Virkamiesruotsi on suomenkielisten etu ja ruotsinkielisten haitta. Sillä saadaan muodollinen pätevyys hyvin heppoisin vaatimuksin jolloin kielellisesti epäpätevämpiä suositaan.
Lisäksi tämä myös tarkoittaa että ruotsinkielinen palvelu on huonoa tai olematonta siltä osin kun se perustuu vain virkamiesruotin suomaan muodolliseen pätevyyteen.
Virkamiseruotsilla luodaan näennäispalvelua, eli se on kokolailla halpa tapa "hoitaa" kielellinen palvelu.
Lisäksi tämä myös tarkoittaa että ruotsinkielinen palvelu on huonoa tai olematonta siltä osin kun se perustuu vain virkamiesruotin suomaan muodolliseen pätevyyteen.
Virkamiseruotsilla luodaan näennäispalvelua, eli se on kokolailla halpa tapa "hoitaa" kielellinen palvelu.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ruotsin kieli tulisikin säätää viralliseksi vähemmistökieleksi.
"Ruotsin kieli tulisikin säätää viralliseksi vähemmistökieleksi. "
On täysin se ja sama miksipä näitä kieliä kutsutaan. Tärkeämpää on mitä perustuslaki sanoo niiden tasavertaisuudesta. Siltä osin muutoksia jossa yhden ryhmän oikeuksia yksipuolisesti heikennetään lienee kansainvälisiä sopimukisamme vastaan. Eikä suomalainen luonne muutenkaan sellaiseen taipuisi (noin keskimäärin siis).
Ruotsinkieli on mielestäni virallinen vähemmistökieli. Se on virallinen ja sen on väjemmistökieli. Ehkä tärkeämpi määrittelevä sana on kansallinen tai kansallisuus. Se etottaa kielen maahanmuuttokielistä. Ja kansainvälisesti on tapana tehdä juuri tämä ero kieliryhmien välillä.
Ruotsissa on yksi poikkeus pitkälti kiitos RKP:n uutteraa työtä. Siellä maahanmuuttokieli suomi on säädettu kansalliseksi vähemmistökieleksi, saaden näin etuja joita muilla maahanmuutokieleillä ei ole. Mutta positiivisa poikkeuksia saa tietysti tehdä.
Mutta miten tämä statushöpinä liittyy virkamiesruotsin luomaan suomenkielisten etulyöntiasemaan?
"On täysin se ja sama miksipä näitä kieliä kutsutaan. "
Ei tunnu olevan, kun olet kovasti ruotsinkielen aseman muuttamista viralliseksi vähemmistökieleksi vastaan. Sillä hyvin paljon merkitystä mikä on juridinen status laissa, kun lähdetään oikeuteen.
"Tärkeämpää on mitä perustuslaki sanoo niiden tasavertaisuudesta."
Kyllä, lainmuutoksen jälkeen suomella on etusija, ja ruotsi tulee tämän jälkeen virallisena vähemmistökielenä. Kun virallinen asema muutetaan perustuslaintasolla, niin silloin ei voida enää toisella Perustuslain säädöksellä kumota muutosta sisällöllisesti.
"Siltä osin muutoksia jossa yhden ryhmän oikeuksia yksipuolisesti heikennetään lienee kansainvälisiä sopimukisamme vastaan. "
Tosiasiallisesti se ei heikkene, vaan alkaa vastaamaan kielen todellista asemaa ja tarvetta. Hölynpölyä jälleen.
"Eikä suomalainen luonne muutenkaan sellaiseen taipuisi (noin keskimäärin siis)."
Taipuisi mihin? Siis ruotsinkielen muuttamiseen vähemmistökieleksi? Älä nyt kovin paljoa laske tuon varaan.
"Ruotsinkieli on mielestäni virallinen vähemmistökieli. Se on virallinen ja sen on väjemmistökieli."
Minusta jotenkin alkaa tuntumaan ettei sinulla ole kovin laajoja oikeustieteellisiä opintoja, vaikka mielelläsi annatkin asiantuntija-arvioita ja tulkintaohjeita normien tulkintaan. Et kai yritä vale-juristiksi?
"Ehkä tärkeämpi määrittelevä sana on kansallinen tai kansallisuus."
Et kai vain ole vihapuhetta levittävä nationalisti, joka peitellyn tribalismin kaavussa esittää ulkomaalaisvastaisuuttaan?
"Se etottaa kielen maahanmuuttokielistä. Ja kansainvälisesti on tapana tehdä juuri tämä ero kieliryhmien välillä"
Kansainvälinen tapa on siirtyä yhden virallisen pääkielen malliin, ja antaa muille kielille virallisen vähemmistökielen asema.
"Siellä maahanmuuttokieli suomi on säädettu kansalliseksi vähemmistökieleksi, saaden näin etuja joita muilla maahanmuutokieleillä ei ole. Mutta positiivisa poikkeuksia saa tietysti tehdä."
Mutta suomeahan on aina puhuttu Ruotsissa, eli se ei ole maahanmuuttokieli. Tietenkin voidaan miettiä mistä jiddisin ja romaanikielien puhujat ovat tulleet, vai ovatko hekin Ruotsin alkuperäisasukkaisiin luettavia?
"Mutta miten tämä statushöpinä liittyy virkamiesruotsin luomaan suomenkielisten etulyöntiasemaan? "
Emme tiedä koko etulyöntiasemasta muuten kuin sinun väitteistäsi. Jos on olemassa vaikkakin halpa keino, joka ei takaa sellaista ruotsinkielen taitoa jolla voitaisiin palvella ruotsinkielistä, ja joka aiheuttaa viivästymistä, turhaa työtä ja jopa ilman valmistumista jäämistä muissa, niin mielestäni kyseessä on näenäishyödyke, johon laitetuista panoksista kukaan ei saa hyötyä.
Olisi parempi siirtyä sellaiseen järjestelmään, jossa vain ne jotka todella tarvitsevat ruotsia opettelevat sen vapaaehtoisesti ja muut eivät. Tällöin voidaan myös ruotsin osaajat kohdentaa oikeisiin paikkoihin antamaan palvelua ruotsinkielisillä asiakkaille.
"Ei tunnu olevan, kun olet kovasti ruotsinkielen aseman muuttamista viralliseksi vähemmistökieleksi vastaan."
Miksi olisin? Virallinen kansallinen vähemmistökieli sopii nimikkeenä vallan hyvin. Vastaa mkielestäni totuutta. En oikein tiedä mitä virkaa sanalla virallinen on, mutta vähemmistöstähän on kyse ja kanslliskielestä.
Koska nimikkeellä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä perustsulain säätämän tasavertaisuuteen, niin minulle se on yks ja sama. Semantiikkaa siis.
"Kansainvälinen tapa on siirtyä yhden virallisen pääkielen malliin"
Se ei ole kansainvälinen tapa, vaan se on ollut tavanomaisin kehitys. Meillä kehitys on poikennut tavanomaisuudesta ja se heijastuu meidän mallissa. Enemmistön kieli nostetiin aikaan toiseksi sivistuyskieleksi ja sittemmin myös viralliseksi kieleksi. Itsenäistymisestä asti meillä on ollut tänä kaksikielinen asema. Näitä löytyy myös joissakin muissa länsimaissa eikä ensimmäisessäkään niistä asiaa ole korjattu halumaasi suuntaan. Se ei kuulu länsimaalaisuuteen (vapaus, veljeys, tasa-arvo).
"Mutta suomeahan on aina puhuttu Ruotsissa"
Ruotsissa on kaksi alkuperäistä suomemurretta joilla on kanslliskielen status tavanomaisilla kriteereillä. Mutta vitrallinen suomenkieli on maahanmuuttajakieli joka on 1960-70 muuttoallon peruja.
"Emme tiedä koko etulyöntiasemasta muuten kuin sinun väitteistäsi. "
Kyllä minä väitettäni perustelinkin. Tosin ainoa asia johon sinä et ehkä osaa ottaa kantaa on millä tasolla ruotsinkieli on sellaisella joka on virkamiesruotsin selvittänyt. Voin sanoa että siihen ei vaadita kovin paljon (paljon vähemmän kuin vastaavasti virkamiessuomen läpäiseminen). Virkamiesruostei ei takaa edes kohtalaista kielitaitoa, ja hyvin usein se on niin surkealla tollala ettei se luonnistu lainkaan.
"niin mielestäni kyseessä on näenäishyödyke"
Niin minustakin. Mutta tuo näennäishyödyke on suomenkielisten etu. Sehän on koko juttuni juju. He pätevöityvät olematta päteviä. Ja ruotsikielinen palvelu kärsii.
MUTTA jos virkamiesruotsitaitoinen sitten aktiivisesti myös palvelee ruotsiksi niin kielitaito kasvaa nopeasti sellaiseksi että homma hoituu. Tosin suomenkielinen ei siedä niin heikkoa palvelua mutta se johtuu tietysti siitä että heidät on hemmoteltu verrattuna vähemmistöön. Aika luonnollista sinänsä.
"Koska nimikkeellä ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä perustsulain säätämän tasavertaisuuteen, niin minulle se on yks ja sama. Semantiikkaa siis."
Niin, te olisitte tasavertaisia muiden vähemmistöjen kanssa ryhmänä, ja yksilöinä me kaikki olemme muutenkin tasa-arvoisia.
"Se ei ole kansainvälinen tapa, vaan se on ollut tavanomaisin kehitys."
Ja näiden termien sisällöllinen ero on mikä?
"Enemmistön kieli nostetiin aikaan toiseksi sivistuyskieleksi ja sittemmin myös viralliseksi kieleksi."
Väärin, se ei ole virallinen kieli, koska Suomessa ei ole virallisia kieliä vaan on kansalliskieliä. Mutta trendi on oikea, eli eikö olisi viimeinkin aika viedä tämä alkanut kehitys luonnolliseen päätepisteeseen, ja tehdä suomesta virallinen ja ainoa maan pääkieli?
"Se ei kuulu länsimaalaisuuteen (vapaus, veljeys, tasa-arvo)."
Kielivapaus kuuluu länsimaisuuteen, sekä veljeys ja samoin tasa-arvo kaikkien vähemmistökielien välillä ja kesken.
"Ruotsissa on kaksi alkuperäistä suomemurretta joilla on kanslliskielen status tavanomaisilla kriteereillä."
En tiedä kuin meän kielen, joka on suomen eräs murre.
"Mutta vitrallinen suomenkieli on maahanmuuttajakieli joka on 1960-70 muuttoallon peruja."
Kun paikalliselle murteelle annetaan virallisen kielen asema, niin saadaan muita suomen variaatioita puhuvat vierasta kieltä puhuviksi siirtolaisiksi, toisins sanoen selvää suomalaisten syrjintää.
"Tosin ainoa asia johon sinä et ehkä osaa ottaa kantaa on millä tasolla ruotsinkieli on sellaisella joka on virkamiesruotsin selvittänyt. Voin sanoa että siihen ei vaadita kovin paljon (paljon vähemmän kuin vastaavasti virkamiessuomen läpäiseminen)."
Kyllä voin, eli olen suorittanut 4 ov:n virkamisruotsin, vastaa siis nykyistä 7 opintopistettä. Hirveästi energian ja ajan hukkaa joita olisi tarvinnut muuallakin opinnoissa, ilman suurempaa käytännön hyötyä.
Mutta mitä sinä puhut virkamiesruotsista oletko itse suorittanut sitä? Jos et, niin ole silloin hiljaa.
"Virkamiesruostei ei takaa edes kohtalaista kielitaitoa, ja hyvin usein se on niin surkealla tollala ettei se luonnistu lainkaan."
Eli argumenttisi tulee siitä luopumista yksiselitteisesti. Eli mitä hyötyä on koulutuksesta jolla ei saavuteta tavoitettua osaamista huonon motivaation takia.
"Niin minustakin. Mutta tuo näennäishyödyke on suomenkielisten etu. Sehän on koko juttuni juju. He pätevöityvät olematta päteviä. "
Sinä siis kannatat ruotsinkielisille huonompia palveluja, ja entistä enemmän huononevia asenteita heitä kohtaan? Miten ihmeessä moinen riipparuotsi voi olla meidän etu, mehän haluamme eroon siitä, alkaako iso ratas heittämään vai?
"MUTTA jos virkamiesruotsitaitoinen sitten aktiivisesti myös palvelee ruotsiksi niin kielitaito kasvaa nopeasti sellaiseksi että homma hoituu."
Oikeassa maailmassa ruotsinkieliselle asiakkaalle etsitään joku sellainen asikaspalvelija joka osaa ruotsia, ja toivotaan että hän osaa palvella ja että pätevyydet riittävät.
Se missä virkamiesruotsi onnistuu hyvin ja suorastaan yli odostusten, on kielteisen asenteen istuttaminen kaikkea Ruotsia ja ruotsalaisuutta kohtaan.
Virkamiesruotsi ei ole nykymuodossa kenenkään etu ja se pitää poistaa korkeakouluista. Palataan vanhaan käytäntöön, joka oli vapaaehtoinen ja joka tavalla parempi.
"Virkamiesruotsi ei ole nykymuodossa kenenkään etu ja se pitää poistaa korkeakouluista."
Koska se nykymuodossaan on suomenkielisten etu minäkin toivoisin että se poistettaisiin tai että vaatimustasoa nostetaan niin että kyseiset virkamiehet pystyvät palvelemaan edes melkein tasavertaisesti ruotsiksi.
En ymmärrä miksi sinä toivot sen poistamista. Se olisi selkeä hyvinvointisiirto sinulta minulle.
"Palataan vanhaan käytäntöön, joka oli vapaaehtoinen ja joka tavalla parempi. "
Muuten varmaan parempi kaikin puolin, mutta valitettavasti ajan myötä malli meni yhä riittämättömämmiksi. Julkiset palvelut paisusi ja kieitaitoisten virkamiseten määrä ei ainakaan kasvanut samassa määrin.
Ruostekasakin on siis varmasti sitä mieltä, että tulisi siirtyä tehtäväkohtaisiin kielitaitovaatimuksiin kuten yksityisellä puolella. Niissä tehtävissä, missä ihan oikeasti tarvitaan ruotsin taitoa, vaadittaisiin kunnollinen ruotsin taito. Muissa tehtävissä ei vaadittasi minkäänlaista ruotsin taitoa.
"Ruostekasakin on siis varmasti sitä mieltä, että tulisi siirtyä tehtäväkohtaisiin kielitaitovaatimuksiin kuten yksityisellä puolella."
Jep. Mutta on muistettava että päinvastoin kuin yksityisellä puolella julkisella puolella nämä hoidetaan aina säännöillä eikä eimiehen päätöksellä.
Säännöt tulisi laatia niin että niissä viroissa jossa oikeasti vaadittaisiin kielitaitoa sitä on myös riittävästi eikä vain muodollisesti.
Jos näin tehtäisiin niin oikeaakielitaitoa palkittaisiin, joka olisi minun etu suhteessa nykyiseen sekä työllistymismielessä että julkiesen palvelun tasossa. Mutta koska minulla on vain 5% paino niin näin ei tehdä.
-Nykyinen keinotekoinen kaksikielisyys ei Suomessa toimi.
-Suomen kaltaista kaksikielisyysfarssia ei ole missään muualla. Koska se ei toimi.
-Mikään muu maa ei ottaisi Suomessa nykyisin olevaa keinotekoista kaksikielisyyskielipolitiikkaa.
- Koska se ei toimisi myöskään missään muussa maassa.
Suomessa on keinotekoinen kaksikielisyys vain siksi, että Ruotsalainen kansanpuolue lahjoo kaikki muut puolueet ja niiden ehdokkaat ennan vaaleja. (Paitsi perussuomalaiset)
Jokainen ehdokas, joka lupaa vaieta kielipolitiikasta, saa Rkp:ltä 1800 euroa.
Kaikki vanhat puolueet saavat satojatuhansia euroja lahjuksia.
Vain Rkp-raha pitää Suomessa nykyisen kielipoliittisen surkufarssin.
Suomen kielipolitiikka perustuu korruptioon, ei demokratiaan.
"Vain Rkp-raha pitää Suomessa nykyisen kielipoliittisen surkufarssin."
Taas tuo päätön väite. Miten 5% voi pitää yhtään mitään?
"Suomen kielipolitiikka perustuu korruptioon, ei demokratiaan. "
Jep, jep. Ei kykene nettifenno parempaan.
Muistutan tässä yhteydessä että vaalitukilain muuttamisen jälkeen RKP ei ole tuennut muita poliitikkoja kuin oman puolueensa väkeä. Uusi laki oli voimassa edellisissä eduskuntavaaleissa. Ja kuitenkin juuri tässä hallitusohjelmassa on ennennäkemättömän paljon kaksikielisyysprojekteja, mukaan lukien pakkoruotsin jatkaminen. Tämä oli itse asissa pitkälti PS:n aikaansaannos!
Voitelupersustelu ei nyt oikein luista!
"Virkamiesruotsi on suomenkielisten etu" Tämä on samaa sarjaa kuin ruotsittajien väite että "pakko ei ole pakko vaan mahdollisuus" . Asiat ymmärretään tahallaan väärin ja näitä hoetaan niin kauan että ne kuulostavat omassa pääkopassaan jo loogisilta totuuksilta. Mistä näitä kaiken maailman ruotsittajasekopäitä oikein sikiää?
kokeillaanpa vastaavaa: hauki on lintu, hauki on lintu, hauki on lintu...
Totta. Haukihan on lintu ja siksi meillä on pakkoruotsi.
""Virkamiesruotsi on suomenkielisten etu" Tämä on samaa sarjaa kuin ruotsittajien väite että "pakko ei ole pakko vaan mahdollisuus""
Minusta pakko ei ole sama kuin mahdollisuus. Sen sijaan jokainen tietää että pakko saatta olla oiva kannustin työntekoon. Tuskin meillä muuten olisi maailman paras peruskolu jo viidettä vuosikymmenettä joka perustuu 15-20 aineeseen joista likipitäen kaikki ovat pakollisisa.
En oikein ymmärrä miten tuo liittyy perusteluuni siitä että virkamiesruosti on suomenkielisten etu. Se pätevöitää heidän näennäisesti ilman varsinaista pätevyyttä. Jos virkaan vaadittaiosiin oikeaa pätevyyttä se olsi kielitaitoisemman väestöosan etu. Ja jos pätevyys on näennäsitä niin sitä on myös palvelu. Ja se on kielivähemistön taakka.
Mikäköhän tuossa on asioiden tahallaan väärin ymmärtämistä tai tauotonta hokemaa? kysymys on retoorinen koska järkevää vastusta ei ole odotettavissa. Odotettavissa sen sijaan on asiatonta oireilua.
"Totta. Haukihan on lintu ja siksi meillä on pakkoruotsi."
Ei suinkaan vaan meillä on pakkoruotsi koska RKP on lahjonnut kaikki muut poliitikot ja kaikki muut poliitikot ovat ottaneet lahjuksia koko itsenäisyytemme ajan? Eikö nettifennoevankeluimin mukaan aisa ole niin.
Itse asiassa vastuu pakkoruotsin jatkamisesta ja vahvistumisesta tässä halliotusohjelmassa on Persujen.
"Rautaako" on oikeassa. Nykyinen virkamiesruotsi ei ole oikea ratkaisu, eihän se riitä eikä kelpaa Rkp:lle tai Oikeskanslerille, kuten Oulussa hyvin tiedetään.
Yksikielinen Ahvenanmaa hoitaa omat asiansa, mutta kaksikielisessä Suomessa on n. 265000 ihmistä, joiden äidinkieli on ruotsi. Näin suuri ryhmä on otettava huomioon yhteiskuntaa kehitettäessä. Valitettavasti maallamme ei ole kielipoliittista strategiaa, eikä sen vuoksi oikein tiedetä mitä pitäisi tehdä, mikä on tärkeää ja kenen on vastuu.
Ruotsi on toinen kansalliskieli, ei mikään vähemmistökieli, joten EU:n määräykset eivät sellaisenaan sovellu tänne. Rkp ei sitä paitsi halua ruotsille alueellisen vähemmistökielen asemaa. Juuri Rkp:n piirissä tulisi kehitellä suunnitelmia ruotsin säilyttämiseksi; suomenkielisiä ei asia koske, mutta he voivat olla myötävaikuttamassa. Suomenielisten varaan ei kuitenkaan ruotsin tulevaisuutta voi rakentaa.
On siis harhaista ajatella, että ruotsin asema paranee, kun suomalaislapset aloittavat ruotsin opiskelun vuotta aikaisemmin mutta tuntimäärä pysyy ennallaan. Eivätkö poliitikot parempaan pysty?
Positiivinen asenne ruotsia kohtaan on tärkeä. Vaarallisinta on välinpitämättömyys, ja juuri se on lisääntynyt vuosien saatossa. Sanotaan "juu-juu" eikä tehdä mitään. Siinä sympatian vaarallisin muoto!
Ahneiden maalla oli muistaakseni 200 suomenkielistä. Näin suurelle joukolle on säädettävä omakielsiet palvelut ahneidenmaahan silloin alettais olla lähellä tasa-arvo käsitettä..! Ahneidenmaalle virkamiessuomi myös ja kaikkien on opsikeltava pakkosuomea.! Ruotsinkieli tulee muuttumaan vähemmistökieliksi se on vai ajan kysymys, sen loppuminen avaa uuden ja demokraattisemman Suomen , jonka lapset ei ole pakkoruotsin orjia.! Suomi yksikieliseksi kuten ahneidenmaa olisi paras vaihtoehto kaikille sekä tasapuolisin .
"Juuri Rkp:n piirissä tulisi kehitellä suunnitelmia ruotsin säilyttämiseksi"
No ei sentään. Tuo asia kuuluu Folktingetille, ja siellä on edustettuina kaikki puolueet paitsi yksi. Kunnallisvaalien yhteydessä paikat olivat uusjaossa, mutta yhdeltä puolueelt puuttui tyystin ehdokkaat.
Mutta sitten suunnitelmat pitää hyväksyä eduskunnassa, ja siellä saattaa suomenkielisten edut painaa liikaa. jolloin on hyvin mahdollista että virkamisekielivaatimuksen mukainen monin tavoin heikosti toimiva malli kuitenkin jää voimaan.
"Suomenielisten varaan ei kuitenkaan ruotsin tulevaisuutta voi rakentaa."
Suomenkieliset ovat niin ylivoimaisen suuri ryhmä että kyllä kaikkien muiden on rakennettava tulevaisuuttaan suurelta osin heidän varaansa. Mutta sehän on toki myös suomenkielisten etu että kaikki ryhmät, niin pienet kuin suuret, voivat täyspainoisesti ja turvallisesti osallistua yhteisiin talkoisiin nimeltä Suomi ja sen tulevaisuus. Eikä se tule suomenkielisillekään ilman pieniä ponnisteluja.
"On siis harhaista ajatella, että ruotsin asema paranee, kun suomalaislapset aloittavat ruotsin opiskelun vuotta aikaisemmin mutta tuntimäärä pysyy ennallaan."
Näin jotkut pedagogit väittävät ja saattavat olla oikeassa. Mutta on myös niitä jotka väittävät että etu tulee siitä että nuoremmat lapset oppivat kieliä helpommin. Mene ja tiedä.
"Vaarallisinta on välinpitämättömyys"
Se on vaarallista, mutta kyllä viharetoriikan levittäminen on vielä vaarallisempaa.
Sattuipa sopivasti. Tänään on kerrottu, että hallitus on saanut valmiiksi kielipoliittisen strategiansa. Ks. http://hbl.fi/nyheter/2012-12-20/regeringen-fick-sin-forsta-nationalspraksstrategi
Nyt jäämme odottamaan tarkempia tietoja, ja sitten katsotaan miten hallituksen ajatukset toteutuvat käytännössä. Pystyvätkö viranomaiset herättämään todellista kiinnostusta ja myötämielisyyttä ruotsin kieltä kohtaan.
Mutta vastuu ruotsin kielen säilymisestä on ruotsinkielsillä itsellään. He eivät voi sysätä sitä muiden kannettavaksi.
Ahvenanmaalla on 5,0 prosenttia suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä 3,8 prosenttia. Maakunnan väkiluku oli 31. tammikuuta 2012 28 361 asukasta.
Ei Ahvenanmaa ole sen yksikielisempi kuin Suomikaan vaan yhtä selvästi kaksikielinen. Miksei RKP tai muut puolueet aja suomenkielisten oikeuksia Ahvenanmaalla? Miksi yksikielisyys toimii Ahvenanmaalla mutta ei Suomessa?
"Miksi yksikielisyys toimii Ahvenanmaalla mutta ei Suomessa? "
Hyvä! Tuossa on teille oikea ja positiivinen projekti. Kehittäkää suomenkielen asemaa Ahvenanmaalla tai jopa Ruotsissa. Tosin Ruotsissa on RKP jo pitkään saanut hyvin paljon hyvää aikaiseksi suomenkieliselle vähemmistölle.
"Hyvä! Tuossa on teille oikea ja positiivinen projekti. Kehittäkää suomenkielen asemaa Ahvenanmaalla tai jopa Ruotsissa."
Ymmärsit väärin, turhaan me menemme puuttumaan muiden valtioiden ja autonomisten alueiden kieliasioihin, mutta otamme mielellämme hyväksi koetun yhden kielen mallin tännekin käyttöön.
"Ymmärsit väärin, turhaan me menemme puuttumaan muiden valtioiden ja autonomisten alueiden kieliasioihin"
Sinustako suomenkielen asema on muiden asioihin sekaantumista? No onneksi RKP ei ol ollut tuota mieltä.
"mutta otamme mielellämme hyväksi koetun yhden kielen mallin tännekin käyttöön"
Millä tavaklla tuo olisi hyväksi koettu? Ei sse sitä ainakaan ole Virossa. Ukrainassakin siitä luovuttiin puoli vuotta sitten. Ruotsissakin otetaan pieniä askelia meidän suuntaamme. Norjassa on kaksikielisyys.
"Sinustako suomenkielen asema on muiden asioihin sekaantumista? No onneksi RKP ei ol ollut tuota mieltä."
RKP pääasiallinen mielenkiinto onkin puuttua ja häiritä enemmistöjen elämää. Ja RKP:n vaikutus ruosujen asemaan on lähinnä marginaalinen, suurimman osan työstä oman kielensä eteen ovat ruosut tehneet itse.
"Millä tavaklla tuo olisi hyväksi koettu? Ei sse sitä ainakaan ole Virossa."
Virossa se toimii hyvin, virolaiset ovat hyvin tyytyväisiä, eivätkä edes suunnittele venäjää toiseksi kieleksi.
"Ukrainassakin siitä luovuttiin puoli vuotta sitten."
Ukrainan kieli ja venäjä ovat käytännössä saman itäslaavilaisen kielen kaksi eri murretta kielitieteellisesti, joten kyse on enemmänkin identiteetistä ja politiikasta. Ja kovin innostunut vastaanotto ei ole ollut venäjän viralliselle asemalle ukrainalaisten puolella. Näin sopuisasti se tapahtui
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/kieliriita-muuttui-mellakaksi-ukrainassa/2012/07/1576319
Mutta hienoa että Ukrainalaiset ovat ylpeitä kielestään ja valmiita kamppailemaan sen puolesta, tosin venäjän puhujia on n. neljäsosa lähteistä riippuen väestöstä, joten ei voi ihan verrata Suomeen.
"Ruotsissakin otetaan pieniä askelia meidän suuntaamme."
Eli jos me siirrymme samaan kohtaan Ruotsin kanssa, ja synkorotisoimme vähemmistöasemat samanlaisiksi, ja lähdemme siitä sitten etenemään yhtäjalkaa, eli Suomen ja Ruotsin toistensa kielisillä on samanlainen asema jatkossa?
"Norjassa on kaksikielisyys. "
Aivan nynorska ja bokmål. Eli jos Suomessakin siirryttäisiin samankaltaiseen kaksikielisyyteen, ja otettaisiin virallisesti käyttöön Suomen nykykielen rinnalle, vaikkapa itä-Suomen murteet toiseksi viralliseksi kieleksi.
No ettei mennä liian keinotekoiseksi, niin voidaanhan sitä ottaa toiseksi kieleksi vaikka karjalan kieli tai meän kieli. Sittenhän Suomi olisi kaksikielinen Norjan mallin mukaan.
Ruotsissa ei tietenkään oteta mitään kieltä ruotsin rinnalle, se on selvää. Suomi on siellä vähemmsitökieli ja sellaisena pysyy. Jiddishiä ei ruotsi myöskään ota toiseksi tai kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Ei ainoastaan ruotsi on virallinen, koko maan kieli. Englanti on kaikille kouluissa pakollinen.
Norjassa on norjan kielen kaksi eri varianttia. Natomaana Norjassa osataan englantia täysin.
Ukrainassa on kaikenlaista kriisiä, kukaan ei tiedä, mitä seuraa.
Virossa historiassaan poljettu vironkielisten ryhmä saa koko maailman tuen.
"rautaako" joutuu yhä enemmän käyttämään valheita argumentoinnissa, koska on jäänyt alakynteen.
Mikä vika suruissa?
Kun ei-ruotsinkielinen suomalainen sanoo, että pakkoruotsi on riesa eikä hyöty, niin ruotsinkieliset eivät usko, vaan alkavat inttää, että kyllä he vaan ovat oppineet molemmat kielet ja kyllä heistä muille on ruotsista hyötyä.
Mitä ihmettä ruotsinkieliset kuvittelevat itsestään?
Että he muka näkevät tilanteen muiden kieliryhmien kannalta selvemmin kuin nämä itse! Että jos heidän ympäristössään tarvitaan sekä ruotsia (suku, koti, suru-seurat) että suomea (koko muu maa), niin samaa kaksikielisyyttä täytyy löytyä muidenkin elämästä!
Ettekö häpeä olla kuuntelematta muiden kieliryhmien ääntä!