Lisää tukea ökytiloille ja maaseutu pelastuu !!...jos pelastumiseksi katsotaan parin ökytilan selviytyminen ja muut työttömyyskortistoon tai muutto kaupunkiin. Sitten loppuu posti, kauppa ja koulu. Näin Kepu "pelastaa" maaseudun.
Tukea vain tarpeeseen eikä mm. kepun kansaned.- mv:ille !. Kaikki muut tulot on otettava huomioon maksettaessa maataloustukia.
Parempi on tukea 10 kpl:tta 10 ha:n tiloja, josta perhe saa hiukan ansioita kuin 1 kpl 100 ha:n ökytilaa. Näin kylällä säilyisi 10 perhettä yhden perheen sijasta ja tukimäärä rahallisesti olisi täysin sama.
Mutta maakarja on tunnetusti tyhmää ja piirtää kepulaisen numeron jälleen seuraavissa vaaleissa äänestyslappuun.
Tukea vain tarpeeseen eikä mm. kepun kansaned.- mv:ille !. Kaikki muut tulot on otettava huomioon maksettaessa maataloustukia.
Parempi on tukea 10 kpl:tta 10 ha:n tiloja, josta perhe saa hiukan ansioita kuin 1 kpl 100 ha:n ökytilaa. Näin kylällä säilyisi 10 perhettä yhden perheen sijasta ja tukimäärä rahallisesti olisi täysin sama.
Mutta maakarja on tunnetusti tyhmää ja piirtää kepulaisen numeron jälleen seuraavissa vaaleissa äänestyslappuun.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...ainoa asia, mitä maaseudulla voi tehdä?
Talonpojan tappolinja on vasemmiston päämääränä ollut ja nyt toteutuu.
Kerro jenkkamestari nyt viisaat ajatuksesi mitä pitää tämän jälkeen tehdä.
Taisi pojalla mennä sormi suuhun.
Keskusta on ihmisten asialla ja kaikille turvallinen puolue.
No, agraarivasemmistoa ehkä...
Eikö kepu pelastakaan ökyt...eikun maaseutua ?.
Kepu on kautta historiansa vetänyt yhtäsuuruusmerkin maatalouden ja maaseudun välille. Maatalous on maaseutu ja maaseutu on maatalous. Hullua, minusta.
Jos katsotaan 1900-luvun tyypillistä maaseutukylää, sieltä löytyi tyypillisesti: maanviljelijöitä, leipomo, kauppoja, mylly, saha, palvaamo, koulu, jopa pankki, posti ja panimokin saattoi piristää kylän raittia.
Mites sitten kävi. Aktiivisen kepulaisen kunnallispolitiikan vuoksi lähes kaikki nämä näivetettiin. Miten se oikein tapahtui? Se tapahtui siten, että kunnallispoliittiset panostukset ohjattiin vinoutuneesti pelkän maatalouselinkeinon kehittämiseen.
On lukuisia esimerkkejä siitä, kun valtio antoi kunnalle rahaa esimerkiksi koulun perusparannukseen, kepulainen valtuusto asfaltoi niillä rahoilla metsäautotien.
Toiset esimerkit liittyvät kaavoituspolitiikkaan. Useissa kunnissa olisi mahdollisuus kaavoittaa kauniita järvenrantatontteja - vieläpä suuria sellaisia. Kuitenkin monet kunnat kaavoittavat jopa v*ttuillakseen pienen pieniä tontteja keskelle avointa peltoa. Vieläpä siten, jos sahan tai leipomon työntekijöille olisi tarve saada hyvä tontti, kaavoitus tehdään aivan toiselle puolelle kuntaa - vieläpä jonkun helvetin sikalan viereen. Näin työntekijöille jää valinnaksi joko muuttaa toielle puolen kuntaa tai kokonaan pois. Todetaan nyt vielä, että 1970 ja 1980-luvuilla aravat jaettiin sukutaulujen ja kepulaisten jäsenkirjojen mukaan. Ei ihme että ilman jääneet karistivat kunnan pölyt jaloistaan.
Joten lyhyt vastaus kysymykseesi: maaseutu on paljoa muuta kuin maataloutta. Valitettavasti kepulainen paikallispolitikointi näkee maaseudun pääasiassa maataloutena. Se juuri on tappanut maaseudun. Valitettavasti.
Wiljami
Olet asian ytimessä.
Tämän takia maalla asuvien ei kannata koskea Kepuun pitkällä tikullakaan...
missä kunnassa metsäautotie asfaltoitiin koulun perusparannus rahojen turvin?
mukavaa jos kylällä löytyy ne 10 tilaa, mutta kun tiedetään että tuotteista saatava hinta ei ole iso ja 10 hehtaarin tila jos se on kuvitteellisesti viljatila sen tuet B-alueella on noin reilu 5000 euroa.
Kulu puolta ei sovi unohtaa.
Eikös kuulosta suurilta rahoilta?
Elääkö perhe näillä rahoilla? tuskin
vähän aikaa sitten (löytyy SS arkistosta), että
suomessa on noin 30 % korkeammat maataloustuet, kuin keskimäärin euroopassa. Kiitos ja ylitys valtaisille kansallisille maataloustuille.
Taisi olla, tuo tilojen väheneminen Kepu/Mtk
propagantistinen neuvottelujen avaus kansallisten tukien korottamiselle. Maksajan on tyhmä, ei pyytäjä.
...tuosta tulee ja varsinkin jos aviopari onnistuu saamaan muutakin työtä edes pienellä palkalla.
Paskanpuhujat ja kateelliset köyhtyy kun kyttäävät toisten touhuja. Eikö kannattaisi tehdä jotain. Vai mitä demari.
Kun pankista soitetaan lisää se kummasti ahkeruutta.Rahaa siitä itselle ei kyllä taida tulla.
... käsitys, että maataloustuki olisi sosiaalitukea. Se on tuotantotukea, jonka jaossa ei oteta lainkaan huomioon viljelijän rikkautta, köyhyyttä, asemaa, eikä sitä tekeekö hän muutakin, ei tilan kokoa. Samalla tavalla laivanvarustaja tai telakka saa erilaissia valtion tuotantotikia riippumatta yrityksen talaoudellisesta asemasta tai sen omistajista.
Tuotantotuilla on taaata kansakunnan kannalta elintärkeillä aloilla tietty tuotanto. Niillä edistetään myös tuotantoa yleensäkin mm. työllisyyden parantamiseksi. Sosiaalisin perustein jaettavat tuet annetaan huonoon sosiaalisessa asemaan joutunut. Sitä voi saada maanviljelijäkin jouduttuaan pulaan. Mutta se tuki ei ole maataloustukea.
...ja pitäisikin jossain määrin olla kuten yllä ehdotin.
Jos aiotaan maaseutua pitää asuttuna. Ei yksi ökytila kylää tee.
sosiaalitukea, kun hyvää maataloustukea tulee, on tarvetta tai ei. Näinhän juuri itse kerrot.
Meillä työelämässä ei palkkaa tule, jos ei käydä töissä. Usein vielä palkka on sidottu suoraan tulokseen. Lisäksi "tavalliset" yrittäjät esim. liike-elämässä eivät saa mitää tukea, mikäli asiakkaita ei käy säiden takia. (tämä koskee muitakin kuin terassikapakoitsijoita!
Tuoko on tasapuolista, että osa porukkaa eli viljelijät saavat kansalaispalkkaa ja muut eivät. Joutuvat sitten sossuluukulle ruinaamaan tai yrittäjinä tekevät konkursseja. Jemmari ei tee koskaan konkurssia, tuet elättävät.
... otettaisiin pois isoilta tiloilta, vuorineuvosviljelijöiltä ja muilta harrastelijoilta, he joutuisivat lopettamaan tuotannon kannattamattona heti, mikä ei ole tuotantotuen tarkoitus. Nythän tukien osuus on lähes puolet viljelyn tuloista.
Maaseutua on liian kallista pitää asuttuna, että tukiaisia annettaisiin vain höyhille ja pientiloille. Olen tuolla toisaalla perustellut pitemmin, miten luontevaa kehitys kohti suurempia ja kannattavmpia tiloja on ollut. Pienen tilan nuorempi polvi ei halua jatkaa kannattamatonta puuhaa, vaan kouluttautvat ja hakeutuvat muihin töihin. Vaha polvi jää eläkkeelle.
Suurempi, elinvoimaisempi tila ostaa tai vuokraa tämän lopettavan tilan pellot ja on sen jälkeen entistä kilpailukykyisempi. Jos tämän tilan omistaja tietäisi, että tuki pienenee tai loppuu, jos laajentaa tuotantoaan, hän ei sitä tekisi.