait kuitenkin miehelläkin arviointikyky säilyy, ettei aina katsele nuoria ja kauniita. Vai miten tämä asia on?
Mä tatrkoitin tolla vähän sitä, että kun on ihastunut niin silloin "kohde" näyttää kauneimmalle! Eikös niin pidä ollakin? Joo, ei ns. "mitattava kauneus" oo tarkein asia maailmas. No mitkät ne on sun speksit ku alat jotain miestä miettiä?
vaan saadaan...lahjaksi...
ensinnäkin ne perusasiat, että on uskovainen ja että ihmistä vois kenties rakastaa... (se vaatii tiettyjä asioita) Siis pitäs olla sellainen, että sen kans tulee toimeen, pystyy kommunikoimaan. Oikeastaan aika turha ottaa tyyppiä, jonka kans ei viestittely pelaa. Pitää olla sama aaltopituus... yks asia, mies voi tehdä suurenkin vaikutuksen, jos hänellä on itsevarmuutta. Jos se taas puuttuu, niin ei hyvää... Ja sitten ei sais olla sellainen, että kattelis muita. Että niinkun seelailis sinne tänne.
Sillä perusteella ei voi unohtaa sitäkään, että se oikea ei kaikesta huolimatta mene toiselle tai karkaa.. tai niin, että kaikki menee kuten on tarkoitettu.
ei aina jaksa ajatella noin... entä jos sitä oikeaa ei ookka sulle??? tai mulle???
-voi paska!
Siis toi "että ei sais katella muita" ei tiijätkö mee sulla hyvin jos tommosta epäilet! Mistä sulle on tullu tommonen epäilys? Jos tykkää jsotakin niin miksi kattelis muualle?
...ja että vois kenties rakastaa...voiko jotakin kenties rakastaa? Mä oon ymmärtäny et se on joko 0 tai 100%.Sit toi vieestittely, miks pitää viestitellä, eikö vois vaan puhua?...kumpikin taitojensa mukaan...miks tehdä viestittelystä/kommunikaatiosta jotain elämää suurempaa? Tai ehkä sulle semmonen tyyppi oi just hyvä?:) Onnea etsintää...
sopivasta? Jospa yrittäis löytää sen sopivamman. Ihminen ehkä tekee asiat vaikeeksi etsimällä sitä mystistä "oikeaa"? Joka puolella on kivoja ihmisiä, sopivin vois olla paras?:)
Kyllä kuule ihmiselle on annettu valitettavasti vapaus sotkea asioita. Joten kyllä ihmisellä on vastuuta itselläki ns. ajallisissa asioissa. Tästä puoliso asiasta esiintyy 2 tulkintaa. Kun kysyy vanhoilta pojilta/ikäneidoilta saa vastauksen että, Jumalan tahto. Perheelliset kyl aika monesti sanoo, että töitä on tehty. Jumala kuitenkin sen oikean sitten ajallaan näytti:)
siinäpä se olisikin ongelmaan ratkaisu.!
sinullekin elämässä, niin uskallat tulla sieltä taustalta kyttäämästä...
tekstiä... Ihan ihmettelen...
Tarvittaessa vois palkata jonkun agentin tekeen taustatyön ja tyrmäyksen et pääsis ite suoraan seurustelun ikeeseen kiinni.
huono itsetunto, vai?
mites se tehdään?
Laitat kaverin (agentin) kertoo että, olet kiinnostut. Sit voitte agentin kanssa miettit mitä oli reaktio? Jos tyyppi alko itkee, unohda juttu. Mut jos hymyili ja alko kysellä susta kaikkee, oot voitaja!:)
Mielestäni on hienoa, että olet kokenut tuollaisen ihastumisen.
Mene rohkeasti juttelemaan(vaikka se on varmasti vaikeaa). Älä vaikuta ihastuneelta. Juttele niitä näitä. Opit tuntemaan ihmistä paremmin yms.
Olet oikeassa. Tuo on vaikea tilanne. On todella rankkaa, jos tulee torjutuksi. Uskon kuitenkin, että mies on idiootti, jos ei ota aloitettasi vastaan :)..ehkä hän pelkää samaa asiaa.
Nauti tunteesta..Toivottavasti kaikki menee hyvin!!!
Kiva kirjoitus,(koko ketju) lisää tämmöistä tänne nettiin ja joka paikkaaaaaaan:) Aurinkoista syksyyyyy:)
Tilanteessa, jossa ei tunne toista, josta on jotenkin kiinnostunut. Minusta jotkut naispuoleiset tuntuvat jotenkin ujoilta. Jos heitä toistuvasti katselee niin monesti ne sitten kääntää pään pois. Itse olen vähän sellainen luonne että on kivaa katsella ihmisiä ja etsiä jonkinlaista vastakaikua. Toisaalta joskus kun kattelee jotain enemmän koen itseni jotenkin hölmöksi, kun se kohde sitten aina kääntää katseen pois ja ajattelee ehkä itsekseen että "taasko toi tuijottaa minua".
eiköhän sen pidemmän päälle huomaa jos se toinen vaan vilkasee, ihan kuin tarkistaakseen että katsooko se taas,-mutta jos hän katsoo pidempäänklin niin...;)
Minusta ry:llä on jotenkin se homma sellaista et tuntuu että kaikki kyttää, ketä kukakin kyttää, ja senkin takia siellä se tutustuminen on niin vaikeaa ellei mahdotonta.
mutta kyllä minäkin käännän pääni pois jos tyyppi josta olen kiinnostunut, katsoo kauan, vaikka se tuntuukin ah,-niin ihanalta, niin silti ei uskalla; ettei kukaan huomaa..
Mutta monesti illalla miettii, että olisi sillon vaan pitänyt uskaltaa...harmittaa
"Mene rohkeasti juttelemaan(vaikka se on varmasti vaikeaa). Älä vaikuta ihastuneelta. Juttele niitä näitä. "
anteeksi, mutta oikein huvitti sinällään ihan järkevä ja hyväntahtonen neuvo, mutta jos itseäni ajattelisin tähän tilanteeseen, niin tämä ei taitaisi oikein onnistua, kun koko ruumis olisi varmasti kuin umpiluuta!!: DDD
Miehet ei muuten kyttäile tai vahdi toisia että ketä ne tsiikailee. Pikemminkin me taputellaan toisia selkään että jatka samaan malliin.
Tehkää naisetkin sellainen sopimus että ette kyttäile toisia, niin meillä miehilläkin on sitten mukavempaa. Tuo kyttääminen saattaa johtua jonkinlaisesta kateudesta. "Mitä itsellä ei ole niin sitä ei sitten suoda kaverillekkaan."
RY ei mielestäni ole kovinkaan luonteva paikka tehdä sellaista tuttavuutta. Ahdas eteinen tai tungos pihalla ei anna hyviä puitteita siihen. Paremmin tutustuminen onnistuu muualla esim. kylissä, retkillä tai pelikentillä.
Olen juuri samaa mieltä=> kiva ketju,että minuakin koskettavin asia ehdottomasti kyseessä.Tää on ihan levottoman mielenkiintoinen osa-alue.=) =) Oon kait lukenu kaikki kommenntit ainakin kahdesti.
Niinhän se on, että mitään ei saa, jos ei yritä.
Onks sul kundin kännynumero tiedossa? Ei muuta ku textaileen vaan. Voit pyytää vaik iltakylään tai johku peli-iltaan, ja sit syventään suhdetta. Lopulta vaan kosaset sievästi. Tietty on otettava riski, että taivas putoo niskaan sen jälkeen, mutta voitpa paljon voittaakin!
Onnea, tsemppiä!!
eli jos ollaan juteltu, oltu samoissa paikassa kylässä ym,ym, niin sit kun seuraavan kerran nähdään, niin ollaaan kuin ei tunnettaiskaan?
minä ainakin haluaisin tuttuja... :( niitä ei koskaan ole varmasti liikaa.
ja
esimerkiksi kaupungilla jos törmää johonkin meikäläiseen niin mun mielestä on ihan oikein ja kohtuullista...
Tästä on paljon esimerkkejä!:)
päätyy naimisiin.
ei voi mitään.