Koska tällä osastolla on lainatu Paasikiven talvisodalle antamaa nimeä "Erkon sota" ja muutenkin miehen nihkeätä asenneta v.1939 neuvotteluihin, niin esitän tässä vastapainona otteita Paasikiven päiväkirjat 1944-1956 osa : (sivunumerot päiväysten jälkeen).
Taustana on valtuuskunnan lähetäminen Pariisin rauhankonferenssiin ja ohjeiten antaminen erilaisten toiveiten esitämiseeb, kuten sotakorvausten alentaminen ja Karjalan palautaminen:
Paasikiven komentti kommunistilehtien kirjoituksiin tiedossa oleviin rauhanehtoihin nähden:
" Nämä lehdet puhuvat yksinomaab Suomen hyökkäyksestä kesäkuussa 1941 Hitlerin Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Mutta he unohtavat, että meillä on ollut kaksi sotaa. Ensimmäinen sota, talvisota, alkoi 30.11.1939 ja silloin me emme hyökkäneet. Että meidän politiikkamme silloin oli typerää, kun emme antaneet perään ja tehneet sovintoa Neuvostoliiton kanssa, on eri asia, mutta laillinen oikeus oli meidän puolellamme.
On ymmärrettävää, että Neuvostoliitto haluaa unohtaa talvisodan, mutta että suomalaiset sen unohtavat, on omituista.
Ottaen huomioon molemmat sodat täytyisi minun mielestäni tulla siihen johtopäätökseen, että kohtuullinen rauha, venäläistenkin kannalta katsoen, pitäisi olla lievempi kuin maaliskuussa 1940 tehty ja syyskuussa 1944 ja nyt meille saneltu."(Presidentin esittely 2.8.1946, s343)
16.8.1946 Ennen presidenttin esittelyä:
"Lisäsin, että olin tyytyväinen siihen, että Molotov niin selvästi esitti karkean suurvaltakannan, kun sanoi, että Neuvostoliiton täytyi parantaa rajoja meidän puolellamme ja sentähden ryhtyi neuvotteluihin Suomen kanssa 1939, mutta kun Suomi ei suostunut heidän ehdotuksiinsa, niin aloitti sodan. Suurvalta ottaa pahalla sen, mitä ei saa hyvällä. Tämä on suoraa ja selvää puhetta." (s.349)
Ulkoasiainvaliokunta 20.8.1946.
" Olen kyllä realipolitiikko, niin suuresti, että olen ollut tullut miltei kyynikoksi. Viime vuonna oli kysymys täyttää välirauhansopimus, ja silloin täytyi ottaa huomioon Neuvostoliitto ja ainoastaan vähän oma kansa. Nyt on välirauhansopimus täytetty. Nyt täytyy olla oikeus enemmän ottaa huomioon oma kansa. Se on myös realipolitiikkaa, sillä oma kansa on myös realiteetti ja sen mielialan ja ajatusten huomioonottaaminen on myös realipolitiikkaa."
Keskustelu Abramovin kanssa 24.9.1946.
Paasikivi: "Me olemme menettäneet suuria alueita ja sen lisäksi saaneet saaneet raskaan sotakorvauksen. kun puhutaan meidän rasituksistamme, ei ole unohdettava, että me olemme menettäneet Karjalan ym. hyvin tärkeitä alueita ja sen lisäksi saamme maksaa sotakorvausta. Itse asiassa alueiden menetys on raskaampi os meidän kuormastamme. Tämä yhteensä tekee, että meidän rauhamme on minun luullakseni kaikkein raskain, raskaampi kuin millään muulla valtiolla."
Abramov: " On ollut kaksi sotaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä."
Paasikivi: "Talvisota on kyllä tässä asiassa tärkeä."
Abramov: "Me emme alottaneet sotaa."
Paasikivi: " Asia ei ole niin, sillä me emme alottaneet sotaa. (Molotov oli sanonut: ' Suomi pakotti Neuvostoliiton sotaan.') Meidän politiikkamme oli kyllä v.1939 tyhmää, kun emme tehneet sovintoa Stalinin kanssa, mutta meidän hallituksellamme oli silloin puolustuksekseen se tosiasia, että meillä oli 3-kertaiset sopimukset teidän kansanne. Te olette historikus ja minä myös tunnen historiaa. Suurvaltojen politiikassa sopimukset eivät merkitse, vaan >>suurvalta ottaa sen, mitä pitää välttämätömänä, pahalla, ellei saa hyvällä>>" (Paasikivi viitaa silloin jukaistuihin salaisiin pöytäkirjoihin 23.8.1939)
Edellä esitetyistä lainauksista ilmenee, että Paasikivi piti kaksi asiaa selvänä:
1) NL aloitti talvisodan ja hyökkäsi Suomeen.
2) NL rikkoi silloin 3 sopimusta, jotka olivat voimassa maiden välillä.
3) Suomen olisi pitänyt saada Karjala takaisin, koska se menetettiin sodassa, jossa NL oli hyökkääjä.
Huomion arvoista tässä on, että Paasikivi ei puhu kertaakaan " erkon sodasta" vaan suomalaiseen tapaan talvisodasta Viimmeinen seika pitäisi ottaa huomioon talvisodassa käytävässä keskustelussa.
Taustana on valtuuskunnan lähetäminen Pariisin rauhankonferenssiin ja ohjeiten antaminen erilaisten toiveiten esitämiseeb, kuten sotakorvausten alentaminen ja Karjalan palautaminen:
Paasikiven komentti kommunistilehtien kirjoituksiin tiedossa oleviin rauhanehtoihin nähden:
" Nämä lehdet puhuvat yksinomaab Suomen hyökkäyksestä kesäkuussa 1941 Hitlerin Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Mutta he unohtavat, että meillä on ollut kaksi sotaa. Ensimmäinen sota, talvisota, alkoi 30.11.1939 ja silloin me emme hyökkäneet. Että meidän politiikkamme silloin oli typerää, kun emme antaneet perään ja tehneet sovintoa Neuvostoliiton kanssa, on eri asia, mutta laillinen oikeus oli meidän puolellamme.
On ymmärrettävää, että Neuvostoliitto haluaa unohtaa talvisodan, mutta että suomalaiset sen unohtavat, on omituista.
Ottaen huomioon molemmat sodat täytyisi minun mielestäni tulla siihen johtopäätökseen, että kohtuullinen rauha, venäläistenkin kannalta katsoen, pitäisi olla lievempi kuin maaliskuussa 1940 tehty ja syyskuussa 1944 ja nyt meille saneltu."(Presidentin esittely 2.8.1946, s343)
16.8.1946 Ennen presidenttin esittelyä:
"Lisäsin, että olin tyytyväinen siihen, että Molotov niin selvästi esitti karkean suurvaltakannan, kun sanoi, että Neuvostoliiton täytyi parantaa rajoja meidän puolellamme ja sentähden ryhtyi neuvotteluihin Suomen kanssa 1939, mutta kun Suomi ei suostunut heidän ehdotuksiinsa, niin aloitti sodan. Suurvalta ottaa pahalla sen, mitä ei saa hyvällä. Tämä on suoraa ja selvää puhetta." (s.349)
Ulkoasiainvaliokunta 20.8.1946.
" Olen kyllä realipolitiikko, niin suuresti, että olen ollut tullut miltei kyynikoksi. Viime vuonna oli kysymys täyttää välirauhansopimus, ja silloin täytyi ottaa huomioon Neuvostoliitto ja ainoastaan vähän oma kansa. Nyt on välirauhansopimus täytetty. Nyt täytyy olla oikeus enemmän ottaa huomioon oma kansa. Se on myös realipolitiikkaa, sillä oma kansa on myös realiteetti ja sen mielialan ja ajatusten huomioonottaaminen on myös realipolitiikkaa."
Keskustelu Abramovin kanssa 24.9.1946.
Paasikivi: "Me olemme menettäneet suuria alueita ja sen lisäksi saaneet saaneet raskaan sotakorvauksen. kun puhutaan meidän rasituksistamme, ei ole unohdettava, että me olemme menettäneet Karjalan ym. hyvin tärkeitä alueita ja sen lisäksi saamme maksaa sotakorvausta. Itse asiassa alueiden menetys on raskaampi os meidän kuormastamme. Tämä yhteensä tekee, että meidän rauhamme on minun luullakseni kaikkein raskain, raskaampi kuin millään muulla valtiolla."
Abramov: " On ollut kaksi sotaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä."
Paasikivi: "Talvisota on kyllä tässä asiassa tärkeä."
Abramov: "Me emme alottaneet sotaa."
Paasikivi: " Asia ei ole niin, sillä me emme alottaneet sotaa. (Molotov oli sanonut: ' Suomi pakotti Neuvostoliiton sotaan.') Meidän politiikkamme oli kyllä v.1939 tyhmää, kun emme tehneet sovintoa Stalinin kanssa, mutta meidän hallituksellamme oli silloin puolustuksekseen se tosiasia, että meillä oli 3-kertaiset sopimukset teidän kansanne. Te olette historikus ja minä myös tunnen historiaa. Suurvaltojen politiikassa sopimukset eivät merkitse, vaan >>suurvalta ottaa sen, mitä pitää välttämätömänä, pahalla, ellei saa hyvällä>>" (Paasikivi viitaa silloin jukaistuihin salaisiin pöytäkirjoihin 23.8.1939)
Edellä esitetyistä lainauksista ilmenee, että Paasikivi piti kaksi asiaa selvänä:
1) NL aloitti talvisodan ja hyökkäsi Suomeen.
2) NL rikkoi silloin 3 sopimusta, jotka olivat voimassa maiden välillä.
3) Suomen olisi pitänyt saada Karjala takaisin, koska se menetettiin sodassa, jossa NL oli hyökkääjä.
Huomion arvoista tässä on, että Paasikivi ei puhu kertaakaan " erkon sodasta" vaan suomalaiseen tapaan talvisodasta Viimmeinen seika pitäisi ottaa huomioon talvisodassa käytävässä keskustelussa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Huomion arvoista tässä on, että Paasikivi ei puhu kertaakaan " erkon sodasta" vaan suomalaiseen tapaan talvisodasta Viimmeinen seika pitäisi ottaa huomioon talvisodassa käytävässä keskustelussa. "
Käsite 'Erkon sota' viittaa paljolti stalinistiseen historiantulkintaan, jossa syytetään pikkuvaltiota siitä, että suuren Neuvostoliitto(-paran) oli ihan pakko hyökätä. Kyllä hyökkäyssota on aina valittu toimintalinja. Stalin ei välittänyt jatkaa enää neuvotteluja, kun hän uskoi saavansa saman ja enemmänkin suoralla hyökkäyksellä. Hän uskoi vakuutteluihin, joiden mukaan vastusta ei ole ja Puna-armeija otetaan avosylin vapauttajina vastaan.
Paasikivi kuitenkin antoi talvisodalle nimen "Erkon sota", jota stalinistit käytävät hyväkseen. Siksi halusin kiinnittää lukioiten huomion siihen, että Paasikivi ei käytänyt enää tuota " Erkon sota" käsitetä, kun toimi presidenttinä.
Toinen huomion arvoinen asia on NL:n oikeusperiaateen törkeä rikkomus v.1939. Pasikiven mielestä NL rikkoi voimassa olevia sopimuksia räikeällä tavalla.
Mutta asiaa ei kannata erityisemmin ihmetellä, kun muistaa Paasikiven aseman v.1946. Oli luonnollista vaatia naapuria noudattamaan laadituja sopimuksia sen sijaan, että antaisi suurvallalle "oikeuden" hyökätä ellei asiat mene sen mielestä "oikein".
Paasikivi jälkiviisaana itkee kaatunutta maitoa ja ajattelee sillä saavansa lievennyksiä seuraamuksiin. Tosin hän myöntää huonosti hoidetut suhteet ja varsinkin neuvottelut talvisodan alla.
Erkkoa noissa ei tosiaan mainita, mutta ehkäpä nuo tekstit ovat sen verran virallisia, ettei hän sellaiseen halua alentua.