Suomi voisi turvata energiaomavaraisuutensa rakentamalla ydinenergia niin paljon, ettei sitä tarvitsisi tuoda Venäjäln ydinvoimaloista Ne voisivat olla sarjatyönä tehtyjä samanlaisia mutta vähän pienempiä kuin Olkiluoto 3. Esimerkiksi 1 Gw ja ne voitaisiin rakentaa sinne missä on kulutuksen painopiste. Sen jälkeen kun sähköverkko olisi vahvistettu niin paljon, että sitä voisi siirtää Saksaan ja Tanskaan, silloin kun meillä olisi ylimääräistä ja sielllä olisi tyyntä js pilvistä => sähkön hinta olisi korkealla.
Ilmeisesti ydinlaitosten hinnat ovat nousseet, kun niitä ei ole rakennettu viime aikoina tarpeeksi, Sarjatyönä tehtyjen voimalaitoksien rakennuskustannukset ja rakennusajat pysyisivät paremmin kasassa.
Sähköenergian viennille voisi lätkäistä vientiveron, ellei EU sitä estäisi.
Sehän saattaa olla kohta ainoa vientituote, mitä Suomessa kohta kannattaa tehdä.
Ydinjätteen loppusijoitukseen sopivia paikkojahan Suomessa on ilmeisesti ihan riittävästi.
Ilmeisesti ydinlaitosten hinnat ovat nousseet, kun niitä ei ole rakennettu viime aikoina tarpeeksi, Sarjatyönä tehtyjen voimalaitoksien rakennuskustannukset ja rakennusajat pysyisivät paremmin kasassa.
Sähköenergian viennille voisi lätkäistä vientiveron, ellei EU sitä estäisi.
Sehän saattaa olla kohta ainoa vientituote, mitä Suomessa kohta kannattaa tehdä.
Ydinjätteen loppusijoitukseen sopivia paikkojahan Suomessa on ilmeisesti ihan riittävästi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomi ei koskaan tule lopettamaan ydinvoiman tuontia, koska halvalla kannattaa ostaa. Jo nyt olemme omavaraisia sähkön suhteen, mutta kalliita lauhde- ja kaasuvoimaloita ei kannata käyttää, kun saamme Norjasta ja Ruotsista puoli-ilmaista sähköä. Kukaan ääriydinvoimafanaatikko ei tule vaikuttamaan Suomen päätöksiin tässä asiassa. Jos teitä kuunneltaisiin, olisi Suomen energiapaletti sekaisin heti kättelyssä.
Kannattaa muistaa, että "omavairaisuus" sähkössä tarkoittaa vain sitä, että Energiateollisuus suoltaa propagandaa uusien ydinvoimalupien saamiseksi. Se on sellainen helposti myytävä "vanhan liiton" argumentti, jonka saa helposti läpi ymmärtämättömälle kansalle.
Olen samaa mieltä, sähköä ostetaan sieltä mistä sitä halvimalla saa. Jos sähköä saa halvemmalla Venäjältä, niin tottakai se sieltä kannattaa ostaa ja pysäyttää omia huippulaitoksia. Mutta jos itse emme rakenna ydinvoimaa, Venäjä kyllä rakentaa sitä ja jos sähköstä on puutetta on Suomessa, niin he myyvät sitä kallilla hinnalla Suomeen.
Kyllä ydinvoimalan sähköntuotanto on aika hyvin ennustettavissa => Ydinvoima tuo vakautta sähkömarkkinoille.
Sähkön hinta on ollut viime aikoina hetkittäin erittäin kallista., ilmeisti sitä ei ole tarpeeksi saatavana. Energiaomavaraisuus laskee Venäläisen tuontissähkön hintaa.
Sähkön hinta nousee aina talvella, koska nordpoolissa hinnoitellaan aina kalleimman tuotantotatavan mukaan. Tämä on se porsaanreikä, jolla energiayhtiöt pääsevät lompakollemme ja juuri tämän vuoksi tuulivoimaa vastaan kampanjoidaan rajusti.
Sähkön hinta siis nousee, mutta se ei tarkoita sähköpulaa, kuin ani harvoin, kun useita yksittäisi, tavallisesti ydinvoimaloita on samaan aikaan pois tuotannosta. Eli lähinnä ydinvoima pystyy merkittävästi nostamaan sähkön hintaa.
Sähköstä olisi vielä harvemmin pulaa, jos siirryttäisiin pienempiin yksiköihin ja hajaututempaan energiatuotantoon. Tämä ei tulisi meille veronmaksajille yhtään kalliimaksi, koska nytkin maksamme koko lystin ja energiateollisuus käärii voitot.
Tällä hetkellä on nettotuonti 2500 MW vaikka ydinvoimalaitokset ja sähkön-lämmön yhteistuotantolaitokset ajavat urkua auki. Eli kyllä ollaan kaukana omavaraisuudesta. Ei niitä huippukalliita kaasuturbiinilaitoksia ole tarkoitettu perussähkön tuotantoon. Kun saamme lisää perusvoimaa, ei Nordpool pääse nostamaan hintoja pilviin kulutushuippujen aikana. Päinvastoin, voimme itse kääriä voittoja silloin kun pohjoisessa Euroopassa ei tuule. En kyllä ymmärrä, miten tuo hajautettu tuotanto auttaisi asiaa; pikemminkin päinvastoin, tulisi nykyistä enemmän tuotantovaihteluja, jotka eivät käy yksiin kulutusvaihtelujen kanssa.
Olen luullut, että Noordpoolissa pätee markkinalait. Myyntisähkö on niin korkea minkö joku suostuu maksaamaan. Eli jos sähköstä pulaa, niin sen hinta nousee niin ylös kunne joku teollisuuskäyttäjä sammuttaa jonkun paljon sähköä kuluttavan laitteen.
Huippu kalliin sähkön taitaa ostaa teollisuusyritykset, jotka käyvyät tuntikaupppaa. Me tavalliset kuluttajat olemme tehneet etukäteen sopimuksen sähköyhtiön kanssa . Näin ollen me maksamme huippukalliin sähkön pitemmällä aikavälilllä tasoitettuna.
Jos tuulivoimaa rakennentaan paljon, se aiheutta saman ilmiön kuin Tanskassa jossa suuri tuulella tuotetusta sähköstä myydään halvalla Norjaan ja sieltä he ostavat kallista vesvoimalla tuotettua sähköenergia silloin myllyt seisoo (tyyni tai kova tuuli).
Ydinvoimaloiden käyttöaste lienee kotain 90 %. Niiden huoltoseisokit on useimmiten etukäteen aikataulutettu.
Siinä olen mielessä olen samaa mieltä, että tuulivoimaa tulee rakentaa lisää Saksaan ja Tanskaan. Suomelle aukeaa markkinat sähkönviennille.
"Olen luullut, että Noordpoolissa pätee markkinalait."
Joo, näin minäkin ensin luulin. En oikein tiedä, miksi nykykäytäntöön ryhdyttiin, mutta siinä on sellainen erikoinen piirre, että se voi nostaa sähkön hinnan hetkessä satakertaiseksi, vaikkei sähköstä olisi edes pulaa. Lyhyeksi ajaksi.
Vaikka ydinvoimaloiden seisokit olisivatkin aikataulutettuja, niitä voi silti pudota verkosta myös huippukulutuksen aikaan, jolloin voi oikesti tulla ongelmia. Etenkin jos samaan aikaan putoaa useampi, tai OL3:sen valmistuttua(se tulee ensimmäisinä vuosina putoamaan usein verkosta hallitsettomasti, sehän on selvä). Toisaalta jos OL3 ajetaan protomoodissa vielä 3 vuotta, sen tilanteen voisi periaatteessa välttää.
Ydinvoimalaitoksen putoaminen verkosta huippukulutuksen aikana on meillä hyvin harvinaista. Jos meillä olisi sen sijaan 4000 MW tuulivoimaa, on tuollainen 2500 MW:n tehon romahdus yhden pakkaspäivän aikana Fingridin laskelmien mukaan varsin mahdollinen.
Tarkoitat varmaankin sitä konsulteilta tilattua tutkimusta, jonka tilasivat nämä kaksi donkkihotti-firmaa, eli Energiateollisuus ja Fingrid. Outoa, ettei tuota tutkimusta saa mistään kasiinsä. Siinähän tedettiin, että yhtenä päivänä vuodesta olisi tuollainen nopea nousu (ei siis romahdus) ollut mahdollista tutkimusjankohtana. Mistään ei käy ilmi, mihin olivat tuossa tutkimuksessa sijoittaneet ne virtuaalimyllyt ja miten homma oli laskettu.
Jään odottelemaan faktoja.
Itse ymmärsin, että selvitys oli tehty nykyisten tuulimyllyjen käyttökokemusten perusteella, tehot vain oli skaalattu 4000 MW:iin.
Eräässä täällä jossain linkkinä olleessa VTT:n tekemässä selvityksessä näin käyrän, jossa Suomen tuulimyllyjen kokonaisteho putoaa rajusti suunnilleen yhden vuorokauden aikana.
Kävisikö todelliset tuotantoteholuvut,
vaikkapa Tanskasta, tuulisähkön ihannemaasta:
http://www.emd.dk/el/
West Denmark Sunday 2012-12-16 ;
Tuulisähkön tuotantoteho on siellä tänään vaihdellut välillä n. 200-1000 MW.
Kun katsoo historiatietoja paljon pahempiakin tehonvaihtelupäiviä löytyy helposti.
http://www.emd.dk/el/
Katselin tuosta viitteestä hieman tarkemmin tuulivoimatuotannon vaihteluita Tanskassa.
Nyt joulukuussa tuotantoteho on siellä tuntikeskiarvoina vaihdellut välillä 100 - 2750 MW.
Vaihtelut ovat suuria yhdenkin päivän sisällä. Tarvitaan jatkuvasti paljon säätävoimaa.
Kun tuulisähkötuotanto on suurta Tanskassa, silloin sieltä viedään sähköä, suunnilleen tuulisähkötuotannon verran. Vientihinta ei varmasti ole kehuttava, koska tuulisähkön vientiä ei voi ennakoida eikä suunnitella. Vienti on pakkomyyntiä hinnalla millä hyvänsä.
Suomen tuulisähkön määrän kasvaessa samat ongelmat kuin Tanskassa tulevat väistämättä eteen Suomessakin.
Joo, aikamoista vuoristorataa on tuo tuulivoiman tuotanto. Esim. yhden päivän aikana ensin alle 100 MW:sta yli 2000 MW:iin ja sitten taas alas 500 MW:iin. Ja Tanskalla on off-shore tuotantoakin, jossa vaihtelujen pitäisi olla pienempiä. Kyllä siinä on säätövoima kovilla!