Tässä uusimman selvityksen tulos (valtioneuvoston kanslia 2012, professori Sauli Takala)
Ruotsin opiskelun mieluisuutta koskevat tulokset olivat samansuuntaiset B1-kielen arvioinnissa vuonna 2008. Ruotsi ei kuulunut lempiaineisiin (vain 5 %) ja eikä sitä opiskeltu mielellään (vain 29 %). Toisaalta ruotsin osaamisen koki jatko-opinnoissa tarpeelliseksi 42 % oppilaista, työelämässä 35 % ja ruotsin osaamisen koki tärkeänä 43 % oppilaista. Poikien suhtautuminen oli selvästi kielteisempää tyttöihin verrattuna. Vuoteen 2001 verrattuna asennoituminen oli hieman kielteisempää.
http://vnk.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/Takalaraportti.pdf
Ruotsin opiskelun mieluisuutta koskevat tulokset olivat samansuuntaiset B1-kielen arvioinnissa vuonna 2008. Ruotsi ei kuulunut lempiaineisiin (vain 5 %) ja eikä sitä opiskeltu mielellään (vain 29 %). Toisaalta ruotsin osaamisen koki jatko-opinnoissa tarpeelliseksi 42 % oppilaista, työelämässä 35 % ja ruotsin osaamisen koki tärkeänä 43 % oppilaista. Poikien suhtautuminen oli selvästi kielteisempää tyttöihin verrattuna. Vuoteen 2001 verrattuna asennoituminen oli hieman kielteisempää.
http://vnk.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/Takalaraportti.pdf
Vastaukset 63
Vanhimmat
Johtopäätös 3) Ruotsin kielessä (toinen kotimainen kieli) osaamistaso on heikko sekä peruskoulussa että lukiossa. Alueelliset erot ovat vain vähäisiä.
Suomessa ruotsilla ei ole tulevaisuutta toisena virallisena kielenä, vaan se muutetaan kansalliseksi vähemmiastökieleksi. Mikään valtioneuvosto kielistrategia ei sitä muuksi pysty muuttamaan.
"Suomessa ruotsilla ei ole tulevaisuutta toisena virallisena kielenä, vaan se muutetaan kansalliseksi vähemmiastökieleksi. Mikään valtioneuvosto kielistrategia ei sitä muuksi pysty muuttamaan."
Nyt vain pitäisi saada poliitikot ymmärtämään, että paluuta entiseen ei enää ole vaan Suomesta on tehtävä kansan tahdon mukaisesti suomenkielinen maa. Ruotsin kielellä tulee tietenkin olla vähemmistökielen asema ihan samalla tavalla kuin Ruotsissa suomen kielellä.
Suomen oman edun ja kielitaitovarannon kannalta on korka aika ja viimeinen tilaisuus lopettaa tämä hölmöily. Muissa kilpailijamaissamme panostetaan maailmalla käypiin kieliin niin Suomessa "lahjotut" poliitikot aikaistavat kaikille pakollista ruotsia. Se on tuskin kilpailukykyä edistävää touhua.
Demokratiaa ei pidä aliarvioida vaan se on otettava vakavasti!
"Suomessa ruotsilla ei ole tulevaisuutta toisena virallisena kielenä, vaan se muutetaan kansalliseksi vähemmiastökieleksi."
Tuo taisi sitten olla jo Talan oma johtopäätös. Vain perustelut puuttuvat - eli julistukseksi jää.
Ruotsi on jo kansallinen vähemmistökieli. Suomi on jo maan ainoa pääkieli. Eli jäljelle jää vain tuo sana "virallinen", mitä ikinä sitten tarkoittaakaan. Jos se sana muutetaan niin mitäköhän siitä sitten pitäisi seurata nettifennoideologian mukaan? Ja miksi?
Eihän tuosta ota Soinikaan selvää.
"Ruotsi on jo kansallinen vähemmistökieli. Suomi on jo maan ainoa pääkieli"
Ei ole, vaan ruotsi on edelleenkin Suomen toinen kansalliskieli. Tähän juuri halutaan muutos.
"Jos se sana muutetaan niin mitäköhän siitä sitten pitäisi seurata nettifennoideologian mukaan? Ja miksi?"
Ideologiasta riippumatta se tarkoittaa että kun poistetaan pakkoruotsi ja virkamiesruotsi, niin siitä ei synny haittaa tulevaisuudessa julkisten virkojen kielilain vaatimusten takia, sillä samalla voidaan poistaa yleinen palvelu- ja osaamisvaatimus valtion ylempien virkojen ja kaksikielisten kuntien virkamiesten osalta. Eli näissä kielipalvelu vähemmistöille järjestetään tarpeen mukaan vaikkapa kieltä hyvin osaavin palveluhenkilöin tai omin palvelupistein.
"Ei ole, vaan ruotsi on edelleenkin Suomen toinen kansalliskieli. Tähän juuri halutaan muutos."
Toinen kansalliskieli jota puhuu vähemmistö. Se tekee kelestä kansalliskielen ja vähemmikstökielen. Eli kansallisen vähemmistökielen.
Ja miksi kansalliskielistatukseen halutaan muutosta? Ja koska sanasaivartelulla ei päästä mihinkään niin kysytään suoraan millaisia muutoksia ja varsinkin miksi?
"Ideologiasta riippumatta se tarkoittaa että kun poistetaan pakkoruotsi ja virkamiesruotsi"
Sinäkin tiedät ettei toisen kotimaisen pakollisuudesta ja kaksikielisten kuntien tiettyjä virkamiehiä koskva muodollinen kielipätevyys EIVÄT suoraan liity kansalliskielistatukseen. Ne liittyvät tasavertaisuuteen. Haluatko evätä minulta tasavertaisuuden sinuun. Se ei taida onnistua ilman kielipykälää laajemopaa perustuslakiremonttia. Mutta sitäkin tärkeämpi kysymys on millä perusteella mielestäsi sinä olet oikeutettu enmpään kuin minä tältä osin?
"ei synny haittaa tulevaisuudessa julkisten virkojen kielilain vaatimusten takia"
Eli itse asiassa perustelet vain virkamiessuomen ja -ruotsin poistamista, mutta et toisen kotimaisen pakollisuuden.
"Eli näissä kielipalvelu vähemmistöille järjestetään tarpeen mukaan vaikkapa kieltä hyvin osaavin palveluhenkilöin tai omin palvelupistein. "
Tämä ei varmaankaan ole kenellekään ongelma paitsi että ehdottamasi malli oikeasti antaisi luotettavasti ruostinkielisiä palveluita, päinvastoin kuin nykyinen vain muodolliseen pätevyyteen nojaava virkamiesruotsimalli. Ja se nostaisi ruotsintaidon arvoa ja palveluiden hintaa.
Virkamiesruotsi on suomenkielisten etu. Mutta tuon ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa ilman omakohtaisia kokemuksia virkamiesruotsitasoisesta palvelusta.
Emme vieläkään oikein päässyt perille siitä miksi tuo virallinen tai toisaalta kansallinen vähemmistökieli/ vähemmistön puhuma toinen kansalliskieli oikein on teille niin ratkaiseva seikka. Vähän löysää ja osittain tietämättömyyteen nojaavaa puhetta virkamiseruotsista ei minusta todellakaan anna aihetta tällaiseen sirkukseen.
"Toinen kansalliskieli jota puhuu vähemmistö. Se tekee kelestä kansalliskielen ja vähemmikstökielen. Eli kansallisen vähemmistökielen. "
Ei tee, toinen kansalliskieli on toinen kansalliskieli. Missään ei ole säädetty että kyse olisi vähemmistökielestä. Jopa teidän Folktinget on tulkintaasi vastaan.
"Ja miksi kansalliskielistatukseen halutaan muutosta? Ja koska sanasaivartelulla ei päästä mihinkään niin kysytään suoraan millaisia muutoksia ja varsinkin miksi?"
Kerrot että ruotsi on vähemmistökieli, muttet halua että sen status muutetaan vastaamaan todellista asemaa? Et kai vain halua hyödyntää sekä vähemmistökielen että kansalliskielen etuja aina tilanteen mukaan?
"Sinäkin tiedät ettei toisen kotimaisen pakollisuudesta ja kaksikielisten kuntien tiettyjä virkamiehiä koskva muodollinen kielipätevyys EIVÄT suoraan liity kansalliskielistatukseen. "
Ensimmäinen oikein, toinen kohta väärin. Eli valtion ja kaksikielisten virkamiesten kielitaitovaatimukset liittyvät nykyisin uuteen Perustuslakiin, eli niiden muuttaminen vaatisi joko Perustuslain muutoksen tai poikkeuslakimenettelyn.
"Ne liittyvät tasavertaisuuteen. Haluatko evätä minulta tasavertaisuuden sinuun."
Kyllä liittyvät kansalliskielistatukseen, vai miksi haluat evätä toisilta suurilta vähemmistöiltä kuten venäjänkielisiltä tai virolaisilta oikeuden omakieliseen palveluun. Eikö jokainen yksilö olekaan samanarvoinen ja tasavertainen?
"Eli itse asiassa perustelet vain virkamiessuomen ja -ruotsin poistamista, mutta et toisen kotimaisen pakollisuuden."
Kyse on kokonaisuudessa, eli ei ole mielekästä että yksi osa kielen pakollisuudesta poistetaan, jos sitä kuitenkin vaaditaan toisaalla myöhemmin. Eli se tarkoittaisi vain ruotsin kielen pakko-opinnoille uutta eri perustetta, ei siitä luopumista.
"Tämä ei varmaankaan ole kenellekään ongelma paitsi että ehdottamasi malli oikeasti antaisi luotettavasti ruostinkielisiä palveluita, päinvastoin kuin nykyinen vain muodolliseen pätevyyteen nojaava virkamiesruotsimalli. Ja se nostaisi ruotsintaidon arvoa ja palveluiden hintaa."
Kaikella on hintansa, ja jos tuo hinta pitää maksaa kielivapaudesta ja suomen kielen asemasta maan ainoana virallisena pääkielenä sen varmaan suurin osa maksaa mielellään.
Tosin en aivan osannut tulkita viestisi sanomaa, eli pidätkö sitä ongelmana että tulisitte saamaan oikeasti omakielistä palvelua? Eikö se ole parannus jos saatte parempaa palvelua omalla kielellänne?
"Emme vieläkään oikein päässyt perille siitä miksi tuo virallinen tai toisaalta kansallinen vähemmistökieli/ vähemmistön puhuma toinen kansalliskieli oikein on teille niin ratkaiseva seikka."
Siksi koska te puliveivaatte meille suomenkielisille lisätaakkoja, mm. opintojen ja virkojen kielivaatimuksilla vetoamalla kahteen tasa-arvoiseen kansalliskieleen.
"Ei tee, toinen kansalliskieli on toinen kansalliskieli."
Minusta tuo on saivartelua, mutta entäs sitten jos sanamuotoa muutettaisiin Kansalliseski vähemmistökieleiksi. Edelleen me laatisimme kielilaimme meidän lähtökohdista. Ja edelleen ajatus siitä että yhden ryhmän tasavertaisuutta heikennettäisiin yksipuolisesti sotii liian montaa arvoa ja lakia vastaan jotta sitä voidaan nähdä realistisena vaihtoehtona.
"Jopa teidän Folktinget on tulkintaasi vastaan."
Veikkaan että heillekin lakien sisältö on tärkeämpää kuin sanaleikit.
"Kerrot että ruotsi on vähemmistökieli, muttet halua että sen status muutetaan vastaamaan todellista asemaa?"
Mikä on minun "todellinen" asemani suhteessa sinuun? Minusta se on ja pitää olla sama niin pitkälle kuin mahdollista. Eikö sinusta?
"Et kai vain halua hyödyntää sekä vähemmistökielen että kansalliskielen etuja aina tilanteen mukaan?"
Minulle riittää että olen sinun kanssasi tässäkin suhteessa tasavertainen. Tai ainakin niin tasavertainen kuin tällä hetkellä käytännössä olen, eli jonkun verran heikommassa asemassa mutta tietoinen siitä että maassa vallitsee tahtotila olla heikentämättä sitä edelleen. Onko meillä kansallisia vähemmistökieliä ja mitäköhän oikeuksia heillä on joita sinulla ei ole?
"vai miksi haluat evätä toisilta suurilta vähemmistöiltä"
Tuo EI vetele! Jos haluat muitakin vähemmistöjä tasavertaisiksi niin nostetaan ne sinuun nähden tasavertaisksi. Minulle se sopii paljon paremmin kuin sinulle. Mutta yhden ryhmän tasavertaisuuden yksipuolinen heikentäminen ei käy. Kaikkien vähemmistöjen tasavertaisuus on pelkkä näennäisargumentti yksipuoliselle heikentämiselle. Kansainvälisestikin tehdään eroa kansallisten ja maahanmuuttotaustaisten väestöryhmien välillä. Ruotsin suomalaisten kansallinen status lienee ainoa poikkeus mutta sekin on tehty positiiviseen suntaan, joten se on sikäli hyväksyttävää (pitkälti kiitos RKP:n).
"Kyse on kokonaisuudessa, eli ei ole mielekästä että yksi osa kielen pakollisuudesta poistetaan, jos sitä kuitenkin vaaditaan toisaalla myöhemmin."
Mutta sinun perustelut meni päinvastoin. Kerroit, tosin ontuen, miksi virkamiesruotsista voidaan luopua. Mutta virkamiesvaatimukset on vain yksi monesta toisen kotimaisen pakollisuuden perusteluista, joten virkamiseruotsin poistamisesta ei seuraa toisen kotimnaisen pakollisuuden poistaminen.
"Kaikella on hintansa, ja jos tuo hinta pitää maksaa kielivapaudesta ja suomen kielen asemasta maan ainoana virallisena pääkielenä sen varmaan suurin osa maksaa mielellään. "
Taas sekoitat asioita ja harrastat sanaleikkejä. Tällä kertaa taas tuo virallinen on jotenkin maaginen sana. Miksi tuo sana vaikuttaisi minu tasavertaisuuteni sinun kanssa? Ja kun se ei välttämättä muuta mitään niin kyllähän rahalla sitten onkin merkitystä. Kai sinä mielummin näet että minun palvelut tuotetaan halvemmalla ja heikommin kuin kalliimmalla ja paremmin jos kerran lähtökohtaisesti podät oikeutettuyna että sinä olet "tasavertaisempi" kuin minä (tai sinun logiikkaa lainaten: sinä olet kaikkia muita paljon arvokkaampi koska satut kuulumaan suurimpaan ryhmään, kunhan B-kansalaiset ovat keskenään tasavertaisia))
"Siksi koska te puliveivaatte meille suomenkielisille lisätaakkoja"
Mitä taakkoja sinulla on joita minulla ei olisi vähintään yhtä paljon? Ja miten Suomessa sellaisai puliveivataan?
Eli sinä siis oikeasti olet siitä mieltä että olet minua arvokkaampi koska kuulut suurempaan tyhmään. Juuri tuota enemmistön diktatuuria estetään perustuslailla kaikissa länsimaissa. Syykin on selvä: ryhmäkoko ei saa johtaa säätyyhteiskuntaan. Juuri säätyyhteiskunnasta haluttiin eroon ranskalaisessa vallankumouksessa ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa jotka loivat pohjan sille mitä siitä asti olemme kutsuneet länsimaalaisuudeksi.
Ja edelleen kysyn sinulta perusteluja sille että minun tasavertaisuutta heikennettäisiin sinuun nähden?
"Minusta tuo on saivartelua, mutta entäs sitten jos sanamuotoa muutettaisiin Kansalliseski vähemmistökieleiksi."
Laki on niin kuin se luetaan, eli sitten te olisitte vähemmistökielen puhujia.
"Edelleen me laatisimme kielilaimme meidän lähtökohdista."
Sehän riippuu aivan poliitikoista mitä lakeja säädetään, mutta Perustuslain muutos poistaisi yhden esteen järkevälle kielipolitiikalle.
"Ja edelleen ajatus siitä että yhden ryhmän tasavertaisuutta heikennettäisiin yksipuolisesti sotii liian montaa arvoa ja lakia vastaan jotta sitä voidaan nähdä realistisena vaihtoehtona."
Lait voidaan muuttaa ja tehdä lopuista uusia tulkintoja, jos vain tahtoa riittää. Eli koko toimintasi ja kommenttiesi ajatuksena on ilmiselvästi vain yrittää mitätöidä ja jarruttaa välttämätöntä muutosta?
"Veikkaan että heillekin lakien sisältö on tärkeämpää kuin sanaleikit."
En osaa sanoa, mutta juridiikassa muotoasiat ovat ratkaisevia, ja luultavasti siksi he pitävätkin kynsin hampain nykyisestä kiinni.
"Mikä on minun "todellinen" asemani suhteessa sinuun? Minusta se on ja pitää olla sama niin pitkälle kuin mahdollista. Eikö sinusta?"
Sinä alat käymään vaikeasti tulkittavaksi, mutta jos oikein ymmärisin niin sinähän puhut kieltä hyvin, eli mehän olemme samassa asemassa ja voimme käyttää samoja suomenkielisiä palveluja.
"Minulle riittää että olen sinun kanssasi tässäkin suhteessa tasavertainen. Tai ainakin niin tasavertainen kuin tällä hetkellä käytännössä olen, eli jonkun verran heikommassa asemassa mutta tietoinen siitä että maassa vallitsee tahtotila olla heikentämättä sitä edelleen."
Vähemmistönä sinä tietenkin nauttisit vähemmistön suojaa. Tasa-arvoisen kansalliskielen puhujia ei voi pitää kielivähemmistönä.
"Tuo EI vetele! Jos haluat muitakin vähemmistöjä tasavertaisiksi niin nostetaan ne sinuun nähden tasavertaisksi."
Yksilöinä he ovatkin, ja enemmistönä voimme nostaa muut vähemmistöt samalle tasolle teidän kanssanne.
"Mutta sinun perustelut meni päinvastoin. Kerroit, tosin ontuen, miksi virkamiesruotsista voidaan luopua. Mutta virkamiesvaatimukset on vain yksi monesta toisen kotimaisen pakollisuuden perusteluista, joten virkamiseruotsin poistamisesta ei seuraa toisen kotimnaisen pakollisuuden poistaminen."
Ja mitä nämä muut perustelut ovat, se että muutkin aineet ovat pakollisia, tai ettei kunnilla olisi varaa eivät ole näitä muita perusteluja pakkoruotsille?
"Kai sinä mielummin näet että minun palvelut tuotetaan halvemmalla ja heikommin kuin kalliimmalla ja paremmin jos kerran lähtökohtaisesti podät oikeutettuyna että sinä olet "tasavertaisempi" kuin minä (tai sinun logiikkaa lainaten: sinä olet kaikkia muita paljon arvokkaampi koska satut kuulumaan suurimpaan ryhmään, kunhan B-kansalaiset ovat keskenään tasavertaisia))"
No en, sinulla on erikoisia ennakkokäsityksiä kielivapauden kannattajista. Tietenkin on aina jopa taloudellisesti perusteltua, että jos erityispalvelua annetaan vähemmistölle, niin täytyyhän sillä jotain vaikuttavuuttakin olla, sillä mitä iloa on hyödyttämästä palvelusta vaikka se olisikin halpaa? Jos oikeasti hyödyttävän ja tarpeellisen palvelun järjestäminen maksaa, niin silloin se pitää hyväksyä.
"Eli sinä siis oikeasti olet siitä mieltä että olet minua arvokkaampi koska kuulut suurempaan tyhmään."
Ja sinä pienempään "tyhmään"?
" Syykin on selvä: ryhmäkoko ei saa johtaa säätyyhteiskuntaan. Juuri säätyyhteiskunnasta haluttiin eroon ranskalaisessa vallankumouksessa ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa jotka loivat pohjan sille mitä siitä asti olemme kutsuneet länsimaalaisuudeksi."
Mistä ihmeestä taas puhut? Jos kaikki oppivat maan pääkieltä eli suomea ja hoitavat yhteiskunnalliset asiat sillä, niin mitä ihmeen sääty-yhteiskuntaa silloin syntyisi?
Sääty-yhteiskunta? Ehkä me haluamme enemmänkin eroon vielä olevista olevista vanhan sääty-yhteiskunnan jäänteistä, joissa ruotsinkielisillä oli ja on ylikorostunut asema politiikan, virkamieskunnan ja talouden ylimmillä johtopaikoilla.
POIS PAKKORUOTSI
Sinun hurriloisen kansalliskieli on perseessäsi !
"Ja edelleen kysyn sinulta perusteluja sille että minun tasavertaisuutta heikennettäisiin sinuun nähden?"
Sovelletaanpa tuo lauseesi mahdolliseen keskusteluun Ruotsissa sen enemmistölle säädetystä pakkosuomesta.
Ruotsinsuomalainen kysyy Ruotsin enemmistökieliseltä: Kysyn sinulta perusteluja sille, miksi te 10 miljoonaa enemmistökielistä ruotsalaista haluatte estää minun tasavertaisuuteni teidän kanssanne kieltäytymällä teille säädettävästä pakkosuomesta, samalla kun minulla on pakkoruotsi.
Tämän esimerkin avulla pitäisi Rautaakolaiselle valjeta se, miten ongelmallinen käsite on yhdenvertaisuus kieliasioissa.
"Juuri säätyyhteiskunnasta haluttiin eroon ranskalaisessa vallankumouksessa ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa jotka loivat pohjan sille mitä siitä asti olemme kutsuneet länsimaalaisuudeksi."
Onko siis enemmistöjen vähemmistökielipakko länsimaalaisuutta? Jos on, niin Suomi on ainoa länsimaa, mikä on melkoinen paradoksi. Rautaakolaiselta on nyt puurot ja vellit menneet sekaisin.
5 % riittää palvelemaan 5 %!
Ja 43 % riittää välittämään meille pohjoismaista identiteettiä-
Tässä olisi hyvä aihe Heikin plokiin! Ei täällä käy kuin muutama aktiivi,
mutta laajemmalle lukijakunnalle tiedoksi vois olla hyvä sun ploki.
"5 % riittää palvelemaan 5 %!"
Jep, mutta suuri osa tuosta palvelee suomenkielisiä. Olisi hullijen hommaa varata tuon 5% kapasiteetti vain suotisnkielisille. Se vasta kallista olisi. Joten tuo perusteu ei toimi.
"Ja 43 % riittää välittämään meille pohjoismaista identiteettiä"
En panisi ihan noin paljon painoarvoa identiteetille.
Talan EI kannata laittaa tätä laajempaan levitykseen koska se puhuu selvästi ja raskaasti pakkoruotsin PUOLESTA. Jos peräti 43% kokee aineen hyödylliseksi, eikä kukaan tänään tiedä tuleeko hän olemaan tuossa liki puolessa jolle siitä on hyötyä, niin pakollisuus on melkein ehdoton edellytys!
Harva aine on noin suurelle osalle monelle selvästi hyödyllinen! Ehkä ylsisivistävä (kuten on ruotsikin Suomessa) mutta ei hyödyllinen.
Nettifennopropagandan yksi kulmakivihan on että ruotsista ei ole mitään hyötyä. Nyt saamme mustaa valkoiselle että se on todella suurelle osalle hyödyllistä ja Tala, kielikeisari, spamma sen ympäriinsä?
Onko Tala muuttanut mieltä vai vain toiminut "epäjohdonmuksiesti"?
Hyvä kirjoitus , taas kerran !
Perussuomalaisten pitää perustaa myös strateginen kielitaitotyöryhmä !
Ja se katsoo asiaa suomalaisten näkövinkkelistä !
Siitä tulee hyvä opposition vastaveto hallituksen naurettaville rkp- esityksille !
"Perussuomalaisten pitää perustaa myös strateginen kielitaitotyöryhmä !
Ja se katsoo asiaa suomalaisten näkövinkkelistä !"
Eli siitäkö että 43% kokee ruotsin hyödylliskeski? Suomen opetusjärjestelmässä tuo tarkoittaa pakollisuutta. Meillä on useita paljon harvemmille hyödyllisiä pakollisia aineita.
"Siitä tulee hyvä opposition vastaveto hallituksen naurettaville rkp- esityksille ! "
Eli pakollista toista kotim aista lisätään. Siihenkö PS "kielistarteginen malli" perustuisi kun aine on niin monelle hyödyllinen. Vai mitä sinä tarkoitit. Vai sitä että kaikki vähemmän hyödylliset pannan valinnasiksi: kemia, uskonto, käsityöt, maantiede, musuukki...
Tätä palstaa kuin seuraa tulee eittämättä mieleen että kouluissa on aivan liian vähän yhteiskuntatieteitä. Ja se liittyy meidän lähimenneisyyteen.
"Eli siitäkö että 43% kokee ruotsin hyödylliskeski?"
Peräti 100 prosenttia ilmoittaisi ruotsin hyödylliseksi, jos maassa vallitsisi sama tilanne kuin 1800-luvulla, että koulutusta sai vain ruotsiksi niilta, jotka olivat koulutuksen rosvonneet ainoastaan ruotsia taitaville. Oli sekin yhden lajin rosvousta. Nyt kiristetään ruotsin kokeminen ja toteaminen hyödylliseksi muun muassa korkeakoulujen pakkoruotsilla.
"Oli sekin yhden lajin rosvousta. "
Sekö että maassamme saattoi kouluttautua? Tai sekö että suomenkielistä koulutuslaitosta ryhdyttiin tsaarin kieltämisestä huolimatta työstää siinä vaiheessa kun kolutukisen tarve maassa alkoi kasvmaaan niin suureksi että oli edes jossakin mielssä kannatettava ja järkevää investoida ihan uuteen kolutuskieleen.
Kukaaan ei ollut koskaan kieltänyt suomenkielisen kolutuksen ennen tsaaria. Sen uupuminen johtui vain siitä ettei sille koettu tarvetta. Eikä sen tarve vielä autonomisen aijan alussa ollut niin suuri, mutta kansallisromantiikan henki oli niin vahva että siihen ryhdyttiin talkoovoimin (ja pitkälti ruotsinkielellä). Tsaari ei kuitenkaan pitänyt sopivana että kansalle opertettiin länsimaalaista hapatusta tasa-arvosta, veljeydestä ja vapaudesta joten hän kielsi kaikki suomenkieliset kirjat ja lehdet. Projekti jatkui uutterasti maan alla.
"Nyt kiristetään ruotsin kokeminen ja toteaminen hyödylliseksi muun muassa korkeakoulujen pakkoruotsilla. "
Kuka kiristää? Ja miten?
"Sekö [oli rosvousta] että maassamme saattoi kouluttautua?"
Kirjoitin, että koulutus oli 1800-luvulla rosvottu vain ruotsin kieltä taitaville.
"Sen [suomenkielisen koulutuksen] uupuminen johtui vain siitä ettei sille koettu tarvetta."
Sen tarpeen määrittelivät kaiken koulutuksen ruotsinkielisenä itselleen rosvonneet piirit. Nämä määrittelijät vimmaisesti vastustivat bunkkereissaan rosvo-oikeuksistaan luopumista aina 1930-luvulle saakka. Helsingin yliopistossa käytiin kova vääntö siitä, että kaiken koulutuksen piti olla tarjolla suomeksi.
"Kuka kiristää [pakkoruotsilla]? Ja miten?"
RKP:n kellokkaat yhdessä suomenkielisten pakkoruotsittajien kanssa kilisyttelemällä pakkoruotsikelloa: jos ette opiskele pakkoruotsia, ette saa työtä. Se on kiristystä, koska pienen kielivähemmistön asiat ovat hoidettavissa vähemmällä vaivalla ja ensisijaisesti vähemmistön omin voimin.
Opettele Rautaako? kirjoittamaan suomea. Onko kolutus muka suomea? Oletko muka kielitaitoinen???? Ruotsissa koulun voi käydä oppimatta lukemaan saati sitten kirjoittamaan!!!!! Sama taitaa olla meidän hurreilla.
POIS PAKKORUOTSI
Vain täysidiootti voi vakavissaan esittää tällaisen kysymyksen:
"Valtaosa ruotsinkielisistä oppilaista opiskelee suomea 456 tuntia (A2-suomi) tai 608 tuntia (A1-suomi) ja valtaosa suomenkielisistä oppilaista opiskelee B-ruotsia 228 tuntia. Mitkä ovat tämän suuren eron perusteet ja seuraukset?"
Mikä on sellaisen ihmisen ÄO, joka ihmettelee, miksi maan pääkieltä opiskellaan enemmän kuin pientä tarpeetonta vähemmistökieltä?
"Mikä on sellaisen ihmisen ÄO, joka ihmettelee, miksi maan pääkieltä opiskellaan enemmän kuin pientä tarpeetonta vähemmistökieltä? "
Älähän nyt hoppuile nettifenno. Sinähän et aisaa titenkään pysty tarkastelemaan kovin hyvin koska olet ulkopuolinen. Mutta annappas kun sinua mittaamattomasti kokeneempi ja tietävämpi (juuri tässä asiassa) hiukan valaisee.
Meillä on paljon sellaisia ruostinkielisiä jotka osaavat paljon enmmän suomea kuin sen minkä tuohon A1 vaaditaan. Miksi heitä palkotetaan istumaan noin valtavasti opisklelemassa jo osaamiaan asioita? Aikaa voitaisiin käyttää paljon järkevämminkin. Ja toisaalta on selvää että jos ei osaa tuon verran niin pääkielen osaamisen hyöty on kiistaton (kuten yllä olevan tutkimuksen mukaan myös ruotsinkielen hyöty suomenkielisille).
Ja toiseski tuossa myös kysyttiin seurauksia. Se ei ole lainkaan itsestäänselvää koska tuo suurempi toisen kotimaisen määrä on poissa jostain muusta. Onko sekin itsetäänselvästi oikein ja vaikka olisikin niin mitä siitä seuraa?
"Sinähän et aisaa titenkään pysty tarkastelemaan kovin hyvin koska olet ulkopuolinen. Mutta annappas kun sinua mittaamattomasti kokeneempi ja tietävämpi (juuri tässä asiassa) hiukan valaisee."
Opettele nyt puolikielinen aluksi kirjoittamaan suomenkielellä.
Huvittuneena yritin ymmärtää taas kerran tätä sössötystäsi.
Suomenkielisenä todella olen sinua 100 kertaa pätevämpi ottamaan kantaa meidän suomenkielisten asioihin kuin sinä, puolikielinen.
Et ole missään asiassa pätevä, kokeneempi tai tietävämpi, lähinnä vain säälittävä typerys, joka pyrkii sotkemaan täällä asioita, siinä toki onnistumatta millään lailla.
Mieleen tulee lähinnä elämässään epäonistunut yksilö, jonka suoritukset hipovat epäonnistumisen osalta lähellä täydellisyyttä.
"Opettele nyt puolikielinen aluksi kirjoittamaan suomenkielellä."
Sinulla ei siis ollut itse asiaan mitään saniottavaa mutta tarve sanoa jotain oli liian suuri?
"Suomenkielisenä todella olen sinua 100 kertaa pätevämpi ottamaan kantaa meidän suomenkielisten asioihin kuin sinä, puolikielinen."
Veikkaan että 100 on liioiteltua. ja lienee kohtalaisen selvää että minun on helpompi eläytä sinun tilanteeseesi kuin sinun minun tilanteeseen. Selitys piilee ryhmien kokoerossa. Minä tunnen paljon enmmän sinunkaltaisia kuin sinä minunkaltaisia.
Mutta minä en ollutkaan ottamassa kantaa "tiedän asiosihin" vaan satasin erään teikäläisen kantaan "meidän asioista". Puhuin siis siitä mitä minun tulisi tietää 100 kertaa paremmi kuin sinä.
"Et ole missään asiassa pätevä, kokeneempi tai tietävämpi, lähinnä vain säälittävä typerys, joka pyrkii sotkemaan täällä asioita, siinä toki onnistumatta millään lailla."
Tuon kuin vieläperustelet niin saatamme päästä muuhun lopputulemaan kuin että sinä oireilet aika rajusti.
"Mieleen tulee lähinnä elämässään epäonistunut yksilö, jonka suoritukset hipovat epäonnistumisen osalta lähellä täydellisyyttä. "
Mistäköhän tuo SINUN mieleesi putkahtaa?
"Sinulla ei siis ollut itse asiaan mitään saniottavaa mutta tarve sanoa jotain oli liian suuri?"
Kuten sanoin, opettele nyt aluksi kirjoittamaan suomenkielellä, puolikielinen.
Tekstiesi älyttymyytesi jatkumo on itsestäänselvyys.
Pakkoruotsiin et ole esittänyt mitään kestävää perustetta, etkä tule esittämään.
Lähinnä vain pitkästyttävää jaarrittelua, jossa todistelet itsellesi tyhjäpäisyyttäsi.
Kun riittävästi ja riittävän laajalla rintamalla (YLE,ruotsalaisomisteiset ja ruotsalaismieliset lehdet) joka päivä tolkutetaan, miten tärkeätä ruotsin kieli on, niin kyllähän sitä yksinkertaisimmat myös lankeavat uskomaan.
"Kun riittävästi ja riittävän laajalla rintamalla (YLE,ruotsalaisomisteiset ja ruotsalaismieliset lehdet) joka päivä tolkutetaan, miten tärkeätä ruotsin kieli on, niin kyllähän sitä yksinkertaisimmat myös lankeavat uskomaan. "
No hyvä että edes joku teistä huomasi ettei tuo tukimus lainkaan tue tiedän ideologiaa.
Harmi vaan ettet pystynyt paerustelemaan kantaasi muulla kuin salajuonella, mutta sehän puute on teillä aika yleinen, enkä minäkään oikein tiedä miten minä teikäläsiten kantaa uskottavammin osaisin "perustella".
Olet siis kuitenkin hiukan kavereitasi etevämpi kun huomasit ettei tiedän kannattaisi rummuttaa tätä tutkimusta. Luuletjko että Tala ob vaihtanut kantaa vai pettikö vain hänen pelisilmänsä?
Onnittelut. Tuossa kirjoituksessa ei ensinäkemältä ole ensimmäsitäkään nettifennoilupanettelua tai -valhetta.
Tuosta raportista saamme siis aika vankan pohjan toisen kotimaisen pakollisuudelle. Koko opetusjärjestelmämme perustuu siis laajaan pakollisuuteen johon on olemassa yksinkertaiset ja järkeenkäypät perustelut.
Meidän laajasta pakollisesta kirjosta löytyy aineita joiden tarpeellisuus jatko-opinnoissa, työelämässä ja yleisesti ovat huomattavasti alemmat. Samojen aineiden ylesisivistävä vaikutus on myös alempi kuin toisen kotimaisen kansallinen yleissivistys.
Näiden numeroiden valossa on vaikea nähdä miten päättäjämme tekisi toisesta kotimaisesta valinnaisen muuttamatta samalla radikaalimmin myös koko järjsetelmän vahvasti pakollisuuteen nojaavaa mallia. Tällainen muutos ei liene ajankohtainen pitkään aikaan mm. heikon julkisen talouden takia.
Olen yllättynyt että Tala linkitti juuri tuon pätkän tänne. Sehän on todiste aineen tarpeellisuudesta sekä todiste sille että aine ei ole "vihatuin" ja "hyödyttömin". Sokaisiko häntä numerot?
Rautaakolainen: "Jos se sana [virallinen] muutetaan niin mitäköhän siitä sitten pitäisi seurata nettifennoideologian mukaan?"
Ensinnäkin nettifennoideologia ja nettisvekoideologia ottelevat paikasta auringossa. Veikkaan, että nettisvekoideologia tulee vetämään lyhyemmän korren, kuten svekoideologia menneinä vuosikymmeninä.
"Ruotsi on jo kansallinen vähemmistökieli. Suomi on jo maan ainoa pääkieli."
Totta, mutta tuo tosiasia ei vielä näy säädöksissä, esimerkiksi näin: "Suomen kieli on Suomen kansallinen ja virallinen pääkieli. Kansallisia vähemmistökieliä ovat ruotsi, saame - -." Ruotsista malli löytyy.
Rautaakolainen näin: "Meidän laajasta pakollisesta kirjosta löytyy aineita joiden tarpeellisuus jatko-opinnoissa, työelämässä ja yleisesti ovat huomattavasti alemmat. Samojen aineiden ylesisivistävä vaikutus on myös alempi kuin toisen kotimaisen kansallinen yleissivistys."
Ruotsin kielen verroille kaikessa tarpeellisuudessaan nouseen monta muuta kieltä, varsinkin sen jälkeen kun virkakoneiston pakkoruotsi poistetaan. Tästä seuraa se johtopäätös, että ruotsista on tehtävä vaihtoehtoinen ja valinnainen kieli muiden kielten kanssa.
"Ensinnäkin nettifennoideologia ja nettisvekoideologia ottelevat paikasta auringossa. Veikkaan, että nettisvekoideologia tulee vetämään lyhyemmän korren, kuten svekoideologia menneinä vuosikymmeninä."
Tuo menee jo niin sisäsiittoiseksi ideologiajargoniksi etten ymmärrä tuosta sanaakaan. Miten tuo liittyy sanaan virallinen, joka näyttäisi olevan se joka Talaa kismittää kielipolitiikassamme?
"Totta, mutta tuo tosiasia ei vielä näy säädöksissä, esimerkiksi näin: "Suomen kieli on Suomen kansallinen ja virallinen pääkieli. Kansallisia vähemmistökieliä ovat ruotsi, saame - -.""
Vieläkään et saanut tiivistettyä miksi tuo sana virallinen teitä kismittää. Lakeja voi ttoki kirjoittaa aika monella tavalla, mutta eiköhän niiden soveltaminen sittenkin ole tärkeämpää.
"Ruotsista malli löytyy"
Joka maasta löytyy. Meiltäkin. Ja joka maassa lainsäädäntö lähtee omasta lähtökohdasta eikä naapurin lähtökohdista. Mutta miten tuo liitty sanaan virallinen.
"Ruotsin kielen verroille kaikessa tarpeellisuudessaan nouseen monta muuta kieltä"
No yksi nousee, mutta onhan meillä paljon muitakin aineita. Jos niiden hyöty on pienempi niin miksi ei aloitta niiden vapaaehtoistamisella. Minä vaadin luonnontiedevapautta siinä missä sinä väität ajavasi "kielivapautta".
"Tästä seuraa se johtopäätös, että ruotsista on tehtävä vaihtoehtoinen ja valinnainen kieli muiden kielten kanssa. "
Ei seuraa. Yhtä hyvin voidaan tehdä englanti ja toinen kotimainen pakollisiksi ja sitten muut kielet, muutama luonnontiede, muutama taitoaine, jne vapaaehtoisiksi. Mittarina vosi olla yleinen hyöty ja yleissivistys. Väitän että sillä mittarilla toinen kotimainen ei ole ensimmäinen valinnaiseksi siirrettävä aine. Ja Talan spammaama tutkimus antaa sille väitteele aika paljon pontta.
Rautaakolainen: "Tuo menee jo niin sisäsiittoiseksi ideologiajargoniksi - -."
Itse aloitit ideologiasodan sen maininnalla. Oliko se jargonia?
R: "- - eiköhän niiden [lakien] soveltaminen sittenkin ole tärkeämpää."
Pitää olla sovellettavina ajantasaiset lait. Ymmärtänet sen.
R: "Mutta miten tuo [Ruotsin malli] liitty sanaan virallinen."
Siten muun muassa, että Ruotsin malli on virallinen ja kelpaa EU:llekin. Silloin voi olettaa, että se meidänkin mallina kelpaa EU:lle nikottelematta.
R: "Minä vaadin luonnontiedevapautta siinä missä sinä väität ajavasi "kielivapautta"."
Vaadi vaan, se sopii, mutta voitko saada kansalta 60-80 prosentin kannatuksen vaatimuksellesi. Siinä on sinulle sen sortin dilemma.
R: "Väitän että sillä mittarilla [yleinen hyöty ja yleissivistys] toinen kotimainen ei ole ensimmäinen valinnaiseksi siirrettävä aine.
Kuinka paljon suurempi on ruotsin yleinen hyöty ja yleissivistävyys saksaan ja ranskaan verrattuna? Tuskin kehtaat liioitella ruotsin sivistävyyttä niin paljon, että asettaisit ruotsin suurestikaan niiden edelle. Kansakunnan kokonaisuuden kannalta niiden valinnaisuus tuottaa suuremman hyödyn ja sivistävyyden kuin kaikkien - siis kaikkien - suomenkielisten sulkeminen kahden pikku kielen häkkiin, mitä sinä vaadit.
"Pitää olla sovellettavina ajantasaiset lait. Ymmärtänet sen."
Totta kai. Ja tuon tajuaa vielä paremmin kaikki kansanedustajat. Ja meillä on siis tällä hetkellä nykyinen ja kaiketi siis ajantasainen laki.
"Siten muun muassa, että Ruotsin malli on virallinen ja kelpaa EU:llekin."
Kaikkien maiden mallit ovat virallisia ja jos kyseessä on EU-maa niin ne kelpaa EU:lle. Suomenkin! Mutta miten Ruotsin malli liittyy mihinkään ja erityisesti sanaan virallinen meidän kielenkäytössääme?
"Vaadi vaan, se sopii, mutta voitko saada kansalta 60-80 prosentin kannatuksen vaatimuksellesi. Siinä on sinulle sen sortin dilemma."
En tiedä kun en ole kysynyt. Veikkaan että jos olisi järkevä vaihtoehto niin aika moni suomalainen saattaisi ymmärtää että 6 pakolista luonontieteen ainetta on hiukan liikaa varsinkin kun yhteioskuntatieteitä on niin vähän. Mutta aihe ei ole ajankohtainen koska nykyinen taloustilanne ei mahdollista valinnaisuuden kasvattamista merkittävissä määrin.
"Kuinka paljon suurempi on ruotsin yleinen hyöty ja yleissivistävyys saksaan ja ranskaan verrattuna?"
Suomessa se on erittäin suuri. Sitä eivät taida edes maltilliset nettifennot kiistää.
"Tuskin kehtaat liioitella ruotsin sivistävyyttä niin paljon, että asettaisit ruotsin suurestikaan niiden edelle."
Kyllä minä poika kehtaan. Kyllä ruotsi kuulluu kansalliseen yleisivistykeseen merkittävästi enemmän kuin mikään muu kieli suomea lukuunottamatta. Ja hyötynäkökulmastakin ruotsi on selvä kakkonen heti englannin jälkeen.
"Kansakunnan kokonaisuuden kannalta niiden valinnaisuus tuottaa suuremman hyödyn ja sivistävyyden kuin kaikkien - siis kaikkien - suomenkielisten sulkeminen kahden pikku kielen häkkiin, mitä sinä vaadit. "
Minä en usko tuohon. Eivätkä näemmä poliitikkojen suuri enemmistökään. Eikä opetushallituksen virkamiehet. Minä saan "vaatia" siinä missä sinäkin eli äänestää haluamaani ehdokkaita jotka sitten ajavat lupaustensa mukaisesti haluamani asioita. Sinunkin kannattaiosi äänestää sellaisia jotka oikeasti pitävät lupauksensa ajaa haluamasi asioita.
Rautaakolainen: "Ja meillä on siis tällä hetkellä nykyinen ja kaiketi siis ajantasainen laki."
Voimassa oleva laki on omassa merkityksessään, suhteessa itseensä aina ajantasainen, mutta lakeja yhtenään muutetaan siksi, että ne eivät olekaan enää ajantasaisia suhteessa maailman muuttumiseen. Niin on kansan enemmistön mielestä kielilakien kohdalla.
R: "En tiedä kun en ole kysynyt [kansan mielipidettä]."
Gallupkyselyjäpä on tehty riittävästi. Ne menevät tietämättömyytesi edelle.
R: "Kyllä ruotsi kuulluu kansalliseen yleisivistykeseen merkittävästi enemmän kuin mikään muu kieli suomea lukuunottamatta."
Latina kuuluisi monin verroin tärkeämpänä kielenä Suomen ja koko Euroopan yleissivistykseen. Se on kukistettu siitä asemasta. Sama kohtalo odottaa ruotsia Suomessa. Latinan- ja ruotsinkieliseen sivistykseemme yleissivistävinä ilmiöinä tutustumme käännöksinä. Se riittää yleissivistykseksi. Koska se riittää latinan suhteen, sitä suuremmalla syyllä se riittää ruotsin suhteen. Käännökset latinasta yleissivistyksen tarpeiksi ovat riittäneet jo vuosikymmeniä kaikkialla Euroopassa.
"Voimassa oleva laki on omassa merkityksessään, suhteessa itseensä aina ajantasainen, mutta lakeja yhtenään muutetaan siksi, että ne eivät olekaan enää ajantasaisia suhteessa maailman muuttumiseen. Niin on kansan enemmistön mielestä kielilakien kohdalla. "
Kililaki ajanmukaistettiin joitakin vuosia sitten, joten kyllä se aika ajantasinen on.
Ja mitä kielivähemmistön tasavertaisuuteen tulee, niin kyllähän se on esillä tämän tästä eri yhteyksissä. Tällä hetkellä ehkä tärkeämpänä miten seikka huomoidaan kuntauudistuksessa. Ja se on vasta vireillä, joten sen suhteen kielilinjaukset ovat kokolailla aja tasalla.
Kolmanneksi mainitsisin tämän jostai syystä elämää suuremmaksi keppihevoseksi muodostunut lievä pakollisuus kotimaisten kielten opiskelussa. Siltäkin osin päätös viimeisin pääts on hyvin tuore koska meillä on vireillä tutnijakouudistus jossa kansalliskieliet säilyy pakollisisna.
Ajan tasalla ollaan siis, ja valtavalla poliitikkojen enemmistöllä!
"Gallupkyselyjäpä on tehty riittävästi. Ne menevät tietämättömyytesi edelle."
Poliitikkojen vastuullisuus punnitaan varsinkin silloin kun poliitikkojen mielestä kansaa ei palvele se mitä kansa haluaa. Jolloin siis päätökset menee mielipidemittauksiin nähden päinvastaiseen suuntaan. Ja sinäkin varmasti olet tietoinen siitä että 87% suomenkielisistä suomalaisista kannattaa nykyisenkaltaista kaksikielisyyttä mielipidemittauksen mukaan. Saman mielipidemittauksen mukaan puntit pakollisuuden suhteen olivat aika tasan ja pakollisuutta kiivaasti vastustavien määrä oli pieni. Mikis valitset vain mieleisesi mittaukset?
"Latina kuuluisi monin verroin tärkeämpänä kielenä Suomen ja koko Euroopan yleissivistykseen. "
Ruotsi on kansallisella tasolla ylissivistykselliseltä merkitykseltään laajempi kuin latina. Latinan käyttö rajoittuu lähinnä luonnontieteeseen ja lääketieteeseen. Se on myös kieitutkimuksessa tärkeä varsinkin tiettyjen eurooppalaisten kieliperheiden kannalta.
"ruotsinkieliseen sivistykseemme yleissivistävinä ilmiöinä tutustumme käännöksinä"
Kyllä ruotsinkielellä on vankka kansllinen historia, kultuuri ja kansallisen identiteetin (huom! tämä ei ole sama kuin yksilön identiteetti) kannalta. Niin ja sitten tämä 5% väestöosuus vielä kaiken päälle pienenä mutta selkeänä mausteenna ruotsinkielin kansallisen merkityksen nostavana.
"Käännökset latinasta yleissivistyksen tarpeiksi ovat riittäneet jo vuosikymmeniä kaikkialla Euroopassa. "
Mitä sä höpötät? Milloin sinä viimeksi luit jotain joka alunperin olisi kirjoitettu latinaksi? Minä en suoralta kädeltä muista ikinä lukeneeni moista. Olen kuitenkin kolunut läpi Waltarit, Kivet ja Linnat Alkuperäiskielellä (no joku Kiven tekele kirjoitettiin alunperin ruotsiksi, mutta suurin osa ei - eikä latinaksi)
Rautaakolainen: "Ajan tasalla ollaan siis, ja valtavalla poliitikkojen enemmistöllä!"
Kellokaspoliitikkojen käsitykset kielipolitiikasta ja sen toteutuneet säädökset eivät ole aikoihin olleet ajantasaisia suhteessa kansan enemmistön toiveisiin ja näkemyksiin.
R: "Poliitikkojen vastuullisuus punnitaan varsinkin silloin kun poliitikkojen mielestä kansaa ei palvele se mitä kansa haluaa."
Muunnelma lauseestasi: Diktaattorien vastuullisuus punnitaan mukamas silloin, kun näiden mielestä kansaa ei palvele se, mitä kansa vuodesta toiseen haluaa.
R: "Mikis valitset vain mieleisesi mittaukset?"
Siksi, että useimmat mittaukset osoittavat, että pakkoruotsista halutaan eroon. Entä miksi itse valitset mieleisesi pari mittausta?
R: "Latinan käyttö rajoittuu lähinnä luonnontieteeseen ja lääketieteeseen."
Sanojen lähteinä latina ja muinaiskreikka ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä kieliä lähes alalla kuin alalla, varsinkin englannin kielen kautta. Siitä huolimatta kielenä latina on jo aikoja sitten hylätty ja ihmiskunnan korkeimpiin latinankielisiin saavutuksiin tutustumme yleissivistävästi - jopa tieteellisissä yhteyksissä - vain käännöksinä. Kun latinalle on noin käynyt, sitä suuremmalla syyllä niin tulee käymään suomenkielisten ruotsille meillä.
R: "Kyllä ruotsinkielellä on vankka kansllinen historia, kultuuri ja kansallisen identiteetin (huom! tämä ei ole sama kuin yksilön identiteetti) kannalta."
Niin on latinallakin, vieläpä koko Euroopassa, mutta siitä huolimatta kielenä latina on häpeämättömästi viskattu yli laidan. Toistan: samoin tulee ruotsille käymään suomenkielisten keskuudessa.
R: "Mitä sä höpötät? Milloin sinä viimeksi luit jotain joka alunperin olisi kirjoitettu latinaksi?"
Sinäpä sen paljastit, miten vähän edes yleissivistyksen tarpeiksi luetaan käännöksiä latinasta, jolla kielellä on toki kirjoitettu ja ilmaistu ihmiskunnan korkeimpia saavutuksia. Niihin ei Suomessa ylletty, mutta sivistyksemme ylläpitäjä vuosisatojen ajan latina joka tapauksessa oli niin Ruotsissa kuin sen itäisessä osassa Suures Ruhtinan-Maasa Suomesa. Joulun tienoilla tulee mieleen käännökset teinilaulukokoelmasta Piae Cantiones, joka suomennettiin ennen ruotsintamista.
R: "(no joku Kiven tekele kirjoitettiin alunperin ruotsiksi, mutta suurin osa ei - eikä latinaksi)"
Komedian Nummisuutarit, sinulle tekeleen (!), Kivi muokkasi ja viimeisteli alkuluonnoksesta Bröllopsdansenista. Kalevalaa, ainoaa Suomen kirjallisuuden edustajaa Oxford University Pressin julkaisemassa sarjassa The World's Classics (The Kalevala), et ehkä ole lukenut edes käännöksenä. Yleissivistykseksesi Kalevalasta hyvin riittää joitakin osia Björn Collinderin ruotsinnoksena.
Summa summarum: Käännökset latinasta yleissivistyksen tarpeiksi ovat riittäneet jo vuosikymmeniä kaikkialla Euroopassa. Käännökset latinasta ja ruotsista suomenkielisille ja käänökset latinasta ja suomesta ruotsinkielisille riittävät yleissivistyksen - siis yleissivistyksen - tarpeiksi Suomessa sen kulttuurista. Muun muassa siksi pakkoruotsi on tarpeeton.
Uutisia pitää osata lukea mediakriittisesti. Kun riittävästi ja riittävän laajalla rintamalla (YLE,ruotsalaisomisteiset ja ruotsalaismieliset lehdet) joka päivä tolkutetaan, miten tärkeätä ruotsin kieli on, niin kyllähän sitä yksinkertaisimmat myös lankeavat uskomaan.
Ainoakaan prosentti osuus tuossa selvityksessä ei yllä 50 %:iin ruotsia koskevissa mittauksissa. Ja runsaassa 10 vuodessa vastenmielisyys on vain lisääntynyt pakkoruotsia kohtaan.
Lisäpotkua saamme Taloustutkimus Oy:n tammikuussa 2011 tekemästä tutkimuksesta, joka kertoo enemmistön suomalaisista olevan virallisen yksikielisyyden kannalla ja suuren enemmistön kielivapauden (pois pakkoruotsi) kannalla.
"Ainoakaan prosentti osuus tuossa selvityksessä ei yllä 50 %:iin ruotsia koskevissa mittauksissa."
Minä vähän oletin että juuri tuo oli seikka joka huijasi sinua. Mutta jos oikein tarkaan mietiti niin kuoluaineet eivät ole asia josta koululaiset äänestäisivät. Jos jokin aine on 43% hyödyllinen niin se on aika voimakas signaali sen puolesta ettei ainakaan sitä ensimmäiseksi siirrettä valinnaiseksi. Moni muu nykyisistä pakollisista ei yllä tuollaiseen lukemaan.
"Ja runsaassa 10 vuodessa vastenmielisyys on vain lisääntynyt pakkoruotsia kohtaan."
Käytetäänkö raportissa sanaa vastenmielinen? Luuletko että sinuin kannanottojen asiallisuus ja siten merkittävyys paranee sillä että valitset laimaavan retoriikan? Ei tietenkään. Mutta viharetoriikassa juuri leimaavat sanat ovat todella tehokkaita, kuten hyvin tiedät.
"suuren enemmistön kielivapauden (pois pakkoruotsi) kannalla"
Olen kohtalaisen varma ettei Taloustukimus käyttänyt sen paremmnin slogania "pois pakkoruotsi" kuin "kielivapauskaan". Miksi sinä valistit nuo leimaavat sanat?
Miksi et tasapuolisuuden nimissä koskaan spammaa niitä mielipidetutkimuksia jossa kaksikielisuyyttä laajasti tuetaan? Vai eikö tiedon levittäminen olekaan tarkoituksiesi. No eipä niin koska trkoituksesi on....No kyllä sinä sen tiedät. Ja tietävät kaikki muutkin.
Oletko jo vaatinut Soinin päätä vadille kun hän sabotoi projektiasi? No etpä niin koska projektisihan on.....
"Lisäpotkua saamme Taloustutkimus Oy:n tammikuussa 2011.."
Kuten sinäkin hyvin tiedät niin politiikkaa EI voi johtaa mielipidekyselyiden avulla. Tai tietäsisi jos edustaisit sellaista puoluetta joka ei muodosta kantaansa kysymällä joululahjatoiveita kansalta. Tuoreen kyselyn mukaan liki 60% palkansaajista vastustaa nollaratkaisua tai maltillista palkkaratkaisua. Sekään EI ole tällä hetkellä fiksu ohjenuora vastuullisille poliitikoille, koska meidän kustannustaso on jo rapautumassa vientiämme.
Te paskat olisitte hävinneet jo ajat sitten jos Kyösti Kalliossa olisi ollut yhtä paljon miestä mitä Konstantin Pätsissä. Päts tuhosi vironruotsalaisuuden. Lopputulos on se että te loiset joudutte ulkopuolelta rottien lailla tunkeutumaan takaisin Viron yhteiskuntaan, tai ainakin yrittämään. Siksi toivonkin että Viro romahtaa. Toivon että romahdus synnyttää Virossa sen paratiisin joka Pätsiltä jäi saavuttamatta.
"Te paskat olisitte hävinneet jo ajat sitten jos Kyösti Kalliossa olisi ollut yhtä paljon miestä ....!"
Te paskat? Ja mitäköhän olisimme hävinneet? Miksi yritätä antaa kuvan siitä että tässä olisi jokin valtava vastakkainasettelu menossa, vaikka poliittisten äänestysten perusteella yksimielisyys on hyvinkin vankaa?
Paneteleva retoriikka ja propaganda jostakin olemattomasta vastakkaiasettelusta on viharetoriikassa hyvin tavallisia.
Enkä ole ihan varma että projaktienna edistää myöskään entisen presidentin panetteleminen vätykseksi. Ellei projektinne tarkoitus ole viharetoriikka ja eripuran levittäminen. Silloin valintasi ovat kohtalaisen normaalit joskin ehkä hiukan liian läpinäkyvät.
Oletko koskaan ajatellut kuinka oienen kansakunnan käy jos vihanlietsojat onnistuvat? Sen korjaamiseen ei vältäämättä ihan muutama miljardi riitä.
Rautaakolainen näin: "Jos jokin aine on 43% hyödyllinen niin se on aika voimakas signaali sen puolesta ettei ainakaan sitä ensimmäiseksi siirrettä valinnaiseksi."
43-prosenttinen hyödyllisyys pitää sisällään korkeakoulujen ja virkakoneiston pakkoruotsin. Kun kaikki pakkoruotsin muodot heitetään menemään, hyödyllisyysprosentti laskee todellisen tilanteen ja tarpeen mukaiseksi.
Tuolla edellä C.E. kirjoittaa tähänkin yhteyteen sopivasti: "- - kun poistetaan pakkoruotsi ja virkamiesruotsi, niin siitä ei synny haittaa tulevaisuudessa julkisten virkojen kielilain vaatimusten takia, sillä samalla voidaan poistaa yleinen palvelu- ja osaamisvaatimus valtion ylempien virkojen ja kaksikielisten kuntien virkamiesten osalta. Eli näissä kielipalvelu vähemmistöille järjestetään tarpeen mukaan vaikkapa kieltä hyvin osaavin palveluhenkilöin tai omin palvelupistein."
"Kuten sinäkin hyvin tiedät niin politiikkaa EI voi johtaa mielipidekyselyiden avulla."
Oletko sitten sitä mieltä, että poliitikon ei sovi korvaansa lotkauttaa ihmisten mielipiteille?
Ei tutkimuksessa selvitelty, onko oppiaine hyödyllinen Suomen kansalle, kyse on ainoastaan siitä kokevatko opiskelijat tässä opintojen vaiheessa ruotsikielen hyödylliseksi. Totta kai se on hyödyllinen, sillä se on suhteellisen helppo aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa ja opettajat omalta osaltaan yrittävät motivoida opiskelijoita tässä suhteessa.
Oppiaineen hyödyllisyys pitää selvittää työssä olevilta sekä tulevaisuuden tutkijoilta, ei oppilailta, joilla ei ole kunnollista käsitystä mitä heistä aikuisena tulee. Ruotsinkielen aseman kannalta tällä tutkimuksella ei ole mitään painoarvoa. Pakkoruotsista olisi pikimmiten päästävä.
"Ei tutkimuksessa selvitelty, onko oppiaine hyödyllinen Suomen kansalle, kyse on ainoastaan siitä kokevatko opiskelijat tässä opintojen vaiheessa ruotsikielen hyödylliseksi."
Noin yleiseti ottaen opetuksen hyöty on aina suurempi kuin yksilöiden hyötyjen summa. Opetuksella on siis positiivisia kerrannaisvaikutukisa. Ei ole mitään syytä olettaa että jokin aine olisi poikkeus tässä säännössä. Eikä varsinkaan niin keksinen aine kuin kummonikointi eri ihmisten kanssa, eli kieli.
"sillä se on suhteellisen helppo aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa"
Njaa. Kyllähän joka aineessa ylioppilaskokelaat laitetaan gaussin käyrälle, joten sieltä löytyy juuri oikea suhteellinen määrä jokaiselle arvosanalle. Onko ruotsi helppo siksi että opintomäärä on suppea vai siksi että sitä on helppo oppia Suomessa? Jos opintomäärä on suppea niin teette kärpäsestä härkäsen, eli käytätte pientä asiaa valtavan viharetoriikan verukkeena. Jos sitä on helppo oppia Suomessa niin se on peruste sille että sitä tuputetaan maassamme.
"Oppiaineen hyödyllisyys pitää selvittää työssä olevilta sekä tulevaisuuden tutkijoilta"
Tätäkin on tutkittu. Oppineet, hyväpalkkaiset ja nuoret suhtautuvat aineeseen huomattavasti myönteisemmin kuin vähemmän oppineet heikommin toimeentulevat ja vanhat. Myös naiset ovat miehiä myötämielisempiä. Tulevaisuuden tutkijoilla on kaiketi tähteellisempiä tutkimuskohteita kuin tämä koska eivät ole asiaan tarttuneet.
Oletettavasti tulevaisuudessa englannin kieli vieraana kielenä yleistyy. Kaikkialla kolutustaso paranee ja englannin oppimäärää lisätään. Näin ollen saatta hyvin käydä tulevaisuudessa niin että opiskellaan kotimaisia kieliä ja englantia. Mutta tämä on siis vain visio - perusteltu visio. ja kun viimeist 20 vuotta tarkastelee oppilaiden käyttäytymisen kannalta niin näin taitaa olla. Muuiden vieraiden kielten opiskelu on romahtanut.
"Ruotsinkielen aseman kannalta tällä tutkimuksella ei ole mitään painoarvoa. "
Eli sinustakin on hiukan typerää että Tala toi sen tänne?
Selvityksesä ei oteta huomioon pakkovirkaruotsin osuutta siihen, että ruotsia pidetään tärkeänä kielenä.
Ja pakkovirkaruotsihan on täysi turhake ja se voitaisiin korvata helposti muilla järjestelyillä.
Pakkovirkaruotsi luonnolliseti vääristää kyselyitä kielien tarpeesta.
"Selvityksesä ei oteta huomioon pakkovirkaruotsin osuutta siihen, että ruotsia pidetään tärkeänä kielenä."
Ei otettu kanttaa mihinkään syyhyn.
Virkamiesruotsi on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten haitta. Sillä saadaan muodollinen pätevyys hyvin heppoisin vaatimuksin jolloin kielekllisesti epäpätevätmmät saattavat saada työpaikan. Lisäksi tämä myös tarkoittaa että ruotsinkielinen palvelu on huonoa tai olematonta siltä osin kun se perustuu vain virkamiesruotin suomaan muodolliseen pätevyyteen.
"Pakkovirkaruotsi luonnolliseti vääristää kyselyitä kielien tarpeesta. "
Jep. Se vääristää kyseisen kielen tarvetta alaspäin, koska plekällä virkamiesruotsilla ruiostinkielinen saa todella surkeaa palvelua. Se on siis tapa "hoitaa" ruotsinkieliset palvelut näennäisesti.
Missä viipyy Gustafssonin lupaama kansalaiskeskustelu ruotsin kielen todellisesta tarpeesta ?
http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126197-pakkoruotsi-jatkuu-korkeakouluissa
Siitä, miksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta ei vaadita ruotsin kielen osaamista, Gustafsson ei vastauksessaan puhu mitään. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 6 §:n mukaan ulkomailla koulusivistyksensä saaneilta ei vaadita pakkoruotsin suorittamista korkeakouluopinnoissa. Esimerkiksi Virossa lääkäriksi opiskelleiden suomalaisten ei tarvitse osata ruotsia. Tämä ei ole sopusoinnussa perustuslain 6 §:n säätämän yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Muut koulussa opetettavat pakkoaineet ovat kansainvälisiä, joka maan kouluisa opetettavia aineita.
pakkoruotsi on vain Suomessa ja se häviää tärkeydessä kaikille muille koulun pakkoaineille.
Miksi edes nuo 43 % eivät sitten opi ruotsia,
jos he kerran pitävät ruotsia hyödyllisenä ?
Luulisi nyt "tarpeellista ainetta" opittavan paremmin kuin seiskan edestä!
Kokonaisuutena B-ruotsin osaaminen jäi tyydyttävälle tasolle;
kaikkien osa-alueiden
yhdistetty kokonaisosaaminen jää enintään arvosanan 7 tasolle.
Tuottamiseen perustuvilla osa-alueilla, kirjoittamisessa
ja puhumisessa, tulokset ovat selvästi heikompia kuin reseptiivisen
kielitaidon alueella.
Reseptiivisessä kielitaidossa arvosanan 8 vaatimustason mukaiselle tasolle
(A2.1)2 pääsi 27 % oppilaista.
Tällä taitotasolla oppilas pystyy ymmärtämään
yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat
hänelle välittömän tärkeitä sekä ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä.
Siis 27 % oppii passiivisen ruotsin! 100 % pakkoruotsitetaan!
Ruotsilla ei tee mitään.
suomen ruotsi SUOMEN ruotsi SUOMEN RUOTSI SUOmen ruotsi
Aivan ääliömäistä.
Suomen englanti, pitääkö meille opettaa SUOMEN KIINAA ????
Ruotsi on suomenkielisille vastenmielinen vieras kieli.
Pakkoruotsilla suomalainen ei tee niin mitään.
Pakkoruotsista halutaan päästä eroon.
Onko tämä liian vaikea asia Ahtisaaren ymmärrettäväksi?
POIS PAKKORUOTSI
No jos kerran 43 % kokee ruotsin hyödylliseksi niin sehän riittää, kun pakkoruotsi poistetaan ( + virkamiesruotsi) niin ruotsin opiskelijoita riittää...
Veikkaan kyllä itse että vapaaehtoisia lukijoita on noin 10-15 %:ia, ja joka sekin on aivan liikaa. Mutta kun kyse on vapaaehtoisuudesta se on sallittua hölmöyttä ! :)
"...Toisaalta ruotsin osaamisen koki jatko-opinnoissa tarpeelliseksi 42 % oppilaista, työelämässä 35 % ja ruotsin osaamisen koki tärkeänä 43 % oppilaista...."
"Koki jatko-opinnoissa tärkeäksi", koska on pakkovirkamiesruotsi.
Ja "koki ruotsin osaamisen tärkeäksi", koska Kuopiossa lukuilaistytöille uskotellaan, että "Helsingissä ei voi katua ylittää, jos ei osaa sujuvaa ruotsia".
Kiitos netin kyllä kuopiossakin jo yläasteella tiedetään mikä on pakkoruotsin hyödyllisyys... täysi nolla.
Rkp:n aktiiviset pakkoruotsiopettajat suomenkielisissä kouluissa ovat joka päivä jakamassa rkp-propagandaa. Tytöt saattavat sen syrjäseuduilla omaksua.
Professori Takalan tekemä selvitys tukee lukuisten muitten tutkimusten tulosta, jonka mukaan pakkoruotsista halutaan eroon. Selvimmin asia tulee esiin, kun tarkastellaan ruotsin kielen kokeen ylioppilastutkinnossa kirjoittajien määrää ja osuutta - lasku on ollut jyrkkä vuodesta 2004, jolloin "toisen kotimaisen kielen" koe säädettiin lukiolailla valinnaiseksi. Muutos Suomen kielipolitiikassa vajassa 10 vuodessa on ollut valtava ja muutos on ollut järkevään suuntaan - ruotsista on tulossa yksi kansallisista vähemmistökielistä.
Entä jos myös ruotsin kielen kurssit olisivat vapaaehtoisia? Suosio varmaankin putoaisi entisestään, vaikka esimerkiksi ns. virkamiesruotsin vaatimuksesta johtuen ei varsinaista romahdusta tapahtuisikaan. Kaikesta huolimatta ruotsi varmaankin säilyy suomenkielisten keskuudessa varsin opiskeltuna vieraana kielenä. En usko, että kielivapaudessakaan esim. venäjä yltäisi ainakaan lähitulevaisuudessa edes lähelle samaa.
Mikä olisi tilanne jos meillä sovellettaisiin yleiseurooppalaista mallia kielipolitiikkaan? Suomihan on hyvin yksikielinen maa ja vertailua on syytä tehdä käytännössä yhden virallisen kielen kansallisvaltioihin, liittovaltioiden sijaan. Toki vertailua voidaan tehdä esim. Sveitsiin, mutta muistaen maan olevan liittovaltion, vaikka ei Belgian tavoin natisekaan liitoksistaan.
Varsin tuore Eurobarometri kertoo osaltaan vallitsevasta tilasta, ainakin 'de facto', vaikka tiedotusvälineiden kaunistelut saavat asian näyttämään joskus hieman erilaiselta.
http://ec.europa.eu/languages/documents/eurobarometer/e386-factsheets-fi_en.pdf
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_386_en.pdf
Viittin.
Pakkoruotsi on hyödytöntä ja turhaa. Se on iljettävä muisto poliittisesta lehmänkaupasta. Pakkoruotsin poistuminen on vain ajan kysymys.
Vapaan kielivalinnan vastustajat, eli kielipuolueen kannattajat ovat kehittymistä ja vapautta vastaan. TE olette vihapuheiden lietsojia!
Kuinka ihmeessä suomalaiset yhä suostuvat edes keskustelemaan järkyttävästä ruotsalaisesta rasismista?
Mihinkään kompromisseihin ruotsin suhteen ei ole ainoatakaan syytä!
Joko YLE on SVT?
HS = Röyhkeää lehtimiestaidottomuutta!
Iltalehti nyt = Pakkoruotsi aina!
Olen allerginen Närpiön tomaateille.
Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa
Suomenruotsalaisuus kulkee vironruotsalaisuuden tietä. Vironruotsalaisten tie on suomenruotsalaisten tie.
POIS PAKKORUOTSI