Miten se peruskoulu nyt erityisesti oli keskustan ansiota?
Keskustan projektit
Tasapäinen
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toisaaltahan täällä kepulaisiksi ilmoittuneetkin väheksyvät peruskoulujärjestelmää.
Niitä kai pattiin ottaa, kun kepu hyväksyi ns. Itä-Saksan mallin?
Mutta mitäpä noista, jokainen kepulainen, joka ei hyväksy peruskoulujärjestelmää, hankkikoon minun puolestani vaikka yksityisopetuksen lapsilleen.
Eipä muistu mieleen, että tällä palstalla olisi ollut peruskoulukritiikkiä ja varsinkaan järjestelmän kritiikkiä. Oppisisällöstä, opettajien kurin puutteesta ja vastaavasta keskustellaan varmaan ikuisesti, mutta sehän ei ole sidoksissa itse järjestelmään.
Peruskoulujärjestelmä tarkoitti, että myös maaseudun lapsille tuli pakolliseksi opetus, joka avasi ovet silloisiin opistoihin ja nykyisiin ammattikorkeakouluihin. Vaikka oppikoulut olivat yleistyneet maaseudullakin, sen käyminen jäi vielä monelle 1960-luvun lapselle haaveeksi koulun puutteen, sen kalleuden ja joskus jopa vanhempien vastustuksen vuoksi. Kaupunkilaislapsilla syynä ei ollut ainakaan oppikoulujen puute, vaikka kaikki eivät pääsykokeista sisälle päässeetkään.
Poliittisista syistä peruskoulu-uudistusta vastustivat kokoomuksen oikeistosiipi ja perustuslaillinen oikeistopuolue. Niille luokkajaon poistaminen lasten kesken oli kauhistus. Hienostoperheethän järjestivät lapsensa oppikouluun tavalla tai toisella joka tapauksessa.
Peruskoulu tuottaa vahvojen empiiristen näkemysteni mukaan aloitekyvyttömiä, luovaan toimintaan kykenemättömiä, fyysisesti ja psyykkisesti heikkoa joukkoa.
Kysymys kuuluukin tarvitsemmeko "bulkki-ihmisiä" vai omilla vahvuuksillaan menestyviä yksilöitä?
Pienen kansan voimavara ovat jälkimmäiset. Kiina yms hoitavat "bulkin" vaikka väkivalloin.
P.S. Peruskoulusta huolimatta on myös omilla aivoillaan ajattelevia.
Vaikka tuo arvostelu pitäisikin paikkansa, syy olisi jälleen kerran opetuksen sisällössä, ei järjestelmässä itsessään.
Kritiikissäsi voin yhtyä siihen, että nykyisen peruskoulun vähäiset liikuntatunnit ja niiden näennäisliikunta eivät vahvista oppilaiden fysiikkaa samassa määrin kuin oman kouluaikani liikuntatunnit, joita oli enemmän ja joiden aikana rasituttiin huomattavasti enemmän. Nuorten psyykkisetkin ongelmat ovat nekin lisääntyneet, mutta siihen on myös koulun ulkopuolisia syitä.
Sen sijaan nykynuoret eivät ole mielestäni ollenkaan luovaan toimintaan kykenemättömpiä kuin oppikoulujärjestelmässä. Peruskoulu päinvastoin tuntuu suorastaan rohkaisevan siihen ja ainakin antaa materiaalisesti ja opetuksellisesti itsensä toteuttamiseen paremmat eväät kuin entinen järjestelmä, joka kaiken lisäksi jakoi luovat harrastukset sopivaan ja epäsopivaan.
Siinähän sitä kritiikkiä tuli nähtäväksesi tuolta kepulaiselta leikkikalukapteenilta.
"Koko 2000-luvun Suomi on ollut huipulla oppimistuloksia mittaavissa kansainvälisissä Pisa-testeissä.
Kun suomalaiset opettajat ja kouluvirkamiehet matkustavat maailmalla, heitä kohdellaan kuin kuuluisuuksia. Kaikki kyselevät samaa: Kuinka te sen oikein teette?
Meillä on tasa-arvoinen koulutus kaikille, suomalaiset vastaavat."
Mihin Suomen menestys perustuu?
Kansainväliset koulutusvertailut eivät ole ongelmattomia, sillä jokainen koulujärjestelmä heijastaa asianomaisen maan kulttuuria ja historiaa, eikä hyviä kokemuksia voida suoraan siirtää maasta toiseen.
Suomen menestystä selittävät pitkälti
koulutusjärjestelmä (yhtenäinen koko ikäluokalle tarjottava peruskoulu),
ammattitaitoiset opettajat
sekä koulujen itsenäisyys.
Minulla ei edelleenkään ole MITÄÄN positiivista sanottavaa peruskoulun tiimoilta.
Se tasapäistää tasa-arvoistamisen sijaan. Yksi syy siihen on opetuksen eteneminen korkeintaan keskitason mukaan.
Luovuuteen se ei millään muotoa rohkaise, matkiminen tai jonkun idean variointi kylläkin onnistuu.
Kuten jo sanoin myös fyysinen ja henkinen kestävyys heikkenevät peruskoulun aikana. Toki nämä asiat eivät johdu pelkästään peruskoulusta. Perheellä on myös oma osuutensa ja liian helpolla pääsemisellä myös.
Summa summarum: Peruskoulu siis vaikuttaa haitallisesti tai jopa estää yksilön kehittymisen omaksi itsekseen, se vie luovuuden, aloitekyvyn, ei vahvista kädentaitoja eikä yleensäkään elämässä todella tarvittavia ominaisuuksia. Se sensijaan opettaa alistumaan ja olemaan hiljaa. Ennenpitkää tulee kauheita purkauksia, joita nyt on nähty.
P.S. Kun lapsi syntyy niin kehityksen alkuvaiheessa odotellaan innolla milloin astutaan ensiaskeleet. Samoin odotellaan milloin ensimmäinen sana muotoutuu.
Peruskoulun alkuun saakka kehitys jatkuu, mutta sitten "leikataan siivet". Miksi?
Kysymys: Voiko miljoona kärpästä olla väärässä jos ne pitävät pskasta.
Eiköhän koulutus ole nykyisin tasa-arvoista useimmissa Euroopan maissa? Jakoa kansalaiskoulun ja oppikoulun käyneisiin ei taida olla jäljellä missään. Mitä järkeä siinä nykyisin olisikaan, sillä säätyjako aatelistoon, papistoon, porvaristoon ja talonpoikiin hävisi jo sata vuotta sitten. Lapset eivät enää myöskään automaattisesti seuraa vanhempiensa ammattia.
Vouhkaaminen Pisa-testeistä on suorastaan naurettavaa. Miten niiden tulokset muka heijastuvat tavallisten kansalaisten elämään? Työttömyytemme on korkea, emmekä ole maailman huippua elintasoa mittaavissa vertailuissa.
Myös koulusurmamme, koulukiusaamisen yleisyys ja nuorten henkinen pahoinvointi viittaavat siihen, että peruskoulun oppisisällössä on myös vikaa. Kyllähän koulun pitää opettaa ihmisiä myös käyttäytymään ja kohtelemaan toisiaan kunnioituksella.
Mutta kuten heti ensimmäisessä kommentissani totesin, oppisisältö sekä opettajien lupa kasvattaa ja kurittaa ja eivät ole sidoksissa itse peruskoulun ideaan eli samanlaisen koulutusputken tarjoamiseen kaikille lapsille riippumatta näiden perhetaustasta. Sisältö ja kasvatusidea voivat mennä pieleen tai onnistua myös epätasa-arvoisessa kansalaiskoulu- ja oppikoulujaottelussakin.