Pelkät pistemäärät tai pistemäärän vertailu oman maan pistehistoriaan eivät kerro paljonkaan koulutusjärjestelmän paremmuudesta. Pistemäärä sellaisenaan kertoo vain opiskelijamassan tasosta. Massan lähtötaso on siis pakko huomioida, jos haluaa vertailla maiden opetuslaitosten ja koulutusjärjestelmän tasoa. Suomen pistemäärää on siis turha verrata esim. Afrikan maihin, koska Suomessa opiskelijoiden lähtötaso on selvästi korkeampi. Yksinkertaisin testi, mikä tuli heti mieleen (ja josta saa helposti aineistoa), on korjata pistemäärät maiden km. älykkyysosamäärällä. Luonnollisesti pistemäärä on korkeampi sellaisissa maissa, joissa on korkeampi äo-taso, riippumatta koulutusjärjestelmän tasosta. Paras koulutusjärjestelmä on siis sellainen, joka tekee parhaan tuloksen lähtötasoon nähden.
Olen alla tarkastellut kymmenen maan kärkeä kolmessa PIRLS- ja TIMSS-testin kategoriassa. Pistemäärät on korjattu älykkyysosamäärällä ja maat on laitettu uuteen paremmuusjärjestykseen. Tuloksista paljastuu mielenkiintoisia seikkoja. Yleisellä tasolla voi mainita, että kymmenen kärkeen ei ole juurikaan asiaa alemman IQ:n mailla. Tässä toki saattaa olla endogeenisuusongelma, koska tokihan IQ vaikuttaa myös koulutusjärjestelmään. Ja näen muitakin ongelmia omassa analyysissäni, mutta niistä voi saivarrella loputtomiin. Tämän on tarkoitus olla vain karkea korjaus pisteisiin helposti käsillä olevalla aineistolla. Muita huomioita taulukoista voi nähdä esim. siinä, että Kaakkois-Aasian maat, joissa IQ:t ovat järjestään korkeimpia, tippuvat kaikissa kategorioissa selvästi. Suomi ja Venäjä nousevat kahdessa kategoriassa ja säilyttävät asemiaan hyvin myös kolmannessa. Suomelle saadaan jopa yksi kärkisija. Nousijoiden joukossa on selvästi myös USA ja muut Euroopan maat. Näitä tuloksia minä vähän epäilinkin, eli koulutusjärjestelmät ovat Euroopassa paremmissa kantimissa kuin Kaakkois-Aasiassa. Kaakkois-Aasiassa lähtötaso vain on kovempi, joten ne menestyvät sen ansiosta testeissä. Tämä tulos oikeastaan selittää pitkälti sen, miten Kaakkois-Aasiasta peräisin olevat opiskelijat ovat vallanneet USA:n huippukoulut. Lahjakas opiskelija menestyy missä tahansa systeemissä, vaikka opetuksen taso olisi heikompi.
Summa summarum, ei siis kannata liikaa tuijottaa pistemääriä (PISA ym.) ja sijoituksia, kun arvioidaan koulutusjärjestelmiä. Pitää katsoa tulosten taakse. Toki jos sijoitukset alkavat tippumaan radikaalisti vuosi toisensa jälkeen, silloin opetussysteemi on vanhentunut. Näiden testien yhteydessä puhuttiin myös heikosta opiskelumotivaatiosta Suomessa. Siinäkin pitää katsoa tulosten taakse. En tiedä ovatko ne tulokset saatu itsearvioinnilla vai miten, mutta on huomattava, että suomalaiset ovat lähtökohtaisesti itsekriittisempiä ja meitä on vaikea saada innostumaan mistään.
Sarakkeiden selityksiä:
NRO = Alkuperäinen sijoitus
IQ = maan km. älykkyysosamäärä
KORJP = PISTEET/(IQ/100)
SIJOITUS = Uusi sijoitus KORJP:n mukaan
MUUTOS = NRO - SIJOITUS
NRO LUKUTAITO PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
8 Kroatia 553 90 614 1 7
10 Irlanti 552 93 594 2 8
2 Venäjä 568 96 592 3 -1
3 Suomi 568 97 586 4 -1
5 Pohjois-Irlanti 558 97 575 5 0
6 Yhdysvallat 556 98 567 6 0
7 Tanska 554 98 565 7 0
4 Singapore 567 103 550 8 -4
1 Hongkong 571 107 534 9 -8
9 Taiwan 553 104 532 10 -1
NRO MATEMATIIKKA PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
1 Singapore 606 103 588 1 0
6 Pohjois-Irlanti 562 97 579 2 4
2 Korea 605 106 571 3 -1
4 Taiwan 591 104 568 4 0
10 Venäjä 542 96 565 5 5
3 Hongkong 602 107 563 6 -3
8 Suomi 545 97 562 7 1
5 Japani 585 105 557 8 -3
7 Belgia 549 100 549 9 -2
9 Englanti 542 100 542 10 -1
NRO LUONNONTIETEET PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
3 Suomi 570 97 588 1 2
5 Venäjä 552 96 575 2 3
2 Singapore 583 103 566 3 -1
7 Yhdysvallat 544 98 555 4 3
1 Korea 587 106 554 5 -4
8 Tšekki 536 97 553 6 2
10 Unkari 534 99 539 7 3
4 Japani 559 105 532 8 -4
6 Taiwan 552 104 531 9 -3
9 Hongkong 535 107 500 10 -1
Olen alla tarkastellut kymmenen maan kärkeä kolmessa PIRLS- ja TIMSS-testin kategoriassa. Pistemäärät on korjattu älykkyysosamäärällä ja maat on laitettu uuteen paremmuusjärjestykseen. Tuloksista paljastuu mielenkiintoisia seikkoja. Yleisellä tasolla voi mainita, että kymmenen kärkeen ei ole juurikaan asiaa alemman IQ:n mailla. Tässä toki saattaa olla endogeenisuusongelma, koska tokihan IQ vaikuttaa myös koulutusjärjestelmään. Ja näen muitakin ongelmia omassa analyysissäni, mutta niistä voi saivarrella loputtomiin. Tämän on tarkoitus olla vain karkea korjaus pisteisiin helposti käsillä olevalla aineistolla. Muita huomioita taulukoista voi nähdä esim. siinä, että Kaakkois-Aasian maat, joissa IQ:t ovat järjestään korkeimpia, tippuvat kaikissa kategorioissa selvästi. Suomi ja Venäjä nousevat kahdessa kategoriassa ja säilyttävät asemiaan hyvin myös kolmannessa. Suomelle saadaan jopa yksi kärkisija. Nousijoiden joukossa on selvästi myös USA ja muut Euroopan maat. Näitä tuloksia minä vähän epäilinkin, eli koulutusjärjestelmät ovat Euroopassa paremmissa kantimissa kuin Kaakkois-Aasiassa. Kaakkois-Aasiassa lähtötaso vain on kovempi, joten ne menestyvät sen ansiosta testeissä. Tämä tulos oikeastaan selittää pitkälti sen, miten Kaakkois-Aasiasta peräisin olevat opiskelijat ovat vallanneet USA:n huippukoulut. Lahjakas opiskelija menestyy missä tahansa systeemissä, vaikka opetuksen taso olisi heikompi.
Summa summarum, ei siis kannata liikaa tuijottaa pistemääriä (PISA ym.) ja sijoituksia, kun arvioidaan koulutusjärjestelmiä. Pitää katsoa tulosten taakse. Toki jos sijoitukset alkavat tippumaan radikaalisti vuosi toisensa jälkeen, silloin opetussysteemi on vanhentunut. Näiden testien yhteydessä puhuttiin myös heikosta opiskelumotivaatiosta Suomessa. Siinäkin pitää katsoa tulosten taakse. En tiedä ovatko ne tulokset saatu itsearvioinnilla vai miten, mutta on huomattava, että suomalaiset ovat lähtökohtaisesti itsekriittisempiä ja meitä on vaikea saada innostumaan mistään.
Sarakkeiden selityksiä:
NRO = Alkuperäinen sijoitus
IQ = maan km. älykkyysosamäärä
KORJP = PISTEET/(IQ/100)
SIJOITUS = Uusi sijoitus KORJP:n mukaan
MUUTOS = NRO - SIJOITUS
NRO LUKUTAITO PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
8 Kroatia 553 90 614 1 7
10 Irlanti 552 93 594 2 8
2 Venäjä 568 96 592 3 -1
3 Suomi 568 97 586 4 -1
5 Pohjois-Irlanti 558 97 575 5 0
6 Yhdysvallat 556 98 567 6 0
7 Tanska 554 98 565 7 0
4 Singapore 567 103 550 8 -4
1 Hongkong 571 107 534 9 -8
9 Taiwan 553 104 532 10 -1
NRO MATEMATIIKKA PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
1 Singapore 606 103 588 1 0
6 Pohjois-Irlanti 562 97 579 2 4
2 Korea 605 106 571 3 -1
4 Taiwan 591 104 568 4 0
10 Venäjä 542 96 565 5 5
3 Hongkong 602 107 563 6 -3
8 Suomi 545 97 562 7 1
5 Japani 585 105 557 8 -3
7 Belgia 549 100 549 9 -2
9 Englanti 542 100 542 10 -1
NRO LUONNONTIETEET PISTEET IQ KORJP SIJOITUS MUUTOS
3 Suomi 570 97 588 1 2
5 Venäjä 552 96 575 2 3
2 Singapore 583 103 566 3 -1
7 Yhdysvallat 544 98 555 4 3
1 Korea 587 106 554 5 -4
8 Tšekki 536 97 553 6 2
10 Unkari 534 99 539 7 3
4 Japani 559 105 532 8 -4
6 Taiwan 552 104 531 9 -3
9 Hongkong 535 107 500 10 -1
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näyttää liian hyvältä. Suomalaisen perinteen mukaan pitää ajatella, että jos jossain menestytään liian hyvin, siinä täytyy olla joku virhe. Emmehän me voi menestyä!
Toi on niiiin totta!
Mitä merkitystä tällä numerologialla on?
Missä mielessä tarkoitat? Mielestäni selitin taustan perusteellisesti. Tarkoitatko, että mitä merkitystä YLEENSÄ on tehdä näitä testejä? Mutta jos tarkoitat tuota minun analyysiä, niin tarkoitus on kontrolloida opiskelijoiden erilaiset lähtötasot, jotta saadaan selville koulutusjärjestelmän paremmuus, kuten yritin selittää.
Eli pelkkä absoluuttisen pistemäärän tuijottelu voi antaa väärän kuvan koulujärjestelmän hyvyydestä. Kaakkois-Aasialaiset menestyvät tämän analyysini perusteella siis km. Suomea paremmin ainoastaan siksi, että niissä maissa opiskelijat ovat älykkäämpiä kuin Suomessa. Tarkoitus on verrata koulutusJÄRJESTELMÄÄ, ei älykkyyttä. Se on siis kontrolloitava pois.