Här talas om tolktjänster och att det ingen betydelse har vilket språk vård.personalen talar.Som anhörig följde jag en närståendes kamp mot en livshotande sjukdom (ja,han förlorade kampen )om vi inte då och då hade fått tala vårt modersmål med vårdpersonalen hade sjukdomstiden varit ännu mycket ,mycket svårare.En dödssjuk människa behöver också annat än mediciner och operationer.
Sjukvård på ens modersmål.
anhörig
30108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Många av oss har upplevt samma sak,men den som inte själv har varit sjuk eller följt med en älskads familjmedlems sjukdomstid förstår inte.
Alldels för mycket har vi också av de här utländska läkarna som inte alltid ens talar,begriplig finska.
Det är alltid så synd om de svenskspråkiga ( R.I.P.) men det bekommer inte ett dyft dessa gnällspikar när finska barn plågas år efter år med tvångssvenskan!
Nej,faktiskt inte,svenskspråkiga barn plågas ännu längre med tvångsfinskan.
Men de svenskspråkiga behöver finskan i Finland men de flesta andra barn skall aldrig behöva svenska. Du kan inte jämföra de här språken.
Om man vore elak så kunde man väl önska att när de här språksoldaterna ligger på sitt yttersta bara får vård på ett främmande språk.( tolktjänst går också bra )
När min mor låg på sin dödsbädd så försökte personalen ändå använda den svenskan som de kunde.Det är jag evigt tacksam för.
Meillä on ruotsinkielisiä suurempi maahanmuuttajien joukko, joka myös sairastuu, kuolee, tarvitsee apua.
On järkevämpää rakentaa eri kieliryhmiä palvelevia kielirakenteita, kuin pakottaa kaikki lukemaan ruotsia vain sairaiden ja kuolevien ruotsinkielisten takia - suurin osa suomalaisistahan ei edes päädy terveydenhuollon ammatteihin.
Vi hade ett bra fungerande socialcenter för svenskspråkiga i Helsingfors,nu delas de upp på fyra olika platser med FINSKSPRÅKIG ledning.Av erfarenhet vet vi att servicen blir sämre.
Om vi svenskspråkiga SJÄLVA fick bestämma så skulle det inte ens behövas någon pakkoruotsi (som ingen har någon nytta av )men våra finskspråkiga "bestämmare " vet alltid bättre.
Jag hann inte i tid till min fars dödsbädd och det fårjag lida för resten av mitt liv,då var där just sån personal som inte kunde så svenska.,ändå tror jag att de gjorde sitt bästa.
"On järkevämpää rakentaa eri kieliryhmiä palvelevia kielirakenteita..." oj, suck. Det är ju det vi talar för när vi talar om "särlösningar", att man kunde se över hur det skall fungera smidigt och bra också för oss, inte att vi skall ha nägot utöver vad andra får. Men genast när vi talar om det så börjar man ropa "Ei hurreille erillisratkaisuja"
Det är ni som har byggt upp systemen så att de pasar er. Och in i de systemen skall ni sedan pressa oss och går inte det så säger ni att "nå ni kan nog finska bara ni försöker". Skulle vi få påverka när ni slår fast hur systemen skall vara så skulle vi koncentrera vården på svenska till vissa enheter (också om det ibland kunde bli litet blandat) och vi skulle se till att på de platserna finns det språkkunnig personal. Det behöver inte finnas 3 likadana avdelningar där alla skall uppvisa språkintyg om det finns 1 och de svenskspårkiga patienterna slussas dit. Men det är från finskt håll det hittills har krävts att det inte får finnas några separata lösningar för oss utan allt skall vara lika. Då blir det just så här galet.
Det går inte heller att jämföra de invandrare som kommer till ett land som de vet att har ett annat språk än de själva, med en språkgrupp som bott länge och väl i ett land, och som varit med om att bygga upp landet. Det finns nog en skillnad i om man varit 10 år i landet eller hundratals.
On aivan varmaa, että sairaiden ja kuolevien omaiset eivät ole rakentaneet järjestelmiä vaan ne on tehty taloudellisin perustein. Inhimillisyyden ja taloudellisuuden kohdatessa tarvitaan aina yksilöiden aktiivisuutta.
Kaksi läheistä saattaneena tiedän, että kuoleman lähestyessä ei ole enää hyviä vaihtoehtoja ja aina jää asioita, jotka painavat mieltä lopun ikää. On varottava nostattamasta tunnelmaa, että me suomenkieliset eväämme kärsiviltä ruotsinkielisiltä jotain sellaista, mitä muut ilman muuta saavat. Tärkeintä on tietysti hoitajien asenne potilaaseen ja tämän omaisiin, kivunlievityksen ja muun hoidon tehokkuus ja inhimillisyys.
Periaatteessa sairaan lapsen tai kuolevan vanhuksen kohdalla ei kysytä, ovatko esivanhemmat olleet maassa pitkään vai eivät, hoidon tulee olla vähintäänkin hyvää ja aina inhimillistä.
Suomalaisten pakkoruotsituksen perustelu sillä, että nimenomaan ruotsinkielisillä pikkupotilailla tai kuolevilla vanhuksilla tulee aina olla omankielinen hoitaja, on mahdotonta, sellaisesta ei lähdetä edes keskustelemaan.
Nu ÄR DET INTE FRÅGA OM PAKKORUOTSI ,det är frågan om att vi svenskspråkiga kunde få mänsklig behandlig.Det finns resurser ,men våra finskspråkiga "bestämmare " tar aldrig i beaktande att det är fråga om människor och inte några procenter.
Om man är förmögen finns alltid möjlighet att söka sig till den privata sjukvården.Där får man vård på sitt modersmål.Alla har nu inte den möjligheten tyvärr.även om fennona tror att alla svenskspråkiga är rika.
Mina åldriga släktingar måste nog alltid ha någon med som behärskar finska.Även om de har kunnat finska rätt så bra så glöms alla främmande språk bort när man är sjuk och kanske också dement.
När jag var ung, jobbade jag på hemtjänsten och märkte samma sak: när man blir gammal, börjar man ofta glömma andra språken än sitt modersmål.
Det är konstigt,annars önskas alltid mindre invandrare till Finland,men när det är fråga om svenskspråkigas medborgerliga rättigheter,då borde alla invandrare var a exakt på samma nivå som svenskatalande.
Yhtä asiaa ihmettelen todella,kun teillä ruotsinkielisillä on samat tarpeet kuin meillä
suomenkielisilläkin.
Miksi ihmeessä kaikki ruotsinkieliset haluavat opiskelemaan lääkäreiksi tai
ekonomeiksi tai juristeiksi mutta tuntuu olevan kova puute hoitavista käsistä.
Ja siihen virkaan sitten pitäisi koko suomenkielinen väestö pakkoruotsittaa,että
löytyisi tekijöitä näihin huonommin palkattuihin hommiin.
Katsokaa joskus sinne peiliin oikein tarkasti ,olisiko asenteissa jotain vikaa.
Huonommalla pistemäärällä vielä kuin suomenkieliset päästään ohi jonon.
Hävetkää jos tiedätte mitä se tarkoittaa .
Det är bara så svårt att få utbildning på svenska till många vanliga yrken.Skolor stängs eller så slås de ihop till större enheter och flyttas,så att det blir orimligt långa skolvägar,när de finskspråkiga ofta har skolan på boningsorten.
Hur så skulle alla svenskpråkiga bli jurister, läkare, ekonomer? En grov förenkling. Samma sak skulle man kunna säga on finskrspåkiga, men alla vet ju, att det inte stämmer.
Vissa personer försöker alltid låtsas att vi vanliga svenskspråkiga som hör till "arbetarklassen",inte finns.Samma personer som alltid talar om svenskatalande "bättre folk!."
Många svenskspråkiga yrkesutbildningar finns enbart i Österbotten.Alla har kanske inte lust att skicka en som nyss slutat grundskolan till andra sidan av landet när det finskspråkiga grannbarnet får utbildning på hemorten.
"Yhtä asiaa ihmettelen todella,kun teillä ruotsinkielisillä on samat tarpeet kuin meillä
suomenkielisilläkin. Miksi ihmeessä kaikki ruotsinkieliset haluavat opiskelemaan lääkäreiksi tai ekonomeiksi tai juristeiksi mutta tuntuu olevan kova puute hoitavista käsistä."
Minä taas ihmettelen sitä ettet sinä ota asioista selvää vaan toistat tuota nettifennomantraa joka on täyttä huuhaata! Itselläsi ei ole tarjota kuin ihmettelyä ja netti fennojen kontaminoimaa mutua, tässä sitä vastoin ihan selkeätä tarkistettavissa olevaa faktaa:
Lääketieteellinen koulutus opiskelijavalinnat 2011:
Helsingin yliopisto
suomenkieltä taitavat 94 (hyväksyttiin 95 = 8,95 % hakijoista)
ruotsinkieltä taitavat 26 (hyväksyttiin 26 = 8,28% hakijoista)
Turun Yliopisto 125
Tampereen Yliopisto 105
Kuopin Yliopisto 132
Oulun Yliopisto 125
Yhteensä 607 aloituspaikkaa, aloituspaikkoja oli 12,6% suhteessa hakijoihin joita oli yhteensä 4820
Suomenkielisten aloituspaikat 581 = 95,7%
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö oli vuonna 2011 koko koulutusmäärästä 26 = 4,28 %
Suomenkielisiä on Suomessa 16,7 kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä mutta lääkiksen aloituspaikkoja sen sijaan on noin 20 kertaa enemmän. (v. 2011 22,3 krt enemmän). Ja huom ainakin yksi kolmas osa noista ruotsin KIELTÄ osaavien lääkiksen paikoista meni äidinkieleltään suomenkielisille.
Seuraavat tiedot ovat faktaa ja jos joku väittää muuta niin todistakoon väitteensä.
Suomessa on tarjolla ruotsinKIELISTÄ koulutusta viidessä yliopistossa / korkeakoulussa.
RuotsinKIELISESSÄ koulutuksessa oli keväällä 2011 tarjolla 1079 aloituspaikkaa ja niihin haki yhteensä 5062 suomen- tai ruotsinkielistä hakijaa.
- Helsingin Yliopisto 116 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska social- och kommunalhögskolan 108 (hakijoita yhteensä 923)
- Svenska Handelshögskolan 226 (hakijoita yhteensä 1250)
- Vaasan Yliopisto 38 (hakijoita yhteensä 52)
- Åbo Akademi 483 (hakijoita yhteensä 2210)
RuotsinKIELISIIN koulutuksiin hyväksyttiin yhteensä 1079 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa.
Huom! Kyse on siis opiskelemaan hyväksytyistä joka kertoo kuinka monta niitä ruotsinkielisiä aloituspaikkoja faktisesti on olemassa.
Sitä kuinka moni otti opiskelupaikan vastaan, tämä tilasto ei kerro.
Kaiken kaikkiaan sai kevään päävalinnassa opiskelupaikan 23 735 suomen- tai ruotsinkielistä opiskelijaa ja heistä 1079 = 4,54 % hyväksyttiin ruotsinKIELISIIN koulutuksiin.
Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkojen osuus maan KAIKISTA yliopistojen / korkeakoulujen aloituspaikoista on siis 4,54%.
http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_yo_hak_2011.pdf
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutukset_2011.pdf
Oikiksen prosenttiluvut:
Ruotsinkielinen koulutus, 31 aloituspaikkaa = kiintiö 4,89 % ( kaikki 634 / r. 31 )
Mitä taas käsien puutteeseen tulee niin niitä puuttuu myös suomenkieliseltä puolelta.
Joten voitkin lakata ihmettelemästä ja katsoa itse peiliin ja ihmetellä sitä kuinka helposti sitä voikaan ihminen mennä halpaan kun ei viitsi tarkistaa faktoja ja niin mielellään vain ajattelee pahaa muista!
Tässä muuten linkki niihin kaksikielisen Helsingin Yliopiston koulutuksiin joista löytyvät ne ruotsinkieltä taitavien kiintiöt. Liittyvät kaikki julkisiin palveluihin ja opetusalaan. Aloituspaikkoja parisen sataa.
http://www.helsinki.fi/ansokningen/svenska_laroamnen_och_tjanster.html
Tänk om svenskspråkig vårdpersonal på tvåspråkiga orter BARA fick sköta svenskspråkiga patienter,då skulle det aldrig bli några problem.
"Ankdamin" hyvästä selvityksestä käy ilmi, että ruotsinkieliset eivät opiskele yliopistoissa.
Mutta voisiko sitten talousrikos- tai purjehduspuolelta siirtää muutaman henkilön palvelemaan omaa ruotsinkielistä porukkaa - vai onko niissä "kuuluisissa" geeneissä jokin estekromosomi tähän palvelutehtävään?
Så många överlägsna och elaka kommentarer,kanske vi också borde få sjukvård endast för 5%?
Och när läkarna förklarar för en finskspråkig vad sjukdomen innebär med 100 ord så räcker det med 5 ord åt oss och två av dom är p*** hurri
Yhden yhtäkään ruotsinkielistä ei pidä hyväksyä sisään yliopistoon alemmilla pistemäärillä kuin suomenkielistäs. Ei lääketieteelliseen, eikä mihinkään muuhunkaan tiedekuntaan.
Tässä maassa ei pysty olemaan viranhaltijana missään joutumatta tekemisiin suomenkielisten kanssa. Ilman suomen kielen taitoa ei selviä yksikään lakimies tai lääkäri tai ekonomi.
Koko erillinen ruotsinkielinen korkeakoulutus Suomessa on tarpeetonta, siihen ei ole perusteita eikä varaa.
Eihän Ruotsissakaan ole erikseen suomenkielistä oikeustieteellistä tai lääkärikoulutusta. Miksi ei? Miksi heidän kielilakinsa tai perustuslakinsa ei sitä edellytä, vaikka suomenkielisiä on asunut Ruotsissa taatusti yhtä kauan kuin Suomessa on ollut ruotsinkielisiä.
Det är besynnerligt att Sverigefinnarna inte jobbar mera för sina rättigheter trots att de är en så stor grupp.Ingenting händer om man bara sitter på rumpan och väntar att "någon annan ",skall ta itu med saker och ting.