Reipas väittely Petri Karisman ja Teemu Laajasalon välillä.
http://yle.fi/uutiset/onko_koulujen_joulujuhlissa_liikaa_uskontoa/6410800
Minua tuossa häiritsi Laajasalon väitteet uskonnon alasajosta, kun kaikki voivat neutraalin juhlan jälkeen mennä kirkkoonsa / synagoogaansa / temppeliinsä / moskeijaansa / pubiin jatkamaan juhlimista samalla tavalla ajattelevien kanssa.
http://yle.fi/uutiset/onko_koulujen_joulujuhlissa_liikaa_uskontoa/6410800
Minua tuossa häiritsi Laajasalon väitteet uskonnon alasajosta, kun kaikki voivat neutraalin juhlan jälkeen mennä kirkkoonsa / synagoogaansa / temppeliinsä / moskeijaansa / pubiin jatkamaan juhlimista samalla tavalla ajattelevien kanssa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Karisma vei väittelyn pinnat 6-0. Kukaan ei todellakaan ole vaatinut, etteivätkö uskikset saisi mennä kirkkoihinsa tai mitä temppeleitä niitä onkaan. Senkun vaan menevät, mutta ei kaikille yhteiseen syyslukukauden päätösjuhlaan pidä viedä mitään uskontoja.
"On mieletöntä sivistymättömyyttä ja häpeällistä historiattomuutta ajatella, että opetus olisi puhdistettavissa syväkulttuurisista elementeistä. Opetushan on aina katsomuksellista. Jos tehdään puhdistusoperaatioita, se tarkoittaa, että luodaan uudenkaltaista fundamentalismia" - Teemu Laajasalo
Sivistymättömyytä on se jos jokin, kun kouluissa ylipäätänsä opetetaan pronssikauden moraaliopeista. Tarkoittaako hän että minkään ei koskaan tulisi muuttua tai kehittyä, koska se on 'puhdistusoperaatio' tai 'uudenlainen fundamentalismi'? Oli miten oli, keskustelun aihe oli tulisiko koulujen olla neutraaleja joulujuhliin. En näe mikä sen saavuttamisessa on ongelmana. Tietääkseni useimpien suomalaisten joulut kotona ovat hyvin maallisia.
Mutta vanhoista perinteistä on vaikea luopua. Kun uskonnon opetus loppuu kouluissa, niin luultavasti aikanaan seuraavat myös tämän tapaiset tilaisuudet.
Joka tapuksessa oli hyvä kuulla keskustelua aiheesta mediassa.
Teemu Laajasalo antoi taas kerran itsestään erittäin huonon kuvan. Äijä ei osaa tehdä mitään muuta kuin lyödä leimakirvestä, inttää kaikessa toista vastaan ja olla äärimmäisen agressiivinen.
Aina kun joku väittää joulun olevan kristillinen juhla, kannattaa kyseinen vale korjata. Joulu ei ole kristillinen juhla. Joululla ei ole mittän tekemistä kristinuskon kanssa, vaikka kristityt massiivisella vyörytyksellä yrittävätkin omia joulua itselleen. Raamatusta ei löydy ensimmäistäkään mainintaa joulusta. Raamattu kertoo epäsuorasti Jeesuksen syntyneen keväällä eikä joulukuussa. Vasta 350-luvulla kristityt päättivät alkaa viettää omaa Jeesuksen syntymäjuhlaa valheellisesti 24.12 ja alkoivat liimata omaa kristillistä hapatusta joulun päälle ja vyöryttää joulua omiin nimiinsä. Joulua on vietetty paljon ennen kristinuskoa. Joulun vietto perustuu talvipäivänseisaukseen eikä joululla ole mitään uskonnollista merkitystä.
Teemu Laajasalo vei mielestäni pisteet selvästi. Tämän ohjelman perusteella ei muutoksia nykyjärjestelmään ole tulossa, eikä sille toki ole perusteitakaan.
Minunkin mielestäni Teemu Laajasalo voitti tämän väittelyn vaikka onkin väärässä. Opettajana minua häiritsee uskonnonopetuksessa kritiikittömyys. Jos tavoitteena on kriittisesti ajatteleva nuori ei ole mitään perustetta opettaa esimerkiksi että "Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano."
Nykyjärjestelmälle on ilman muuta tulossa muutos. Omina kouluaikoina meillä joka päivä aloitettiin rukouksella ja ruokailu ruokarukouksella. En näe niiden poistumisessa mitään pahaa. Uskonnolllisen piilo-opetuksen ohella myös uskonnonopetus on koko ajan vähenemässä.
Minun kouluaikanani 1970-luvulla ruokarukoukset ja uskonnollissisältöiset aamunavaukset olivat pakollisia.
Se mikä silloisessa yhteiskunnassa ehkä oli toimivaa, ei nykyisessä ole. Koululuokissa on niin paljon lapsia, jotka edustavat muita uskontokuntia, tai eivät uskontokuntaa ollenkaan. Omana aikanani luokkakavereideni "eksoottisin muukalainen" oli yksi pohjoiskarjalainen poika, joka oli ortodoksi ja sai sen takia erillistä uskonnonopetusta.
Koulun pitää keskittyä perustehtäväänsä, lasten kouluttamiseen.
Ruotsissa lamavuosina 1990-luvun alussa koulutarjonta räjäytettiin pirstaleiksi avaten se kaikille mahdollisille toimijoille. Jotkut muslimitaustaiset vanhemmat innostuivat laittamaan lapsensa vastaperustettuihin "islamilaisiin kouluihin". Parin vuoden kuluttua moni heistä muutti mieltään ja pyysi saada palauttaa lapset takaisin perusruotsalaiseen kouluun, koska perusaineiden opetustaso islamilaisissa kouluissa oli heikko, eikä islamilaisessa koulussa oleminen juuri edesauttanut ruotsalaiseen yhteiskuntaan integroitumista.
Antakaamme kouluille työrauha tehdä päätehtäväänsä, jossa ne mm. PISA-tutkimusten perusteella menestyvätkin hyvin.
"On parempi, ettei kenenkään tarvitse olla kuuntelemassa toisten juttuja, Karisma sanoi." - Tämäkö on tulevaisuuden vapaa-ajattelijoiden toivoma "neutraaliyhteiskunta"? Eikö ennemminkin parempi olisi se, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa nimenomaan kuunnellaan kaikkia?
Karisman mukaan ehkä siis kenenkään ei ole syytä menän kouluun? Silloin varmaan varmimmin toteutuu se, että kenenkään ei tarvitse kuunnella ketään. Mallia vaan Pohjois-Koreasta!
Olet Jarmo aivan oikeassa. Minä olen viran puolesta joutunut olemaan monessa ekumeeniseksi mainostetussa Jumalanpalveluksessa jossa on puhunut paikallinen luterilainen pappi luterilaisessa kirkossa. Viidennes koulumme opiskelijoista on maahanmuuttajia ja kolmannes ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta kertaakaan emme ole kokoontuneet islamilaiseen, juutalaiseen, mormooni, ortodoksiseen temppeliin tai jehovantodistajien Valtakunnan saliin tai viettäneet puhtaan pakanallista joulua. Toivoisin, että myös luterilaiset kuuntelisivat muiden toivoita sillä koulussamme on ainakin edellä mainittujen uskontojen edustajia.
Tällainen aikuisten keskustelu on oikeasti turhaa, sillä juhlijoilla pitäisi olla oikeus valita mitä _he_ haluavat kuunnella. Joulukirkon ilmoitetaan olevan kaikille kirkkoon kuuluville pakollinen ja heistä ehkä neljännes ilmestyy kirkkoon (lukion toisella jo tiedetään että poissaoloja ei kontrolloida) kuuntelemaan mp3-soittimillaan (lue nykyään kännyköillään) musiikkia ja opettajat istuvat omassa ryhmässään valvomassa ettei ylimääräistä musiikkia kuulu. Kuka oikeasti hyötyy tästä?
Keskustelun aiheena oli koulun joulujuhla, jossa minä en ainakaan halua kuulla mitään mistään uskonnosta.
Jeesus-satua on jo tarpeeksi kauan syötetty joka paikassa ja kohta se onneksi loppuu.
"Tämäkö on tulevaisuuden vapaa-ajattelijoiden toivoma "neutraaliyhteiskunta"?
Kyllä, tämä on sekulaarin yhteiskunnan tapa toimia. Koulu ei opeta uskontoa. Kukin uskonto voi harjoittaa omaa uskontoaan omissa tiloissaan, kuten parhaaksi näkee. Mitä vaikeaa tässä nyt on?
Pitääkö tässä nyt koululaisten sitten alkaa kiertämään kaikki saatanan palvojien ja eläimiin sekaantujien juhlat myös läpi ettei vaan jää mikään rituaali väliin?
Eiköhän ole parasta että vietetään päättäjäisjuhlat ilman uskontoja ja jokainen voi uskontoneutraalin LUKUKAUDEN TAI LUKUVUODEN PÄÄTÖSJUHLAN jälkeen mennä ihan mihin haluaa palvonta tilaisuuteen omalla ajallaan.
"Viidennes koulumme opiskelijoista on maahanmuuttajia ja kolmannes ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta kertaakaan emme ole kokoontuneet islamilaiseen, juutalaiseen, mormooni, ortodoksiseen temppeliin tai jehovantodistajien Valtakunnan saliin tai viettäneet puhtaan pakanallista joulua. "
Tuota asiaa ei voi varmaan enää selkeämmin ilmaista. Kuinkahan pitkään kirkkko pitää yllä tuota kantaa että kouluissa noudatetaan enemmistön vakaumusta, kai sen voisi sanoa olevan jonkinlaista demokratiaa. Taitaa alahuuli alkaa väpättämään viimeistään siinä vaiheessa kun uskonnottomia on yli 50%.
" Kuka oikeasti hyötyy tästä?"
Kansan (=valtion) kirkko, näillä pakojumalanpalveuksilla saadaan nostettua reippaasti kirkoissa käyntikertoja.
Keskustelussa unohdetaan usein myös koulujumalanpalvelusten hinta. Yhden opiskelijan vuosi maksaa noin 7000 euroa http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:243:649:673: Jos opiskelija viedään kerran vuodessa 12 vuoden aikana luterilaiseen Jumalanpalvelukseen ja aikaa kuluu puoli päivää menee tähän runsas 200 per opiskelija (6/190*7000=221, kouluvuodessa on opiskelijalla 190 työpäivää).
Pääosa koululaisista ei käy ennen rippikoulua muissa Jumalanpalveluksissa, joten koulu on heidän ainoa jäljellä oleva linkki Luterilaiseen kirkkoon. Uskonnon poistuminen kouluista merkitsisi myös rippikoulujen suosion romahtamista, mikä merkitsisi kummijärjestelmmän tuhoutumista ja ensimmäistenkin häiden siirtymistä pois kirkosta. Koulu tulisi hyvin toimeen ilman kirkkoa, mutta kirkolle koulu on elintärkeä.
Karisma olisi voinut mielummin viitata Ruotsin käytäntöön mikä on paljon helpompi ymmärtää koska se kuuluu samaan kulttuuripiiriin kuin Suomi.
Kouluissa on ihan liikaa uskontoa. Uskonnon tuntien lisäksi luterilaisuutta tuputetaan jokaisen juhlan yhteydessä ja aikaisemmin jopa jokapäiväisen ruokaislun yhteydessä, tämä tapa alkaa onneksi olla poistunut. Edelleen suuri osa koulun lakisääteisistä aamunavauksista on uskonnollisia ja nimen omaan lueterilaisia, muita hihhuleita ei päästetä pitämään aamunavauksia.
Kirkko yrittää sinikkäästi pitää jalkaa opetuslaitosten oven välissä ja tuputtaa näkemystään joka käänteessä. Mahtaisiko johtua juuri tästä että erohalukkuus on suurinta juuri nuorissa. Jos näin, niin pitäisikö pappeja pyytää vierailemaan myös työpaikoilla ;)
Näinhän se näyttää olevan että mitä enemmän kirkko on esillä, sitä enemmän tulee eroja.
Sanoisin että Laajasalo esiintyi paremmin, sanoi asiansa selkeästi, kun taas Karistama oli vähän hidas ja jäi välillä änkyttämään.
Mutta sitten taas asiasisällöstä, niin Karisma oli täsmälleen oikeassa ja toi esiin uskonnottomattomuuden neutraaliutta ja sitä etät sen pitäisi olla kouluissa perustana, juuri siksi että kaikkea kaikille on liikaa kaikille. Laajasalo taas keskittyi oman agendansa sijaan Vapaa-ajattelijoiden agendaan ja yrittä vain vähätellä sitä ja osittain kieltäytyi muka ymmärtämästä sitä että nykyisessä käytännössä voisi olla jotain kyseenalaista. Laajasalo oli muka monikulttuurinen ja toivoi sitä lisää, mutta ihan varmasti menee naama norsunvitulle jos aletaan juhlia kouluissa myös kaikkien muiden uskontojen juhlat ja sehän on muutenkin ihan kuollut ajatus, eihän koulussa sen jälkeen ehditä enää tekemään mitään muuta kun harjoittamaan eri uskontojen rituaaleja.
Koulussaa ollaan oppimassa perusteita tärkeisiin kansalaistaitoihin, ei uskomista.
Laajasalo alkoi lällättämään tyyliin: me ollaan oikeassa, koska meitä on enemmän kuin teitä..."
No joo, juuri noinhan sen meni. Laajasalo vetosi koko ajan "Petrin parin tuhannen porukkaan", vaikka tuskin noita kasvatustieteitä opiskelleita pappejakaan kovin montaa tuhatta on, jota ryhmää hän itse edustaa... onko edes satoja?
Laajasalo vissiin kuvitteli olevansa koko lutkulahkokirkon edustaja!
Laajasalo oli kyllä parempi väittelijä, Karisma ei ollut sanavalmis. Karismalla olisi ollut monta kertaa mahdollisuus mainita "anteeksi että keskeytit".
Jenkkilässä tuo Laajasalon toiminta ehkä toimii, Suomessa sitä pidetään huonoina käytöstapoina.
Karisma vaihtoon! Vaikka Mäntysalo puheenjohtajaksi, varmasti olisi pärjännyt paremmin.