Peruskoulujen tuntijako julkistettiin juhannuksena, jouluksi saatiin itse kielistrategia.
Pakkoruotsin hyödyksi yksilölle stragiassa nimetään: "laajemmat mahdollisuudet valita opiskelu- tai työpaikka Suomessa tai muissa Pohjoismaissa, mahdollisuus lukea kirjallisuutta alkuperäiskielellä ja keskustella niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin henkilöiden kanssa".
Koko kielistrategia on täynnä puhetta, jolla ohitetaan kysymykset, ongelmat ja tarpeet - ja tyydytään luomaan sloganeita, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa:
- "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle"
- "tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä"
Esitetään jopa kysymys "viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta", mutta ei vastata tähän vaan aletaan puhua siitä, että kielitarpeita on "mahdoton arvioida" ja vätetään, että "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle". Kuka raukka tätäkin tekstiä joutunut sorvaamaan: "On kuitenkin mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti tarvittavien kielien varaan." Mutta on siis mahdollista rakentaa useimmille tarpeettoman kielen varaan...
Kielistrategiassa käytetään johdonmukaisesti nimitystä "kaksikielinen" vain suomi-ruotsi-yhdistelmästä. Näin hävitetään maan todellinen kaksikielisyys ihan muilla yhdistelmillä - ja se, että suomi-englanti-kaksikielisyys on sekä totta että erittäin merkittävää useimpien nuorten ihmisten kannalta. Edes kaksikielisyyttä saame toisena kielenä ei huomioida.
Ja näin perustellaan pakkoruotsiputki (muutama uusi helmi joukossa, mm. osaamme ruotsia jo semanttisen sukulaisuuden perusteella):
"Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. --- Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa. --- Suomen kieli on --- esimerkiksi hallinto- ja tuomioistuinkielenä kehittynyt ruotsin kielestä. Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan."
Mitään kokeiluja vaihdotehdoista pakkoruotsille ei enää kannata haikailla, sillä "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä".
Pakkoruotsin hyödyksi yksilölle stragiassa nimetään: "laajemmat mahdollisuudet valita opiskelu- tai työpaikka Suomessa tai muissa Pohjoismaissa, mahdollisuus lukea kirjallisuutta alkuperäiskielellä ja keskustella niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin henkilöiden kanssa".
Koko kielistrategia on täynnä puhetta, jolla ohitetaan kysymykset, ongelmat ja tarpeet - ja tyydytään luomaan sloganeita, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa:
- "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle"
- "tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä"
Esitetään jopa kysymys "viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta", mutta ei vastata tähän vaan aletaan puhua siitä, että kielitarpeita on "mahdoton arvioida" ja vätetään, että "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle". Kuka raukka tätäkin tekstiä joutunut sorvaamaan: "On kuitenkin mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti tarvittavien kielien varaan." Mutta on siis mahdollista rakentaa useimmille tarpeettoman kielen varaan...
Kielistrategiassa käytetään johdonmukaisesti nimitystä "kaksikielinen" vain suomi-ruotsi-yhdistelmästä. Näin hävitetään maan todellinen kaksikielisyys ihan muilla yhdistelmillä - ja se, että suomi-englanti-kaksikielisyys on sekä totta että erittäin merkittävää useimpien nuorten ihmisten kannalta. Edes kaksikielisyyttä saame toisena kielenä ei huomioida.
Ja näin perustellaan pakkoruotsiputki (muutama uusi helmi joukossa, mm. osaamme ruotsia jo semanttisen sukulaisuuden perusteella):
"Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. --- Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa. --- Suomen kieli on --- esimerkiksi hallinto- ja tuomioistuinkielenä kehittynyt ruotsin kielestä. Kielillä on tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus, joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan."
Mitään kokeiluja vaihdotehdoista pakkoruotsille ei enää kannata haikailla, sillä "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä".
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kelle tuo julistus on.
Naulataanko se seinille, koko kansan luettavaksi
Ei vaan sillä perustellaan toimenpideohjelma, jolla pidetään huolta siitä, että kaikki lukevat ruotsia entistä enemmän, virkamiehet myös osaavat ruotsia (poliisi, terveydenhuolto, sosiaalityöntekijät, hallinto jne.). Jokainen hallinnon paperi käännetään ruotsiksi, nettisivut ja keskustelut...
Hintaa ei saa kysyä, koska perusarvot saavat kuulemma maksaa ja ruotsinkielisten oikeus elää Suomessa kuin täysin ruotsinkielisessä maassa on perusarvo.
"Kielistrategiassa käytetään johdonmukaisesti nimitystä "kaksikielinen" vain suomi-ruotsi-yhdistelmästä. Näin hävitetään maan todellinen kaksikielisyys ihan muilla yhdistelmillä - ja se, että suomi-englanti-kaksikielisyys on sekä totta että erittäin merkittävää useimpien nuorten ihmisten kannalta."
Suomessa ei ole mitään kaksikielisyyttä kansakunnan tasolla. Kaksikielisyys on pienten vähemmistöjen (suomenruotsalaisten, suomenvenäläisten ja saamelaisten) ja joidenkin yksilöiden (lähinnä maahanmuuttajien) rikkaus.
Suurin osa suomalaisista nuorista puhuu ja ymmärtää englantia kohtuullisesti. Tämä asia ei tee heistä kuitenkaan kaksikielisiä, sillä he eivät osaa englantia äidinkielen veroisesti.
Ruotsin kieli on marginaalikieli Suomessa. Sitä ymmärtää ja puhuu vain hyvin rajallinen määrä ihmisiä Suomessa, lähinnä suomenruotsalaisvähemmistömme. Siitä syystä Suomi ei ole tosiasiallisesti kaksikielinen maa, vaikka ruotsin asema hallinnonkielenä on taattu perustuslain tasolla.
Eikö tää julistus ole vain Kataisen hallituksen ajan käytössä.
Ja seuraava hallitus voi hyljätä sen.
Julistus on vain toimenpideohjelman perustelua. Nyt luojaan lujat käytännöt, joilla pakkoruotsia varjellaan vuosikymmeniä. Mm. Jokainen ministeriö nimittää johdon tueksi nimitetään kansalliskielihenkilön ja näistä muodostuu valtioneuvoston kansalliskieliyhdyshenkilöverkosto. --- Kansalliskieliyhdyshenkilöiden nimittämistä suositellaan myös kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille. Luodaan valvontajärjestelmä henkilöstön kielitaidolle, sen mittaamiselle ja ylläpidolle. Tässä työllistetään niin paljon pakkoruotsista palkkansa saavia, ettei sellaista rakennelmaa pureta noin vain.
"Mitään kokeiluja vaihdotehdoista pakkoruotsille ei enää kannata haikailla, sillä "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"."
Tuossahan on sana TAI eikä JA. Siis riittää, että lapsilla on mahdollisuus oppia äidinkieltä. Toinen kotimainen voidaan korvata esim. venäjällä.
Tuskin lausetta on tarkoitettu luettavaksi siten, että äidinkieli voi vaarantua jos toinen kotimainen vahvistuu ja päinvastoin.
Kiinnitin samaan huomiota. Miksi siinä on tai ?
Onko alkuperäinen tehty ruotsiksi,
mutta ei ole osattu kääntää oikein suomeksi ?
Ruotsiksihan tuo TAI kuulostaa ok..
Käännösvirhe!!
Ihan mielenkiintoinen yksityiskohta:
suomalaisten kieliasioista päättää edelleen ruotsalainen byrokraatti.
Pitää muistaa että Ahtisaarta & Lipposta ja kumppaneita ajaa ruotsi-rakkauteen isona tekijänä Neuvostoliitto/Venäjä-pelko.
Sen takia yritetään vähän kuin väkisin tunkea ruotsin kieltä joka paikkaan.
Lipposelle kelpasi venäläinen raha kaasuputkikonsulttina mutta samalla hän pelkää Venäjää ja sanoo, että maailmantilanne voi muuttua jolloin meillä pitää olla pohjoismainen turvasatama Tukholmassa.
Lipponen siis elää pelon vallassa koko ajan ja sen vuoksi hänellä on päivittäinen yhteys laivarantaan ja Tukholman laivaan.
Strategia on laadittu ruotsiksi ja käännetty sitten suomeksi. Ruotsinkielinen teksti on sujuvaa, suomenkielinen ei ole, vaan se on surkeaa kapulakieltä. Kääntäminen on vaativaa, ja nyt ymmärrän entistä paremmin ruotsinkielisiä kollegoitani, jotka halusivat tiedotteet suomenkielisinä, kun eivät saaneet tolkkua ruotsinkielisistä.
Jäädään nyt odottelemaan, mitä muutoksia tämä strategia saa aikaan vai unohtuuko se arkistoon. En ole vielä lukenut sitä loppuun, mutta uskoakseni sympatia ruotsin kieltä kohtaan ei lisäänny viranomaisten käskystä, vaan sympatian herättämiseen tarvitaan myös ruotsinkielisten panosta.
"Strategia on laadittu ruotsiksi ja käännetty sitten suomeksi."
- Tottakai koska teksti on Folktingetin laatimaa ja se käännettiin Ahtisaarelle ja muille törpöille sitten suomeksi. Katainen ei edes osaa ruotsia niin paljoa, että ymmärtäisi alkuperäistekstin.
up
"Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen. Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata"
UP