vuosi väestömäärä osuus (%)
1880 294 900 14,3
1890 322 600 13,6
1900 349 700 12,9
1910 339 000 11,6
1920 341 000 11,0
1930 342 900 10,1
1940 354 000 9,6
1950 348 300 8,6
1960 330 500 7,4
1970 303 400 6,6
1980 300 500 6,3
1990 296 700 5,9
2000 291 700 5,7
2010 291 153 5,4
Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä 1900–2010.
Vain harva ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva kokee tulleensa syrjityksi äidinkielensä vuoksi ja Folktingetin tekemän tutkimuksen (Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa, 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään[23]. Suomen kieliolojen erityispiirre on, että ruotsin ja suomen väliset kielirajat eivät tutkimusten mukaan juurikaan vaikuta avo- tai avioliittojen solmimiseen. Kaksikielisissä perheissä nykyisin 60 prosenttia lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi. Suurimpia tiedostusvälineissä esillä olleita kiistakysymyksenä ovat olleet yliopistojen tiettyjen alojen ruotsinkieliset aloituspaikat, toisen kotimaisen kielen opetuksen pakollisuus peruskouluissa, lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, käytännössä niin sanottu pakkoruotsi, sekä palveluiden saatavuus ruotsin kielellä, ennen kaikkea liittyen valtionhallinnon uudistushankkeisiin.lähde?
Yleisradio palvelee ruotsinkielistä väestöä kahdella radiokanavallalla: Yle Radio Vegalla ja Yle X3Millä.
1880 294 900 14,3
1890 322 600 13,6
1900 349 700 12,9
1910 339 000 11,6
1920 341 000 11,0
1930 342 900 10,1
1940 354 000 9,6
1950 348 300 8,6
1960 330 500 7,4
1970 303 400 6,6
1980 300 500 6,3
1990 296 700 5,9
2000 291 700 5,7
2010 291 153 5,4
Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä 1900–2010.
Vain harva ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva kokee tulleensa syrjityksi äidinkielensä vuoksi ja Folktingetin tekemän tutkimuksen (Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa, 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään[23]. Suomen kieliolojen erityispiirre on, että ruotsin ja suomen väliset kielirajat eivät tutkimusten mukaan juurikaan vaikuta avo- tai avioliittojen solmimiseen. Kaksikielisissä perheissä nykyisin 60 prosenttia lapsista rekisteröidään ruotsinkielisiksi. Suurimpia tiedostusvälineissä esillä olleita kiistakysymyksenä ovat olleet yliopistojen tiettyjen alojen ruotsinkieliset aloituspaikat, toisen kotimaisen kielen opetuksen pakollisuus peruskouluissa, lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, käytännössä niin sanottu pakkoruotsi, sekä palveluiden saatavuus ruotsin kielellä, ennen kaikkea liittyen valtionhallinnon uudistushankkeisiin.lähde?
Yleisradio palvelee ruotsinkielistä väestöä kahdella radiokanavallalla: Yle Radio Vegalla ja Yle X3Millä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Folktingetin tekemän tutkimuksen (Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa, 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään.
Keneltäköhän Folktinget on käynyt kysymässä? Ei minulta eikä yhdeltäkään tuntemaltani suomenkieliseltä olla kysytty joten kaikki voidaan panna suomenruotsalaisten unelmien piikkiin.
Niin ja tuossahan ei oteta kantaa pitäisikö kaikken opiskella ruotsia tai koko maan olla "kaksikielinen".
Minäkin pidän saamea tärkeänä osana suomea
Tasaisen varmaa kasvua alaspäin niinkuin lehmän hännälläkin. Suunta on aivan oikea.
Suomenruotsalaisten absoluuttinen määrä laski hieman joka vuosi aina vuoteen 2007 asti, mutta on vuodesta 2008 asti kasvanut hieman joka vuosi.
Ruotsinkielisten osuus nuorimmista ikäluokista on suurempi kuin väestöstä keskimäärin, suomenkielisten osuus taas pienempi kuin väestöstä keskimäärin.
Ja syyhän me tiedämme hyvin. Kaiken maailman H.urriksi.fi-kampanjat ja suomalaislasten rekisteröinnit suruiksi ovat hetkellisesti NÄENNÄISESTI lopettaneet "surujen" vähenemisen.
Mutta ruotsalaisuus tietysti ohenee sitä nopeammin, kun nuoriso osaa jo paremmin suomea kuin ruotsia. Kupla tulee puhkeamaan, kun etuoikeudet loipetetaan.
"Suomenruotsalaisten absoluuttinen määrä laski hieman joka vuosi aina vuoteen 2007 asti, mutta on vuodesta 2008 asti kasvanut hieman joka vuosi."
Tuskinpa kannettu vesi kaivossa pysyy. Ainoa syy miksi "suomenruotsalaisten" absoluuttinen määrä on lisääntynyt on kielikikkailun ja maahanmuuton seurausta eivät suomenruotsalaiset ole mihinkään lisääntyneet.
det föddes just en ny finlandssvensk!
Vähenemisen lisäksi pitää ottaa huomioon surujen ns. kaksikielistyminen eli suoraan sanottuna suomenkielistyminen.
Hyvin suuri osa "suruja" osaa suomea paremmin kuin ruotsia.
Mutta kuten Henrikssonni sanoi, surut hankkivat enemmän lapsia (velvollisuus) ja että "kohdussa kannamme asettamme" vai oliko se sittenkään Henriksonni. Ehkä joku muslimi. Nå samat on jutut/aseet rkp:llä ja näillä lukutaidottomilla.
Vuonna 1990 oli jokaista suomenkielistä lasta kohti ( alle 10v ) 7,76 aikuista.
Vuonna 2011 oli jokaista suomenkielistä lasta kohti ( alle 10v ) 9,15 aikuista
Lasten suhteellinen ja nettomäärä on siis laskenut.
Entä ruotsinkieliset ?
Vuonna 1990 lasta kohti 8,72 aikuista
Vuonna 2011 lasta kohti 8,55 aikuista
Ruotsinkielisten lasten ( alle 10v ) määrä on pysynyt samana 1990-2011/ 34000
Suomenkielisten lasten määrä on pienentynyt 1990 / 602 000, 2011 / 531 000
Näyttää huonolta suomenkielisten kannalta.
Tämä ei ole koko totuus.
Alle 10v on n.23 200 syntynyt kaksikielisiin perheisiin ( suomi - ruotsi ).
Näistä 73.3% on rekisteröity ruotsinkielisiksi eli 17 000. ( puolet kaikista ruotsinkielisistä lapsista on siis kaksikielisiä)
Jos olisi määräys, että kaksikielisten perheiden lapset tulisi jakaa tasan 50/50%
kieliryhmien kesken, olisi ruotsinkielisten lasten määrä 28 600.
Tässä tilanteessa olisi v. 2011 jokaista ruotsinkielistä lasta kohti 10,17 aikuista, siis huonompi suhdeluku kuin suomenkielisillä, joka nyt olisi 9,0
Ruotsinkielisten määrä kasvaa siis kasikielisillä, jotka voivatkin aikuisena vaihtaa kielensä suomeen, eivätkä tarvitse erikseen omankielisiä palveluita.
Mitä persu nyt haluaa?
Tala svenska på Järvenpää hoitaa asiaa!