Kansalliskielistrategia-hankkeen varsinaisia jäseniä oli kaksitoista. Heitä vain neljä oli ruotsinkielistä, ja peräti kahdeksan suomenkielistä.
Virallisia kansalliskieliä on kuitenkin maassamme kaksi, joten luulisi ryhmän olevan noin fifty-fifty. Jos muutkin kansalliskielet lasketaan mukaan suomenkielisten yliedustus on vielä räikeempää.
Jäneistön tiedot otin Sampo Terhon, erittäin asenteellisesta ja vääriä väitteitä vilisevästä Uuden Suomen blogikirjoituksesta otsikolla "Kataisen hallituksen kielipolitiikka huolestuttavaa". Kiitos siis Sampoa tiedosta suomenkielisten räikestä yliedustuksesta.
Millainenkoha mietintö olisi ollut ilman tätä suurta väätyyttä?
No täysin samanlainen tietysti. Kaikki jäsenet ovat kunniallisia suomalaisia poliitikkoja tai virkamiehiä.
Sammon blogikirjoitus sen sijaan oli kyllä aika masentavaa luettavaa. Ei sisällöltään vaan tyylilajiltaan. Ja kuten tiedämme "tyylilajivalinta" saattaa johtaa jopa tuomioihin korkeinta tuomioistuinta myöten. Sellaiset tuomiot ovat poliitikolle erityisen arvelluttavia. Politiikoilta edellytetään tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta enemmän kuin meiltä muilta.
En kuitenkaan väitä että Sammon tyylilajivalinta täyttäisi rikosken kriteerit. Sitä ne eivät tee. Mutta ei valinta myöskään täytä asiallisen suomalaisen poliittisen toiminnan kriteerejä.
Virallisia kansalliskieliä on kuitenkin maassamme kaksi, joten luulisi ryhmän olevan noin fifty-fifty. Jos muutkin kansalliskielet lasketaan mukaan suomenkielisten yliedustus on vielä räikeempää.
Jäneistön tiedot otin Sampo Terhon, erittäin asenteellisesta ja vääriä väitteitä vilisevästä Uuden Suomen blogikirjoituksesta otsikolla "Kataisen hallituksen kielipolitiikka huolestuttavaa". Kiitos siis Sampoa tiedosta suomenkielisten räikestä yliedustuksesta.
Millainenkoha mietintö olisi ollut ilman tätä suurta väätyyttä?
No täysin samanlainen tietysti. Kaikki jäsenet ovat kunniallisia suomalaisia poliitikkoja tai virkamiehiä.
Sammon blogikirjoitus sen sijaan oli kyllä aika masentavaa luettavaa. Ei sisällöltään vaan tyylilajiltaan. Ja kuten tiedämme "tyylilajivalinta" saattaa johtaa jopa tuomioihin korkeinta tuomioistuinta myöten. Sellaiset tuomiot ovat poliitikolle erityisen arvelluttavia. Politiikoilta edellytetään tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta enemmän kuin meiltä muilta.
En kuitenkaan väitä että Sammon tyylilajivalinta täyttäisi rikosken kriteerit. Sitä ne eivät tee. Mutta ei valinta myöskään täytä asiallisen suomalaisen poliittisen toiminnan kriteerejä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä sekoilet?
Oikea kokoonpano olisi ollut yksi kpl ruotsinkielisiä tai ruotsinmielisiä. Tämäkin olisi ollut liikaa, mutta kun alle yhtä ei oikein voi olla.
Loput tietysti suomenkielisiä tai suomenmielisiä.
"Oikea kokoonpano olisi ollut yksi kpl ruotsinkielisiä tai ruotsinmielisiä. Tämäkin olisi ollut liikaa, mutta kun alle yhtä ei oikein voi olla."
Vain perustelut puuttuvat. Jos kielistartegiassa olisi kyse yhdenvertaisuuden vaaliminen niin meillä yleensä on suuri vähemmistöyliedustus, koska vähemmistön ja enemmistön yhdenvertaisuuden ongelmat yleensä löytyy vähemmistön palveluiden puolella. Niistä vähemmistö yleensä tietää enemmän kuin enemmistö.
Mutta koska nyt kokoonpano oli mikä se nyt ioli niin voidaan oklettaa että kielistategian pääpaino ei ollut samassa määrin tämä totuttu, vaan nyt pyrittiin suuressa parantamaan kaikkien oloja riippumatta kieiryhmästä. Mietinnössä on siis myös paljon liittyen suomenkielen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Sama työ tehtiin Ruotsissa muutama vuosi sitten, ja siitähän seuraa että toisen kansalliskielen kohdalla saamme vetoapua Ruotsin kielityöstä. Suomenkielen suhteen olemme omillamme.
"Suomenkielen suhteen olemme omillamme."
Miksi Suomen pitää huolehtia sekä suomesta että ruotsista, mutta Ruotsin vain ruotsista? Eihän tässä ole mitään järkeä. Kielivähemmistöjen koko on sama. EU:kin suosittelee naapurimaiden kielivähemmistöjen kohtelun harmonisointia.
Kansalliskielistrategian valmisteluryhmän kokoonpanosta voidaan olla montaa mieltä, mutta missään tapauksessa se ollut tasapuolinen otos eri mielipidesuunnista, vaan valikoitu joukko verkostuneita "kielisasiantuntijoita", joiden suuntautuminen asiassa oli etukäteen selvillä.
"mutta missään tapauksessa se ollut tasapuolinen otos eri mielipidesuunnista, vaan valikoitu joukko verkostuneita "kielisasiantuntijoita", joiden suuntautuminen asiassa oli etukäteen selvillä. "
Tuollainen olisi arveluuttavaa suorastaan epäeettistä, joten pyytäisin hiukan perusteluja ja todisteita noin hurjalle ja syyllistävälle väitteelle.
Kuinka monta jäsentä oli esim. perussuomalaisista tai Suomalaisuuden liitosta?
Entä kuinka moni kuului johonkin ruotsin kieltä hyysäävään järjestöön tai verkostoon?
Yksinkertainen nettisvekomme ei näköjään tiedä, että koko hankkeen takana oli FOLKTINGET. Sehän tuon työryhmän muodosti ja osti Ahtisaren nimen keulakuvaksi.
Ja nyt älypähkinä svektoopellemme: Kuinkakohan monta suomenkielisten etujen ajajaa Folktinget valitsi työryhmäänsä?
Sampo Terhon kirjoituksen yhteydessä on lueteltu kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ja sidonnaisuudet:
•Puheenjohtaja Jyrki Katainen – kannattaa pakkoruotsia jopa vastoin oman puoluekokouksensa päästöstä. Tosin ”Pääministerin johdolla” tarkoittanee sitä, että hän avaa ensimmäisen kokouksen ja allekirjoittaa viimeisessä kokouksessa työryhmän aikaansaannoksen, jolloin puheenjohtajuus käytännössä siirtyy varapuheenjohtajalle
•Varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson – RKP:n kansanedustaja, oikeusministeri, entinen Svenska Finlands folktingetin pj, Ahtisaaren työryhmän jäsen
•Varapuheenjohtaja Velipekka Nummikoski, Kataisen valtiosihteeri
•Pääsihteeri Paulina Tallroth valtioneuvoston kansliasta – ruotsinkielisten etuja oikeusministeriössä valvova hallitusneuvos, Ahtisaaren työryhmän jäsen
•Jäsen Niklas Andersson, sisäasiainministeriöstä – kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheenjohtaja 2007-, entinen työnantaja Åbo Akademi
•Jäsen Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä – kasvatustiet.tohtori, professori, opetusministeri J.Gustafssonin valtiosihteeri (Gustafsson on ilmoittanut vaalien jälkeen kannattavansa pakkoruotsia, ennen vaaleja ilmoitti vastustavansa)
•Jäsen Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä – Arhimäen valtiosihteeri, toiminut kulttuuriministeri Claes Anderssonin erityisavustajana
•Jäsen Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä – vihreät, toiminut työministeri Anni Sinnemäen poliittisena valtiosihteerinä, vastannut Vantaalla maahanmuuttoasioista
•Jäsen Timo Lankinen – Opetushallituksen pääjohtaja, Svenska Nu lobbausjärjestön jäsen, ehdottanut peruskoulun tuntijaon uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen pakollisen opiskelun aloittamista jo kuudennelta luokalta, Ahtisaaren työryhmän jäsen
•Jäsen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma – Kuntaliiton toimitusjohtaja, valtiotiet.lisensiaatti Åbo Akademista, Ahtisaaren työryhmän jäsen
•Jäsen Aki Lindén – Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, LL, valtiotiet. maisteri, Ahtisaaren työryhmän jäsen
•Jäsen Camilla Gunell – Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen, mihin sen edustajaa tarvitaan kaksikielisyysstrategiassa?)
•Hankkeen pysyvä asiantuntija on ohjelmapäällikkö Markus Österlund – Svenska Finlands folkting, Rkp, Ahtisaaren työryhmän sihteeri
•Hankkeen toinen pysyvä asiantuntija on kehittämispäällikkö Markku Suksi, oikeusministeriö,julkisoikeuden professorina Åbo Akademissa
Nähdäkseni listassa on ainoastaan kolme nimeä, joilla ei ole virallista kytkentää ruotsinkieliseen verkostoihin ja heistäkin yksi on Katainen, jolla taas muuten on erittäin lämpimät välit RKP:n suuntaan, uhkasihan hän erota, jos Kokoomuslaiset eivät suostuisi jatkamaan pakkoruotsia.
Tuon listan mukaan enemmistö on joko Ahtisaariryhmän, Svenska.nu -ryhmän jäseniä tai Åbo Akademin kasvatteja. Porukka on jotain ihan muuta kuin keskiverto akateemisia suomalaisia riippumatta siitä, minkä kielen ovat ruksanneet äidinkielekseen. Harvinaisen puhdas ruotsittajayhteisö tuossa on. Ei toivoakaan järkevän kielipolitiikan periaatteista kielistrategiassa.