Jouluaatto (new edition 2012)

Kun nyt vertaan näitä aikaisempia versioita tähän runoon, niin tämä on mielestäni ehdottomasti paras versio. Oikeastaan tekisi mieli sanoa, että runoa on turha enää parantaa ja liikaa "viilata"', nyt alkaa tosiaan olla jo henki valmis. Ja toimii hyvin vahvana viestinä kansalle ja kansan lapsille.

Kiitos runosta, se antaa lisää taistelumoraalia.

Vähän samaa mieltä että vähän jäi loppudraama puuttumaan. Nyt ei tiedä ryhtyikö femakko kartanon kummitukseksi vai saatiinko siitä femakosta vielä leivottua kelpo kansalainen, vaikka irrottamalla hellästi hirttosolmukka, pyytämällä sille anteeksi ja antamalla sille femakolle lasi vettä ja vaikka esteettiset keinopossun silmät. Vai tuliko peräti joku tummavarjoinen helvetin olio röhönaurulla sen femakon viime hetkellä sittenkin pelastamaan, ja kaappasi sitten koko paketin, johonkin pimeään ja kylmään täysikuun yömaisemaan? Omituisia askeleita lumessa, seurattiin sitten kylän hirviporukalla, hämmentyneinä talviyössä, täysikuun valossa, kun sudet ulvosivat laakson taa, mutta askeleet loppuivat yllättäen pimeään metsään, ja röhönaurun kaikuun? Ja palasivatko metsästäjät koskaan takaisin? Miten kävi raadeltujen koirien?

Olisi ehkä siis kuulunut lopussa olla jotain varmistusta siihen tyyliin, että femakko laitettiin ristille kiinni navettaan, häneen iskettiin krusifiksi, ja tuikattiin koko navetta tuleen, samalla kun pappi saarnasi evankeliumia, ja kirkonkellot soivat tahdissa taustalla. Koko kansakunta saapui sitten paikalle todistamaan, kun nälkäiset liekit valaisivat, värien symfonialla, koko ehtoon, ja punaiset kipinät leijuivat kaamoksen talviyössä, rätisten kohti täysikuuta, kirkonkellojen soidessa, ja helvetin jäiset portit tärisivät nirskuen pakkasen tuskaa, kun revontulet värjäsivät taivaan punaiseksi, ja femakosta tuli tuhkaa, eikä mitään tuhkasta enää noussut. Kultainen aurinko poistui kauhusta ihmisten parista seitsemäksi päiväksi taivaalta, ja saapui vasta kahdeksantena osittain takaisin, kun pyydettiin valkoista poroa häntä kililaulullaan takaisin kutsumaan. Yhdeksäntena päivänä, aurinko tuli kokonaan takaisin, ja valaisi koko maan ja taivaan, lämpimällä halauksellaan, ja kultaisella säteellään, kun kylän viisaat, asettivat aamun tunneilla pyhävuorelle kukko-kuoron, aurinkoa hellästi kuorossa takaisin manaamaan. Ja elämä jatkui ehtoossa normaalina, ja siitä femakosta tuli vanhan ajan legenda.