Ihminenkö loi Jumalan?

Ihminen loi mielikuvana jumalan, sittemmin jotku kirjoitti siitä kirjan..taru on jatkunut kohta aika pitkän ajan..

''Ihminenkö loi Jumalan?''
Kyllä.

''Keksintökö?''
Kyllä.

''Ihminen olisi mielessään luonut Jumalan? ''
Kyllä.

''Onko siis ihmiset mielessään luonut sen mistä ovat joskus syntyneet? ''
Ovat mielessään luoneet luojansa, josta luulevat syntyneensä.

''Eli ensin oli ihmisen ajatus Jumalasta ja sitten vasta ihminen itse lihana?''
Ei, ensin oli ihminen, sitten ajatus jumalista. Jahve ei luultavasti ollut ensimmäinen luoduista jumalista.

"Ihminenkö loi Jumalan?"

Ainakin voidaan sanoa, että ihmiset pyrkivät tekemään Jumalasta olemattoman.
Aika näyttää, miten niin monet ovat suoriutuneet tässä kutsumuksessaan.

Kyllä.

http://www.stara.fi/2012/12/14/mies-heitettiin-ulos-tikkakilpailusta/

Kuten uutisoinnista voimme lukea, alkoi heti hirveä jeesustelu....

Keksintökö?
aloitti
>>>Ihminen olisi mielessään luonut Jumalan?

Ihminen loi ensin itsensä. Eli käytti aivojaan. Sen jälkeen ihminen loi Jumalan
ja turhan yrityksen. Ihminen sanelee kaiken järjenkätyön maailmankeikkedessa.

Ei, vaan ihmiset olivat jo olemassa ja keksivät jumalia. Jumalat eivät luoneet ihmisiä, ihminen kehittyi aiemmista kantamuodoista.

Tiedän että ajatteleminen on vaikea laji, etenkin uskoville joilta se on jo uskonsa puolesta jyrkästi kiellettyä. J mitä he syvästi halveksivat maallisena eksytyksenä.

Silti kannattaisi välillä yrittää ajatella. Ei se oikeasti ole kiellettyä.

Kaikki mielikuvitusolennot ovat mielikuvituksen luomia. Hyvin yksinkertaista.
Mutta ilmeisesti silti liian vaikeaa uskovan aivoilla tajuttavaksi?

"hminen olisi mielessään luonut Jumalan?"


Jep.


"Onko siis ihmiset mielessään luonut sen mistä ovat joskus syntyneet?"


Ei. He ovat vain kuvitelleet jumalan olleen syynä olemassaololleen, kun eivät parempaakaan selitystä keksineet. Seksi taisi olla liian monimutkainen mekanismi ymmärrettäväksi primitiiviselle ihmisrodulle jotta olisi voinut ymmärtää oman alkuperänsä ja samannäköisyyden sukulaistensa kanssa.


"Eli ensin oli ihmisen ajatus Jumalasta ja sitten vasta ihminen itse lihana?"


Ajatuksellinen aivotoiminta on hyvin vaikea havainnoida ilman aivoja. Eli yksinkertaisemmin ajattelu on aivotoiminnan tulosta.

Se miten pitkälle historiassa pitää mennä jotta löytää uskonnollisia viitteitä löytyy anismista ja henkiuskomuksista vitteitä pitkältä ajalta. Toisaalta mysteeri on miksi uskonnot ja uskomukset sitten ovat niin erillaisia, vaikka kaikkien pitäisi kuitenkin satavarmasti uskoa vain yhteen jumalaan. (osan kristittyjen mielestä).

Ja vaikka Amerikan pakanaintiaani uskoisikin yhteen, mikä syy (esim. Kristityillä) silti on ollut pitää pakanan leima Intiaanilla, vaikka hän on uskonut yhteen ainoaan jumalaan, kuten Kristityt itse?

Ehkä siksi että Amerikan intiaanin jumala nyt vain sattui olemaan se väärä jumala. Vaikka matemaattisesti sama mystinen henkiolento kuten Kristiyillä ja Muslimeilla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Manitou_(henkiolento)

" Ihminenkö loi Jumalan? "

Näin atet uskovat.

Ateistiset filosofit, Marx, Engels ja Feuerbach esittivät jo, että ihminen loi jumalan.

Se ei siis ole mikään uusi väite, Kyse olisi siitä, että jumala olisi ihmisen mielikuvituksen tuote ja omien toiveiden projisio.

Raamattu puolestaan lähtee siitä, että Jumala on luonut ihmisen.

Kyse on siitä kumpaan väitteeseen luotamme, filosofeihin vai Raamattuun.

Jumala loi ihmisen elämään yhteydessään. Ihmisen elämän tarkoitus toteutui siis siinä, että hän ei läheisessä tekemisessä jumalan kanssa. Sitten tuli syntiinlankeemus, jonka seurauksena ihminen joutui eroon jumalasta.

Se ei kuitenkaan saanut ihmistä unohtamaan jumalaa, vaan ihmiselle jäi kaipuu takaisin jumalan yhteyteen. Tämä kaipaus on osa jokaista ihmistä.
Jokainen meistä etsii, monet tietämättään, yhteyttä jumalaan. Siitä on todisteena monet uskonnot. Myös ateisti etsii jotakin mihin voisi luottaa ja uskoa, ja jumalan korvaa usko tieteeseen tai ihmiseen. Ihminen on parantumattomasti uskonnollinen juuri siinä mielessä, että hän ei voi olla uskomatta ja luottamatta johonkin. Se mihin hän eniten luottaa ja uskoo, on hänen jumalansa.

Joku palvoo rahaa jumalana, joku etsii elämäänsä sisältöä jostain muusta.
Ihminen saa levon sieluunsa vasta sitten, kun hän löytää levon Jumalan yhteydessä.

Tästä on monia hienoja esimerkkejä. Monet alkoholistit tai kriminaalit ovat tulleet uskoon ja koko heidän elämänsä on muuttunut. Usko Jumalaan tuo elämään tarkoituksen ja sisällön, koska ihminen on alunperinkin tarkoitettu elämään Jumalan yhteydessä.

Jumalan korvikkeet eivät voi tuoda sisimpään rauhaa, vaan ihmisen mieli jää tyhjäksi ja levottomaksi, kunnes hän löytää uskon Kristukseen.

Ihmisen sisimmässä on ikään kuin ristinmuotoinen tyhjä tila. Vain Kristus voi sen täyttää ja niin ihminen voi elää täyttä elämää ja hänen elämällään on tarkoitus.

Tämä todistaa siitä, että 1) ihminen on uskonnollinen olento. Poikkeuksia on, mutta uskonnollinen kaipuu on niissä naamioitu ja tiedostamaton, mutta Jumalan janoa pyritään sammuttamaan muille keinoin. Ihminen ei voi olla uskomatta johonkin. Jokin jumala ihmisellä täytyy olla. Siksi ateistien jumalana on tiede tai ihminen itse tai raha tai jokin muu jumalan korvike.

2) Jumala on istuttanut tämän iankaikkisuuden kaipuun ihmisen sisimpään. Tämä kerrotaan Raamatussa ja se vastaa hämmästyttäv'än hyvin todellisuutta.
Vain 2 % kaikista maailman ihmisistä tunnustautuu ateisteiksi.
Ateisteillakin on omat jumalansa, mikä esim. kommunisteilla tai natseilla on ilmennyt henkilönpalvontana.

Tiede tai tieto ei ole siis tehnyt uskoa jumalaan tarpeettomaksi.

Ihmiset ovat keksineet monia jumalia. Ei ne muista fiktiivisistä olennoista eroa kuin siinä, että niitä väitetään todeksi.

Ateisti siis uskoo että Jumala on ihmisen luomaa fiktiota. Voitteko todistaa oman uskomuksenne oikeaksi?