Susanna Ilmoni, HBL:n tuottaja kirjoittaa lehdessä tänään 12.12.2012, s 18, käännös:
"Muukalainen kaupungissa
Oli äskettäin Tukholmassa suomenkielisten toimittajakollegoiden kanssa.. Kaikki hauskoja, uteliaita ja yleissivistyneitä, kuten toimittajat ovat,. Kaikkialta Suomesta: Turusta, Lahdesta, Tampereelta, Helsingistä. Olin ainoa ruotsinkielinen.
Oli mielenkiintoista tiivistä ohjelmaa Tukholmassa ja meidät otettiin lämpimästi kaikkialla vastaan. Englanniksi.
Kaikissa paikoissa isännät nimittäin pyysivät meitä puhumaan englantia kanssaan, koska kaikki meistä eivät osanneet ruotsia. Meitä pyydettiin myös esittämään kysymyksemme englanniksi.
Myönnän että ehkä nielaiisn pariin lisäkertaan, mutta nyökkäsin silti kuuliaisesti yhteisille kielisäännöille.
Ymmärrän täysin, että maanmieheni suomenkielisestä Suomesta eivät halua eivätkä pysty työskentelemään ruotsiksi, eikä minulla ole mitään englannin puhumista vastaan myöskään; mutta jossain kuninkaallisen Hovitallin luona seisoessa ja kuunnellessa kohteliaan herrasmiehen, tallimestarin puhuvan hyvin artikuloitua oxfordenglantia, aloin tuntea epämukavuutta ja hämmennystä.
Olisiko kauhean epäkohteliasta puhua ruotsia kun kävelin tallimestarin kanssa, eikä kukaan muu kuullut? Ja vaihtamalla ruotsiin hetkeksi viestittäisin kollegoilleni, että hetkeksi en välitä yhteisistä säännöistä ja haluan tietoisesti sulkea heidät pois keskustelusta? Miksi tuntui niin provokatiivisesta puhua äidinkieltään toisen ruotsinkielisen kanssa? Oliko sairasta tämä?
Se tuntui itse asiassa kuin pieneltä identiteettikriisiltä.Samalla kasvoi kalvava ärtymys esiin siitä, että edes täällä, ruotsalaisimmassa paikassa, ei voi välttyä ajattelemasta kielikysymyksiä.
Ei, Tukholma ei ole sitä, mitä se ennen oli. Ei meille toimittajille Suomesta."
"Muukalainen kaupungissa
Oli äskettäin Tukholmassa suomenkielisten toimittajakollegoiden kanssa.. Kaikki hauskoja, uteliaita ja yleissivistyneitä, kuten toimittajat ovat,. Kaikkialta Suomesta: Turusta, Lahdesta, Tampereelta, Helsingistä. Olin ainoa ruotsinkielinen.
Oli mielenkiintoista tiivistä ohjelmaa Tukholmassa ja meidät otettiin lämpimästi kaikkialla vastaan. Englanniksi.
Kaikissa paikoissa isännät nimittäin pyysivät meitä puhumaan englantia kanssaan, koska kaikki meistä eivät osanneet ruotsia. Meitä pyydettiin myös esittämään kysymyksemme englanniksi.
Myönnän että ehkä nielaiisn pariin lisäkertaan, mutta nyökkäsin silti kuuliaisesti yhteisille kielisäännöille.
Ymmärrän täysin, että maanmieheni suomenkielisestä Suomesta eivät halua eivätkä pysty työskentelemään ruotsiksi, eikä minulla ole mitään englannin puhumista vastaan myöskään; mutta jossain kuninkaallisen Hovitallin luona seisoessa ja kuunnellessa kohteliaan herrasmiehen, tallimestarin puhuvan hyvin artikuloitua oxfordenglantia, aloin tuntea epämukavuutta ja hämmennystä.
Olisiko kauhean epäkohteliasta puhua ruotsia kun kävelin tallimestarin kanssa, eikä kukaan muu kuullut? Ja vaihtamalla ruotsiin hetkeksi viestittäisin kollegoilleni, että hetkeksi en välitä yhteisistä säännöistä ja haluan tietoisesti sulkea heidät pois keskustelusta? Miksi tuntui niin provokatiivisesta puhua äidinkieltään toisen ruotsinkielisen kanssa? Oliko sairasta tämä?
Se tuntui itse asiassa kuin pieneltä identiteettikriisiltä.Samalla kasvoi kalvava ärtymys esiin siitä, että edes täällä, ruotsalaisimmassa paikassa, ei voi välttyä ajattelemasta kielikysymyksiä.
Ei, Tukholma ei ole sitä, mitä se ennen oli. Ei meille toimittajille Suomesta."
Vastaukset 32
Vanhimmat
Suomen kielipolitiikka on sairasta.
Tähän on tultu, että Suomi on maailman ruotsinkielisin maa !!
Onneksi Ruotsissa ymmärretään Suomen de facto kieliolot!
Ainoastaan poliittinen eliittimme elää omassa Norden-kuplassaan.
"Onneksi Ruotsissa ymmärretään Suomen de facto kieliolot!"
Tai ainakin suomekielisten "de facto" kielitaidot. Ruotsalaisilla on tässä aisassa pieni alemmuudenkompleksi koska suomalaiset osaavat omansa JA heidän kielen. Englannin kielellä he päihittävät meidät, tai ainakin suomenkieliset, joten sillä mennään.
"Englannin kielellä he [riikinruotsalaiset] päihittävät meidät, tai ainakin suomenkieliset, joten sillä mennään."
Siinä on jälleen yksi syy, miksi pakkoruotsin on väistyttävä ja annettava tilaa muun muassa juuri englannille. Englantia opiskellessaan ruotsalaiset opiskelevat sukulaiskieltään ja käyttävät sen oppimiseen enemmän koulutunteja kuin suomalaiset. Siksi he päihittävät meidät, mutta eivät niin pahoin kuin omalla ruotsin kielellään. Sitäkö haluat, että suomalaiset päihitetään ruotsiksi? Sitä etuahan te nettisvekot olette täällä puolustamassa. Niinpä jälleen nettifennojen ja nettisvekojen edut ovat vastakkain.
Enpä ole NHL:ssä huomannut eroa. Omasta mielestäni Selänne puhuu huomattavasti selvempää englantia mitä vaikkapa joku Lundqvist. Muuallahan svedu pelleillä ei olekaan tarvetta juuri puhua englantia, paitsi tietysti ehkä täällä.
Ruotsissa on kaikille opetettu engannin taito koulussa. Aine on pakollinen, koska Ruotsissa ymmärretään maailmankielen edut.
Siellä myös oletetaan, että Suomessakin kaikki osaavat englantia. Niinkuin osaavatkin.
Jos rkp-toimittajat saavat trauman ja identiteettikriisin tästä, täytyy heidän ymmärtää, että jotain on vialla heidän asenteessaan.
Ilmonilla on, kuten monilla muillakin svekomaaniaktiiveilla, silkka pakkomielle; he ovat fiksoituneet vaatimaan maailmaa muuttumaan oman tahtonsa mukaiseksi. Kun maailma onkin toisenlainen, he ahdistuvat.
Susanna Ilmoni, maailma ei ole aina sellainen kuin yksilö haluaisi. On vain hyväksyttävä, että muut eivät noudata sinun tahtoasi. Heillä on oma tahtonsa, he toimivat omien intressiensa mukaan, eikä heidän tarvitse tehdä kuten sinä sanot.
"Ruotsissa on kaikille opetettu engannin taito koulussa. Aine on pakollinen"
Niin se on suomessakin "de facto" (eli suomennettuna aikuisten oikeesti). Ja meillä on vähintään yhtä laaja koluenglanti kuin heillä. Mutta ruotsalaiset oppivat sitä vähän helpommin kuin suomenkieliset.
""Ruotsissa on kaikille opetettu engannin taito koulussa. Aine on pakollinen"
Niin se on suomessakin "de facto" (eli suomennettuna aikuisten oikeesti). Ja meillä on vähintään yhtä laaja koluenglanti kuin heillä. Mutta ruotsalaiset oppivat sitä vähän helpommin kuin suomenkieliset."
Hah.
nyt on rautaakolla eväät vähissä ja virta lopussa.
Eikö sulla ole muuta pöytään lyödä?
Ja silti on se SAATANAN RUMA aksentti. Aina! HOMOMAINEN ruotsalaisAksentti kuten englanninkieliset sitä kutsuvat.
Kyllä se on ihan mitattavissa oleva tosiseikka: ruotsinkielinen tosiaan oppii englantia keskimäärin helpommin kuin suomenkielinen.
Sen näkee muun muassa yo-kirjoituksista, joissa ruotsinkielisistä kouluista kirjoitetaan englanti keskimäärin selvästi paremmin arvosanoin kuin suomenkielisistä kouluista. Esimerkiksi matematiikan yo-arvosanoissa vastaavaa eroa ei ole havaittavissa, sillä matematiikka on suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle keskimäärin yhtä helppoa tai yhtä vaikeaa.
"Kyllä se on ihan mitattavissa oleva tosiseikka: ruotsinkielinen tosiaan oppii englantia keskimäärin helpommin kuin suomenkielinen."
Tässä siis oikein hyvä perustelu lopettaa pakkoruotsi. Suomenkielisillä on ihan riittävästi tekemistä englannin opiskelussa, joten pakkoruotsi on syytä poistaa. Ruotsinkielisille englanti on helppoa ja suomen he oppivat tässä suomenkielisessä maassa kuin itsestään.
"Kyllä se on ihan mitattavissa oleva tosiseikka: ruotsinkielinen tosiaan oppii englantia keskimäärin helpommin kuin suomenkielinen.
Sen näkee muun muassa yo-kirjoituksista, joissa ruotsinkielisistä kouluista kirjoitetaan englanti keskimäärin selvästi paremmin arvosanoin kuin suomenkielisistä kouluista. Esimerkiksi matematiikan yo-arvosanoissa vastaavaa eroa ei ole havaittavissa, sillä matematiikka on suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle keskimäärin yhtä helppoa tai yhtä vaikeaa."
Voitko laittaa väitteeksi tueksi jotain tietoa?
Ruotsinkielisillä abiturienteillahan on erilliset ylioppilaskirjoitusten arvostelijat.
Ruotsinruotsinkieliset suostuvat kommunikoimaan suomenkielisten kanssa vahvimmalla yhteisellä kielellä. Mutta suomenruotsalaiset eivät. Jotain mätää...
"Mutta suomenruotsalaiset eivät. Jotain mätää... "
Kuinka niin. Ensinäkin toimittaja totteli kkieltisti kuten hurrit yleensäkin kieliasioissa.
Ja toiseksi kaksiksilisen tai suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen vahvin yhteinen kieli ei suinkaan ole englanti. Tai suomi.
Esimerkiksi yliopistolla, vaikka olisi suomenkielinen luennoitsija ja suurin osa oppilaista suomenkielisiä, käytetään silti englantia, jos joukossa on ulkomaalaisia oppilaita. Pitäisikö tässä tilanteessa kokea identitettikriisiä ja puhua väkisin suomea?
"Esimerkiksi yliopistolla, vaikka olisi suomenkielinen luennoitsija ja suurin osa oppilaista suomenkielisiä, käytetään silti englantia"
Käytetään kurssin kieltä riippumatta siitä keitä luennoilla istuu. Kurssin kieli on ilmoitettu etukäteen. Suurin osa yliopiston kursseilla vedetään kotimaisialla kielillä. Paitsi Aallon kauppiksella jossa opetuskieli on englanti avointa yliopistoa lukuunottamatta. Sinne siis voi hakeutua jopa ummikkoruotsinkieliset. He ovat varmasti kiitollisia kun suomenkieli vähenee.
Kaksikielisessä Suomessa on 265000 ruotsinkielistä, joiden oikeudet tietysti tulee ottaa huomioon sellaisina kuin ne on lakikirjaan kirjoitettu. Mutta ruotsin kieli ei enää ole sellainen itsestäänselvyys kuin joskus ennen.
Aikanaan lehdissä esiintyi valituksia siitä, että kaupoissa ei puhuttu ruotsia tai että vastaantulija ei osannut neuvoa kyselijää ruotsiksi. Tästä on päästy jo 1990-luvulla, kun hoksattiin, että tällainen valittaminen vain todisti, että ruotsi oli menettämässä asemiaan. Myös jatkuva ruotsin kielen merkityksen todisteleminen osoittaa, että merkitys on katoamassa, muutenhan se tiedettäisiin todistelemattakin.
Nykyisin puhutaan laista ja tasa-arvosta ja vaatimukset perustellaan niiden pohjalta, mikä on OK, mutta osoittaa, ettei aitoa kiinnostusta ruotsia kohtaan enää ole.
Silloin kun liikutaan ryhmässä, ja isännät ovat esittäneet, että keskustelu käytäisiin englanniksi, on parempi sopeutua ryhmään, ja tilanteesta riippuu, voidaanko kahdenkeskiset keskustelut sitten käydä muuklla kielellä. Kun tallimestari oli paikalla virkansa puolesta, on varottava ettei kielen vaihtaminen vaikuta turhan tuttavalliselta ja hieman omituiselta.
(En tiedä mikä on kuninkaallisen tallimestarin asema Ruotsin hovissa. Englannissa vastaavan viran haltija oli korkeassa arvossa, muistamme vieläkin prinsessa Margaretin ja tallimestari Peter Townsendin kuuluisan, mutta eroon päättyneen romanssin. Molemmat puhuivat yläluokan englantia.)
"Mutta ruotsin kieli ei enää ole sellainen itsestäänselvyys kuin joskus ennen."
Milloinkohan se on ollut itsestäänselvyys?
Ovathan eri sorttiset fennot viimeiset 150 vuotta meuhkanneet siitä. Ja nyt on vuorossa nettifennot.
Mutta onhan tässä ollut vaiheita jolloin fennoilu ei ole ollut itsestäänselvyys.
Ruotsinkieli ja kaksikielisyys ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys.
"Silloin kun liikutaan ryhmässä, ja isännät ovat esittäneet, että keskustelu käytäisiin englanniksi, on parempi sopeutua ryhmään"
Jep. Ja mitäköhän nettifennot olisivat sanoneet jos isännät olisivat esittäneet että keskustelu käydään ruotsiksi? Rasismia, sirtomaaherraa, riistäjää, sortajaa ja mitä kaikkkea IHRAa?
Jos luet joskus Pentti Haanpään novelleja, huomaat että syrjäåsessä korpikylässäkin oli asioitsija, joka osasi kirjoittaa asiakirjat ruotsiksi. 1800-luvulla ei paljon vaihtoehtoja ollut, sillä suomi tuli tasaveroiseksi ruotsin kanssa vasta v. 1902.
Vielä II maailmansotaan asti ruotsin kielellä opli erittäin vahva asema, sillä lääkärit ja lakimiehet sekä liike-elämän keskeiset henkilät olivat suurelta osalta vielä ruotsinkielisiä. Sota toi jo muutoksen, mutta vasta 1970-luvulla alkoi olla selvää, että ruotsin merkitys oli vähentynyt. Juuri tuolloin alkoi valtiovalta pitää tärkeänä, että kaikki suomalaislapset oppisivat koulussa ainakin ruotsin alkeet. Kyllähän sitä hieman ihmeteltiin. Vasta 1980-luvun lopulla alkoivat ihmettelijät esittää epäilyjään ääneen ja kysellä ruotsin tarpeellisuutta. Vuonna 1993 tehtiin RKP:n vaatimuksesta tuhoisa päätös, kun ruotsin kielen opetusta vähennettiin, jotta ruotsi säilyisi pakollisena aineena ylioppilaskirjoituksissa. En ymmärrä. Parempi olisi, että osa kansasta osaisi ruotsia hyvin eikä niin, että kaikki osaisivat liian vähän. - Suhtautuminen ruotsin kieleen on vuosikymmenien saatossa muuttunut.
Jos tarkoitat "fennoilulla" suomen kielen aseman vahvistumista, niin siinäkin on omat vaiheensa. Esim. suomenkielistä koulutusta ei aikoinaan ollut lainkaan, vaan koulut käytiin ruotsiksi. Nykyisin suomenkieliset koulut ovat parasta kansainvälistä tasoa. Se ei olisi tapahtunut ilman, että jotkut valistuneet ihmiset, "fennot", ovat nähneet epäkohtia ja pyrkineet korjaamaan niitä.
Jos isännät ilmoittavat vierailleen, että keskustelut käydään isäntien kielellä, ei vieraiden osaamalla kielellä, on todennäköistä että ryhmä hajoaa, ja osa lähtee omin päin kaupungille.
"Ovathan eri sorttiset fennot viimeiset 150 vuotta meuhkanneet siitä [kielipolitiikasta]. Ja nyt on vuorossa nettifennot."
Eikö olisi pitänyt meuhkata? Olisiko pitänyt kiltisti tyytyä eri sorttisten svekojen meuhkaamiseen ja täällä nettisvekojen asenteisiin?
"Ja mitäköhän nettifennot olisivat sanoneet jos isännät olisivat esittäneet että keskustelu käydään ruotsiksi? Rasismia, sirtomaaherraa, riistäjää, sortajaa ja mitä kaikkkea IHRAa?"
Mitähän minkä tahansa muun maan edustajat olisivat sanoneet, jos isännät olisivat esittäneet, että keskustelu käydäänkin ruotsiksi?
Täällä jatkuu nettifennojen ja nettisvekojen ottelu kielipolitiikasta, mikä tarkoittaa sitä, että aikoinaan fennojen ja svekojen välinen mesominen asiasta jäi puolitiehen.
Mut hei, Susanna, yhden suomenkielisen toimittajatytön Tampereelta te rkp-läiset pelastitte!
Päivi Storgårdin, joka aviokriisinsä jälkeen haki teistä turvaa ja sai!
Päivillä on nyt niin monta kriisiä päällekkäin, että ne ovat jo tasapainottaneet toisensa ja hän pysyy tolpillaan, niin kauan kuin tekemistä riittää.
Mutta, mutta... Magman toimittajamoduli??
Eikös se toiminutkaan?
Loppuiko Magmalta lahjuslounasrahat?
Vai puhti?
Hovitallimestari Mertil Melin saattoi todella lulla, että Susanna Ilmoni pyrki läheisempään tuttavuuteen hänen kanssaan, vaihtamalla kielensä. Ja näin rikkoi virallisen etiketin?
Todennäköisesti hovitallimestari ajatteli, että suomalaisnainen haluaa näyttää oppineensa ruotsia koulussa ja sen avulla haluaa briljeerata ja hankkiutua lähempään tuttavuuteen arvohenkilön kanssa. Ruotsalaisethan eivät ole tietoisia mistään suomenruotsalaisuudesta, vaan he ovat aina yhtä hämmästyneitä, jos joku Suomesta tuleva osaa ruotsia.Ruotsalaisilla on itse tehty soke apiste mitä tulee Suomen kielipolitiikkaan. Sen pisteen kaivaminen alkoi jo v. 1809 ja nyt se on aika suuri.
Tallimestari on kuninkaan miehiä, jota koskevat hyvinkin tarkat säädökset.
Ruotsillahan on jäljellä aatelisarvot ja kuningas itse noudattaa kaikenlaisia perinnerituaaleja ja tapoja hyvinkin tarkkaan.
Hovitallimestari on titteli Hänen Majesteettinsä Kunikaan hovitallin johtajlle. Aiemmin oli useita hovitallimestareita,joiden johdossa oli ensimmäinen tallimestari, ylitallimestarin valvonnan alaisena.
Nykyinen hovitallinestari on kenraaliluutnantti Mertil Melin.
Militäärisen järjestyksen mukaan hovitallimestarit oli järjestetty seuraavasti vuodesta 1909:
Jokaiselle tittelille hovitallissa oli oma sotilasarvonsa.:
Ylihovitallimestari oli kenttämarsalkka
Ensimmäinen hovitallimestrari oli kenraaliluutnantti
Hovitallimästari oli kenraalimajuri
Tallimestari hovissaoli eversti
Alitallimestari oli majuri
"Ruotsillahan on jäljellä aatelisarvot"
Niin on meilläkin. Taas itsenäisyyspäivänä meidän aateliset nuoret juhlivat ritarihuoneella juhlapuvuissaan vaakuinoidensa alla. Juhlakutsu tuli kai molemmilla kotimaisilla kuten jo jonkun aikaa kuulemma on tullut.
Punaista kirjaa päivitetään noin joka kymmenes vuosi. Meillä on aatelisia sekä Ruotsin ajalta että Venäjän ajalta. Heitä on kolmessa eri kastissa: aateliset, vapaaherrat ja kreivit. Suomessa ei ole tapana kutsua vapaaherroja paroneiksi, mutta suuresuuri etikettivirhe sekään ei ole. Suurin ryhmä on aateliset ja pienin kreivit. Suuri osa suvuista ovat "kuolleet" (eli miehet eivät jatkaneet sukua tai ovat menettäneet, tai myyneet arvonsa). Näiden sukujen vaakunat ovat kuitenkin edelleen ritarihuoneen seinillä.
Ja kuten Ruotsissa meidän aatelsilla ei ole mitään erivapauksia tai erioikeuksia. Molemmissa maissa säätyyhteiskunta on purettu ja kuningaskin on tasa-arvoinen kansalainen töissä Ruotsin kuuluisimmassa PR-toimistossa nimeltään Svenska kungahuset.
Eikös Pohjoismaiden Neuvostossa ollut sama asia ja ehdotus esillä, että käytettäisiin englantia kokouskielenä jotta JOKAINEN osallistuja ymmärtäisi mistä puhutaan? Kuka se olikaan joka sitä vastusti kaikkein kiihkeimmin, ei ruotsalaiset, eivät norjalaiset, eivät tanskalaiset vaan meidän lellitty pikkuvähemmistömme joka ei olisikaan enää päässyt LOISTAMAAN muitten suomalaisten kustannuksella.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tekstitetään toistensa televisio-ohjelmat Islannista puhumattakaan joten se siitä yhteisestä skandinaavisesta kielestä jota suomenruotsalaiset kertovat ymmärtävänsä. Kaiken typeryyden huippu onkin, että uskotellaan, että suomenkielinen ymmärtäisi tanskalaista tai norjalaista muutaman pakkoruotsivuoden jälkeen.
Kaiken typeryyden huippu onkin, että uskotellaan, että suomenkielinen ymmärtäisi tanskalaista tai norjalaista muutaman pakkoruotsivuoden jälkeen.
Syy ei ole suomenkielisen oppilaan vaan syy on siinä, että Suomessa puhutaan suomea jolloin harjoittelumahdollisuuksia ei ole.
Susanna Ilmoni ei ole henkisesti aivan terve.
Eikä ihme, sillä tuollaisiksi ne kasvatetaan segregoiduissa tarhoissa ja kouluissa pikkulapsesta lähtien.
Ei voi kuvitellakaan, että rasismiin pienestä pitäen kasvatetusta tulisi normaali ihminen.
Miten kävi Susanna, lähtikö tallimestari jatkoille tai edes drinkille?
Pohjoismaiden lingua franca on englanti.
.
Joko tälle pahasti loukkaantuneelle on toimitettu kriisiapuu???????
Tuokaa paarit
.
"Ei, Tukholma ei ole sitä, mitä se ennen oli."
Kamalaa. Maailma meinasi avautua pikku hurrrrritytölle, mutta äkkiä poes.
Mitähän her majesteetiska rövknullare mahtoi tuumata muumiruotsista?
:D
Susanna kehui toimittajia eli ITSEÄÄN "hauskoiksi, uteliaiksi ja yleisisivstyneiksi"!! ;)
Huhhuh. Toimittajan ammattihan on perinteisesti niitä yliarvostetuimpia Suomessa.
Mutta eivät he mitään kummoisia tyyppejä ole. Keskivertokorkeakoulutettuja, ei sen enempää.
Huomasin myös, kuinka Susanna sanoi, että suomalaiset eivät HALUA tai osaa puhua ruotsia.
Alkaahan surutoimittajakin oppia reliteetteja. ;)