Dostojevski suorittaa eräässä romaanissaan ajatuskokeen.
Hän kysyy lukijaltaan:
”Olisitko valmis kiduttamaan yhtä lasta,
jos saisit sillä paremman ja onnellisemman maailman?”
Voitko elää luomassasi onnen maailmassa niin että kuulet kaiken aikaa mielessäsi sen yhden rääkätyn lapsen valituksen?
Ja Jumalako mielellään kuuntelee Helevetissä huutavien kärsimyshuutoja?
Hän kysyy lukijaltaan:
”Olisitko valmis kiduttamaan yhtä lasta,
jos saisit sillä paremman ja onnellisemman maailman?”
Voitko elää luomassasi onnen maailmassa niin että kuulet kaiken aikaa mielessäsi sen yhden rääkätyn lapsen valituksen?
Ja Jumalako mielellään kuuntelee Helevetissä huutavien kärsimyshuutoja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En, koska lapsen kiduttaminen ei tekisi maailmasta millään tavalla sen parempaa ja onnellisempaa.
Ketään ei syytetä mitä teit, vaan mitä jätit tekemättä?
Mitä se hyödyttää ihmistä vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman mutta saisi sielulleen vahingon?
Jonkun täytyy kärsiä minun syntini tähden - sellainen ajatusmalli kieltää Jeesuksen.
Jos tuo jotenkin taianomaisesti olisi mahdollista, kiduttaisin vaikka kymmentä lasta, mikäli globaali muutos parempaan päin olisi tarpeeksi suuri. Kyllähän sitä muistoa aina kantaisi mukanaan, mutta jos sillä saisi paremman elämän miljoonille ihmisille, se olisi kyllä sen arvoista. Sitä en tiedä kykenisinkö elämään tietäen että julmasti kidutin lasta. Kenties, mikäli maailma tosiaan olisi huomattavasti parempi paikka. Hankala sanoa.
Pyhittääkö tarkoitus keinot? Minusta ei. Monen mielestä kyllä.
Mielummin itseäni kuin muita.
Ilmeisesti kautta rantain viittaat siihen ajatukseen, että Luoja omien tekojensa tähden kiduttaa itseään pelastaakseen itsensä itseltään,,eikö?