Luuletteko HERRAN mieleen olevan kaikki mikä on kauhuna.
Ei ole parannus mielessänne, ei teot hyvät sydämessänne.
Lihan himoissa kaikki juoksevat, lihalliset lihaa pyhittävät.
Lihan töitä pyhinä pitävät suukopua taivaan sanomana.
Mielettömiä ovat tekonne, Viisautta vailla vaelluksenne.
Herran omaksi itseänne kutsutte ja suulla häpäisette Herranne.
Luuletteko Herran mieltyvän tekoihin, sydämenhuoneen likoihin.
Kaukana on tienne Herran tiestä askeleet poissa Kuninkaan eestä.
Nostaisiko luokseen taivaan Herra Elolla vai tuomiolla silloin kerran.
Muistatte Häntä vain hädässä jos silloinkaan kun valitusta käytte huutamaan.
Missä kiitos, missä ilolaulu. Missä sydämenne puhdas taulu Herran alttarilta.
Olette kuin kirjanoppineet ja farisealaiset, niin miehet kuin joukkonne naiset.
Herraako luulette pettävänne. Puheillanne harhaan johtavanne. Saarnastuolissa ollen.
Jos Herra oikein tuomitsisi kuka teistä tuomiolta selviäisi ilman kadotustuomiota.
Sen te todella olette ansainneet kun Herraa olette halpana pitäneet. Mitä muuta luulittekaan.
Kuitenkin Herra yhä Armossaan. Kutsuu teitä saapumaan. Ristihinnaulittavaksi.
Siinä on synti tuomittuna. Armo suureksi annettuna lahjaksi kaikelle kansalle.
Ei Herra tuomita halua, ei kadotusta ihmiselle tarjota. Vaan kätensä Rakkaudella ojentaa.
Oottaa Herra vielä ajan vähäisen. Tietyn pituisen ja tietyn määräisen. Ennen kuin loppu on.
Ei ole parannus mielessänne, ei teot hyvät sydämessänne.
Lihan himoissa kaikki juoksevat, lihalliset lihaa pyhittävät.
Lihan töitä pyhinä pitävät suukopua taivaan sanomana.
Mielettömiä ovat tekonne, Viisautta vailla vaelluksenne.
Herran omaksi itseänne kutsutte ja suulla häpäisette Herranne.
Luuletteko Herran mieltyvän tekoihin, sydämenhuoneen likoihin.
Kaukana on tienne Herran tiestä askeleet poissa Kuninkaan eestä.
Nostaisiko luokseen taivaan Herra Elolla vai tuomiolla silloin kerran.
Muistatte Häntä vain hädässä jos silloinkaan kun valitusta käytte huutamaan.
Missä kiitos, missä ilolaulu. Missä sydämenne puhdas taulu Herran alttarilta.
Olette kuin kirjanoppineet ja farisealaiset, niin miehet kuin joukkonne naiset.
Herraako luulette pettävänne. Puheillanne harhaan johtavanne. Saarnastuolissa ollen.
Jos Herra oikein tuomitsisi kuka teistä tuomiolta selviäisi ilman kadotustuomiota.
Sen te todella olette ansainneet kun Herraa olette halpana pitäneet. Mitä muuta luulittekaan.
Kuitenkin Herra yhä Armossaan. Kutsuu teitä saapumaan. Ristihinnaulittavaksi.
Siinä on synti tuomittuna. Armo suureksi annettuna lahjaksi kaikelle kansalle.
Ei Herra tuomita halua, ei kadotusta ihmiselle tarjota. Vaan kätensä Rakkaudella ojentaa.
Oottaa Herra vielä ajan vähäisen. Tietyn pituisen ja tietyn määräisen. Ennen kuin loppu on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.