Helsingin rautatieasemalla oli jonkin aikaa sitten raiteiden näyttötauluissa näkyvissä uusi ulkoasu. Suomenkielinen määräaseman nimi oli isommalla fontilla ja ruotsinkielinen alla pienemmällä. Vaikutelma on hyvä, selkeä ja informatiivinen. Väliasemat oli molemmilla kielillä pienellä.
Hyvin pian näyttötaulu muuttui takaisin vanhaan asuunsa, jossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat yhtä isolla ja ulkoasu on hyvin epäselvä.
Uudessa pakkoruotsistrategiassahan käsketään, että suomen- ja ruotsinkielisten tekstien pitää olla yhtä isoja. Eli "ohjeistiko" RKP etukäteen vaihtamaan nuo näyttötaulut takaisin?
Hyvin pian näyttötaulu muuttui takaisin vanhaan asuunsa, jossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat yhtä isolla ja ulkoasu on hyvin epäselvä.
Uudessa pakkoruotsistrategiassahan käsketään, että suomen- ja ruotsinkielisten tekstien pitää olla yhtä isoja. Eli "ohjeistiko" RKP etukäteen vaihtamaan nuo näyttötaulut takaisin?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Melko varmasti. Mutta, dokumentoikaa nämä hiljaiset signaalit esim. kännykällä,
Voitte sitten laittaa niitä kuvia, esim. Talan nettisivuille tai muille kielipolitiikkasivuille. Onko youtubessa vielä se ensimmäinen suomenkielinen lottoarvonta ?
Tuollaiset asiat vaan lisäävät inhoa rkp:tä ja pakkoruotsia kohtaan.
Hyvä tästä tulee, rkp upottaa itse itsensä :)
Koskakohan Työministeriön kyltti vaihdetaan? Siinähän suomenkielinen teksti on suurella ja ruotsin, englannin ja ranskan tekstit yhtä pienellä.
Ainoa fiksu esitystapa, jos pitää monta kieltä olla. Mutta sotketaanhan sekin varmaan svekojen vaatimuksesta.
Lakihan ei vaadi kirjoittamaan samalla tekstikoolla, mutta nyt nämä hemmetin idiootit puuttuvat siihenkin!
MIKÄÄN ei näytä svekoillle riittävän! Kaikki pitää vetää kohtuuttomuuteen saakka.
Toisaalta pelikenttä selkenee. Tämä pakkoruotsitus- systeemi PITÄÄ murtaa hinnalla millä hyvänsä mahdollisimman nopeasti.
Keneltä se on pois jos suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat yhtä isot? Kuka vittu cares? Kokevatko nettifennot tämän jonkinlaisena hirveänä nöyryytyksenä vai mistä on kyse?
Kyllä kuule se on nöyryytävää, kun yksikielisellä Vantaalla joudut tihruttamaan bussin tekstiä, koska ruotsinkielinen teksti vie puolet tilasta.
Myös periaatteessa 5%=50%-ajattelutapa on suomalaisia loukkavaa. Sehän suoraan sanoen vihjaa, että ruotsi on kymmenen kertaa arvokkaampaa kuin suomi!
Ei vihjaa semmoista vaan että yksittäinen kansalainen kielestä riippumatta on yhtä tärkeä.
Ja Suomessa on yli 100 kielivähemmistöä, joten.....?
Ei kai Suomessa sentään niin montaa kansalliskieltä ole?
Tämä on nyt uutta ruotsinkielisten puhetapaa, he eivät voi kokea olevansa "yhtä tärkeitä", jossei ruotsinkieliset nimet ole kaikkialla esillä ja yhtä suurella. Tämä on kirjattu nyt tuoreeseen kielistrategiaankin. Tuttuni sanoi kuullessaan kielistrategiasta, että juuri noita juttujahan Raaseporissa on pyöritelty. Eli ruotsinkieliset ovat Svenskfinlandissaan käyneet taisteluun näistä asioista ja sitten keksineet, että samaa täytyy vaatia koko Suomessa. Ei mitään kohtuullisuudentajua. Voidaan ruveta kirjoittamaan kaikilla 149 kielellä tekstit joka paikkaa ja yhtä isolla, jotta kaikki voivat tuntea olevansa yhtä tärkeitä - mutta kyse on toimivuudesta. Jos ruotsinkieliset eivät voi kokea olevansa yhtä tärkeitä kuin muut, mikäli kaikki ei ole nimetty heidän kielellään ja kirjoitettu yhtä suurella kuin suomenkieliset tekstit, minusta he ovat unohtaneet, missä he asuvat. He eivät voi ikinä olla onnellisia tässä maassa, sillä täällä enemmistö on suomenkielisiä ja yhdistävä kieli on suomi tai englanti. Ruotsilla on oma arvokas paikkansa, mutta se ei ole pääkielen paikka eikä sitä voi kohdella pääkielenä.
Suomessa on vain YKSI kansalliskieli. Ei kai minun tarvitse sanoa sinulle kielen nimeä?
Erittäin hyvä ja valaiseva kommentti.
Tuohon en osaa sanoa oikein mitään muuta kuin että kun ikänäkö alkaa vaivata, kannattaa käydä optikolla. Käytännössä jokainen tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä lasit. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti kyllä erottuvat kunnon laseilla.
Miksi sotket puolentoistasataa maahanmuuttajakieltä siihen, että joissain kaksikielisissä kunnissa joidenkin tekstien halutaan olevan kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi tai suomeksi ja saameksi?
Missä olet nähnyt, että kaiken pitäisi olla kirjoitettu kahdella kielellä ja kaikkialla?
Olemme monikielinen maa ja täällä tulisi kehittää monikieliselle maalle järkevää ja toimivaa kielipolitiikkaa.
Pätkiä tuoreesta kielistrategiasta, muistilistaa virkamiehelle, joka näyttää, että virkamiesten arki on muuttumassa yhteiseksi ruotsinopiskeluksi:
– Käytä mieluiten yhtä suurta kirjainkokoa molemmille
kielille
– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostien automaattisissa poissaoloilmoituksissa
– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostin yhteystiedoissasi
– Ota molemmat kielet mukaan palveluprosessien
suunnitteluun.
– Tee valmiita kaksikielisiä malleja (esim. kirjepohjat
ja muut aineistot).
– Luo etukäteen oman alasi asiasanastoa sisältäviä termilistoja ja fraasilistoja, esim. tervehdyksistä. Tämä helpottaa esimerkiksi puhelinpalvelua ja muuta työtä vähemmän käytetyllä kielellä.
– Ohjeista myös ulkoista henkilöstöä käyttämään niin suomea kuin ruotsia (esim. tervehdyksissä).
– Käytä suomea ja ruotsia automaattisissa puhelinvastauksissa
– Käytä sekä suomea että ruotsia julkisissa esiintymisissä,
esimerkiksi puheissa ja tervehdyksissä. Tämä on viestinnällisesti tehokasta, saa kaikki tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja lisää kielten rinnakkaista läsnäoloa julkisuudessa.
– Lähetä kokousmateriaali mahdollisuuksien mukaan suomeksi ja ruotsiksi, tai osittain kummallakin kielellä.
– Käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä kehittää myös osallistujien ammattisanastoa molemmilla kielillä.
– Käytä ja rohkaise käyttämään sekä suomea että ruotsia kokouksissa
– Käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä kehittää osallistujien ammattisanastoa molemmilla kielillä.
– Käytä suomea ja ruotsia samanaikaisesti epävirallisissa
keskusteluissa. Tämä edistää henkilöstön kielitaidon ylläpitoa ja molempien kielten luontevaa käyttöä.
– Pidä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivälehtiä ja
muuta luettavaa näkyvillä.
– Käytä suomea ja ruotsia tiedottaessasi kulttuurinähtävyyksistä.
– Käytä suomea ja ruotsia historiallisissa nimissä.
...
Syyrialainen politikko sanoi televisiossa, että johtajat, jotka kääntyvät kansaansa vastaan, tulevat häviämään pelin. Viisaasti sanottu, toivottavasti näin käy Suomessakin.
Hirvittävää on rasismi, kun on kaksikielisiä kylttejä joissain kunnissa. Voisiko asiasta tehdä kantelun YK:lle tai EU:lle?