Lohjalla kaksi valehoitajaa!

Sääliksi käy, tosiaan. Tutkinnosta tehty opintoja riittävästi, jotta saa toimia hoitajana, mutta puuttuu todistus ruotsin kielen taidosta niin ei kelpaa Lohjalle hoitajaksi, kun kunta on valinnut kaksikielisyyden. No menpä nekin sitten muualle töihin, yksikieliseen kuntaan.

Kukahan on kyvytön? kirjoitti:

Sääliksi käy, tosiaan. Tutkinnosta tehty opintoja riittävästi, jotta saa toimia hoitajana, mutta puuttuu todistus ruotsin kielen taidosta niin ei kelpaa Lohjalle hoitajaksi, kun kunta on valinnut kaksikielisyyden. No menpä nekin sitten muualle töihin, yksikieliseen kuntaan.

Kyseessä lienee ns. virkamiesruotsi joka sisältyy kaikkiin AMK-tutkintoihin. Tuon pakollisen virkamiesruotsin pystyy läpäisemään jokainen suomalaisen peruskoulun käynyt vaikkei käytännössä osaisikaan ruotsia. "Hoitsu" sai kenkää, koska ei ollut koskaan valmistunut joten henkilöllä ei siis ollut "sairaanhoitajan papereita" .

.......... kirjoitti:

Kyseessä lienee ns. virkamiesruotsi joka sisältyy kaikkiin AMK-tutkintoihin. Tuon pakollisen virkamiesruotsin pystyy läpäisemään jokainen suomalaisen peruskoulun käynyt vaikkei käytännössä osaisikaan ruotsia. "Hoitsu" sai kenkää, koska ei ollut koskaan valmistunut joten henkilöllä ei siis ollut "sairaanhoitajan papereita" .

Ei sitä pysty kaikki tekemään. Aika monella jää amk-tutkinto nimenomaan ruotsin takia kesken, varsinkin insinöörialoilla, jotka ei niin kielipäisiä tyyppejä ole muutenkaan, ja jää se näköjään joillakin hoitoalallakin kiinni nimenomaan ruotsista.

Ruotsin kielen keskuudessa ikänsä kasvaneet luulevat helposti, että virkamiesruotsi on kaikille muillekin yhtä helppoa kuin heille.

Sitä ei helposti ymmärrä, miksi englanninkielisestä koulutuksesta valmistuneet on päteviä toimimaan Suomessa sairaanhoitajina ilman ruotsin taitoa, mutta suomenkielisistä ohjelmista valmistuneet ei ole? Eikös kuitenkin tärkeintä pitäisi olla, että ne hoitoalan opinnot on tehty?

Löysätköö pipoa kirjoitti:

Ei sitä pysty kaikki tekemään. Aika monella jää amk-tutkinto nimenomaan ruotsin takia kesken, varsinkin insinöörialoilla, jotka ei niin kielipäisiä tyyppejä ole muutenkaan, ja jää se näköjään joillakin hoitoalallakin kiinni nimenomaan ruotsista.

Ruotsin kielen keskuudessa ikänsä kasvaneet luulevat helposti, että virkamiesruotsi on kaikille muillekin yhtä helppoa kuin heille.

Sitä ei helposti ymmärrä, miksi englanninkielisestä koulutuksesta valmistuneet on päteviä toimimaan Suomessa sairaanhoitajina ilman ruotsin taitoa, mutta suomenkielisistä ohjelmista valmistuneet ei ole? Eikös kuitenkin tärkeintä pitäisi olla, että ne hoitoalan opinnot on tehty?

Kenelläkään ei jää amk-tutkinto kesken pelkän ruotsin takia. Itse olen suorittanut amk-tutkinnon ja läpäissyt kielitestit vaikka en osaa käytännössä sanaakaan ruotsia. Englannista järjestetään vastaavat kielitestit ja yllättävän moni ei osaa edes englantia. Silti kaikki "kielipäättömät" ovat läpäisseet kaikki testit, niissä kyllä joustetaan niin paljon että kaikki saavat ne läpi.