Koska Folktinget näki, että aika on tekemässä tehtävänsä niin ruotsinkielinen "intelligentia" kokoontui RKP:n johdolla muokkaamaan paperia jolla ruotsinkielen alasajoa ainakin väliaikaisesti voitaisiin hidastaa.
Tämä oli siis lähtölaukaus siihen kuuluisaa paperiin jota kutsutaan Ahtisaaren raportiksi. Ahtisaarella itsellään ei ole suurtakaan osaa itse paperin sisältöön vaan on ainakin RKP:n mielestä haluttu käyttää Ahtisaaren oletettua arvovaltaa antamaan paperille lisää painoarvoa. Näin demokratian näkökannasta olisikin hyvä jos näinkin montaa ihmistä vaikuttavalla paperilla olisi edes pientä avoimuutta ainakin sen suhteen, ketä on ollut paikalla ja ketkä ovat olleet mitäkin mieltä? Kaikki tällainen puuttuu paperin valmisteluvaiheessa. Sitten kun tämä paperi saatiin mukaan itse hallitusneuvotteluihinkin RKP:n vaatimuksesta ja jonka jälkeen kun tuli selväksi, että RKP tulee saamaan oikeusministerin salkun alkoi vimmattu suomenruotsalainen operaario kerätä kaikki kovin ruotsinkielinen juriidinen ydin itse ministeriöön. Åbo Akademi tyhjennettiin väliaikaisesti juriidisesta ydinosaajien joukosta ja nämä sijoitettiin RKP:n käsissä olevaan oikeusministeriöön. Siellä hierottiin suuren kallispalkkaisen juristilauman myötä tätä Ahtisaaren paperia viimeiseen muotoon joka sitten pari päivää sitten Kataisen johtaman hallituksen toimesta allekirjoitettiin.
Se mikä tässä kansalaisen näkökulmasta pitäisi arveluttaa on se täydellinen hiljaisuus tämän paperin valmistelussa. Ei yhtään pöytäkirjaa tai selvitystä ole tullut julkisuuteen, ketkä ovat olleet mukana ja kuka on sanonut mitäkin. On vain koko ajan puhuttu Ahtisaaren paperista ja pääministerin johtamisesta. Ketkä ovat todellisuudessa olleet muokkaamassa tätä paperia on jätetty täysin pimentoon. Annetaanko pienen kielipuolueen muokata yksinoikeudella suomalaista kielipolitiikkaa jonka seuraukset ennenkaikkea koskettavat suomenkielistä enemmistöä ja sen arkipäivää?
Ja jos tämä kaikki tapahtuu vielä suljettujen ovien takana ilman pienintäkään yhteiskunnallista valvontaa. Ainoina "valvojina" voivat olla muutamat suomenkieliset lahjotut poliitikot jotka eivät turhia huutele omille äänestäjilleen mitä he kulisseissa touhuavat.
Olemmeko me antaneet heille valtakirjan tällaiseen kulissien takaiseen toimintaan?
Tämä oli siis lähtölaukaus siihen kuuluisaa paperiin jota kutsutaan Ahtisaaren raportiksi. Ahtisaarella itsellään ei ole suurtakaan osaa itse paperin sisältöön vaan on ainakin RKP:n mielestä haluttu käyttää Ahtisaaren oletettua arvovaltaa antamaan paperille lisää painoarvoa. Näin demokratian näkökannasta olisikin hyvä jos näinkin montaa ihmistä vaikuttavalla paperilla olisi edes pientä avoimuutta ainakin sen suhteen, ketä on ollut paikalla ja ketkä ovat olleet mitäkin mieltä? Kaikki tällainen puuttuu paperin valmisteluvaiheessa. Sitten kun tämä paperi saatiin mukaan itse hallitusneuvotteluihinkin RKP:n vaatimuksesta ja jonka jälkeen kun tuli selväksi, että RKP tulee saamaan oikeusministerin salkun alkoi vimmattu suomenruotsalainen operaario kerätä kaikki kovin ruotsinkielinen juriidinen ydin itse ministeriöön. Åbo Akademi tyhjennettiin väliaikaisesti juriidisesta ydinosaajien joukosta ja nämä sijoitettiin RKP:n käsissä olevaan oikeusministeriöön. Siellä hierottiin suuren kallispalkkaisen juristilauman myötä tätä Ahtisaaren paperia viimeiseen muotoon joka sitten pari päivää sitten Kataisen johtaman hallituksen toimesta allekirjoitettiin.
Se mikä tässä kansalaisen näkökulmasta pitäisi arveluttaa on se täydellinen hiljaisuus tämän paperin valmistelussa. Ei yhtään pöytäkirjaa tai selvitystä ole tullut julkisuuteen, ketkä ovat olleet mukana ja kuka on sanonut mitäkin. On vain koko ajan puhuttu Ahtisaaren paperista ja pääministerin johtamisesta. Ketkä ovat todellisuudessa olleet muokkaamassa tätä paperia on jätetty täysin pimentoon. Annetaanko pienen kielipuolueen muokata yksinoikeudella suomalaista kielipolitiikkaa jonka seuraukset ennenkaikkea koskettavat suomenkielistä enemmistöä ja sen arkipäivää?
Ja jos tämä kaikki tapahtuu vielä suljettujen ovien takana ilman pienintäkään yhteiskunnallista valvontaa. Ainoina "valvojina" voivat olla muutamat suomenkieliset lahjotut poliitikot jotka eivät turhia huutele omille äänestäjilleen mitä he kulisseissa touhuavat.
Olemmeko me antaneet heille valtakirjan tällaiseen kulissien takaiseen toimintaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Erittäin hyvä esitys tapahtuneesta. Huolestuttavinta demokratian kannalta on se, että kakiki vapaa kansalaiskeskustelu estettiin tällä tyylillä.
Valmis päätös tuotiin vain esille ja sekin hyvin heikosti, koska valtamedia oli mukana juonessa.
Tyyliin: "Tässä teille päätös. Turha on pulista ja valittaa. Teitä koskevat kieliasiat eivät kuulu teille. Piste"
Ei hemmetti tällainen toiminta voi millään kuulua nykyaikaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja länsimaiseen demokratiaan!
Älä nuku. Nouse ylös.
Luin kyseisen paperin joka löytyy valtioneuvoston sivuilta. Sen on kirjoittanut Paulina Tallroth, - ilmeisesti se "kaksikielisyysyhdysverkostohenkilö"
Tallroth olikin kirjoittanut sormet savuten, pitkän litanian.
Paljon tekstiä, paljon puhetta, mutta mikä oli sisältö.
-Tallroth toteaa kahdessa eri kohdassa, että "ruotsin kieli on tosiasiallisesti vähemmistökieli Suomessa". Tämä on siis ilmeisesti hallituksenkin kanta.
-Ylioppilaspakkoruotsia ei palauteta, eli se on mennyt, gone forever.
-Kielikylpypuuhat ovat Rkp:n edun vastaisia. Näin toteaa Per Stenbäck HBL:n kolumnissaan, eilen 21.12.2012. Hän myös varoittaa, että "susi tulee".
Kolme vaaran merkkiä Stenbäck näkee.
1.kielikylpy, jonne ruotsinkieliset haluavat lapsensa. Uhkaa mm. närpiöläisten ummikkojen ummikkona pysymistä.
2. Samaseinäiset koulurakennukset . Uhkaavat ruotsinkielistä koulua, joka on kaiken perusta Rkp:n mielestä..
3.Suomenkielisten tulo ruotsinkielisten alueelle, eli eristämisen ehkäiseminen.
Tallrothin paperissa ei ole mitään, mistä Rkp voisi iloita.
Sen olennainen sisältö on: "Hallitus kehoittaa palvelemaan ruotsinkielisiä."
Niin on hallitus kehoittanut jo 100 vuotta. Jokainen pääministeri on Rkp:n käskystä lähettänyt virastoihin kirjeen, jossa on "kehoitettu palvelemaan ruotsiksi".
Tämä on vain vähän voimakkaampi huuto:"PALVELKAA RUOTSIKSI!"
Mitään pakotteita ei ole, eikä myöskään lisärahoitusta myönnetty.
Anna/Ulla-Majat Menevät tyhjin käsin kotikaupunkeihinsa jouluaan viettämään.
Erittäin hyvä teksti.
Ruotsinkielisten tulisi lukea aloitus erittäin huolella ja miettiä, minkälaisia tuntoja tuollainen toiminta herättää niissä 95%:ssa kansalaisia, jotka eivät ole ruotsinkielisiä.
allekirjoitan
"Ruotsinkielisten tulisi lukea aloitus erittäin huolella ja miettiä, minkälaisia tuntoja tuollainen toiminta herättää niissä 95%:ssa kansalaisia, jotka eivät ole ruotsinkielisiä. "
Kyllä minä oletan että kirjoitus tuntuu vastenmielseltä suurimnmalle osalle suomalaisia. Hyvin harva suhtautuu suopeasti tuollaiseen panetteluun jossa eduskuntalaitosta, erästä puoluetta, entistä presidenttiä ym. ym. panetellaan ja vedetään lokeen noin räikeillä ja ilmiselvästi väärillä syytöksillä.
Kumpaan ryhmään sinä kuulut?
Mikä oli panettelua?
Niin, ja surujen esimerkkimaissa ei yo-kirjoituksia ole.
Suosittelen avauksen kirjoittamista US Puheenvuoroon. Tulee laajempi yleisö.
http://www.puheenvuoro.uusisuomi.fi
"Olemmeko me antaneet heille valtakirjan tällaiseen kulissien takaiseen toimintaan?"
Kuka on sinulle antanut valtakirjan panetella kielivähemmistöä, entistä presidenttiä. poliittista puoluetta tai demokraattista eduskunnan alaisuudessa työskentelevää instituutiota Folktingetiä ja koko eduskuntalaitostamme "suomenkielisen kansan" nimissä?
Ihan tällainen pieni kysymys vain.
Mitä sinä puhut panettelusta. Eiköhän tuossa kuvattu tapahtumien kulku aivan todenmukaisesti.
"Se mikä tässä kansalaisen näkökulmasta pitäisi arveluttaa on se täydellinen hiljaisuus tämän paperin valmistelussa."
Miten niin hiljaisuus? Kyllähän sitä rummuteltiin medioissa. Ja Tala spammasi siitä pitkin ja poikin.
Ei kansalliskielistrategiaa ole käsitelty suomenkielisessä mediassa juuri lainkaan, se on mainittu nimeltä muutamassa tekstissä mutta sisältö on jätetty alkuperäiseen asiakirjaan.
"7 MALLI MINISTERIÖIDEN
KANSALLISKIELIYHTEYSHENKILÖN TEHTÄVÄNKUVAKSI
Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävänä on:
- Toimia ministeriönsä johdon apuna ja tukena siten,
että kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, koskeva lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon viranomaisen toiminnassa ja toiminnan seurannassa.
- Edistää ministeriössään molempien kielten käyttö-
mahdollisuuksia elinvoimaisen kaksikielisyyden saavuttamiseksi.
- Opastaa muita virkamiehiä kielilainsäädännön noudattamisessa tai opastaa heitä löytämään asiantunteva taho yksityiskohtaisia kysymyksiä varten sekä
opastaa heitä käyttämään kansalliskielistrategian
liitteeseen sisältyviä työvälineitä.
- Seurata kielilainsäädännön noudattamista ja kerätä
tietoa siitä organisaation sisällä.
- Seurata ja kerätä tietoa kielilainsäädännön noudattamisesta viranomaisen hallinnonalalla.
- Tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi sekä kielikoulutuksen ja hyvää virkakieltä
koskevan koulutuksen järjestämiseksi.
- Osallistua sellaisiin muiden viranomaisten ja tahojen
hankkeisiin, joissa oman sektorin toiminta ja kielelliset oikeudet on sovitettava yhteen.
- Laatia vähintään kerran vuodessa sekä myönteisiä
että kielteisiä huomioita sisältävä yhteenveto siitä,
miten kielilainsäädäntöä noudatetaan ja seurataan
sekä kansalliskielten käyttöä edistetään ministeriössä.
- Esitellä huomionsa ministeriönsä johdolle sekä tarpeen mukaan ehdottaa parannuksia.
- Osallistua oikeusministeriön koordinoiman kansalliskieliyhteyshenkilöverkoston toimintaan.
Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävä edellyttää:
- Valmiutta oppia kansalliskieliä koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston antaman kansalliskielistrategian pääpiirteet.
- Valmiutta perehtyä oman ministeriönsä ja sen hallinnonalan toimintaan sekä tunnistaa ne toiminnot ja
kohdat, joissa kielelliset oikeudet saattavat jäädä
huomiotta.
- Suomen ja ruotsin taitoa vähintäänkin tyydyttävällä
tasolla suullisten ja kirjallisten kyselyiden vastaanottamiseksi.74 KANSALLISKIELISTRATEGIA NATIONALSPRÅKSSTRATEGI
igen de funktioner och områden där det finns risk för
att de språkliga rättigheterna inte noteras.
- Minst nöjaktig förmåga att använda finska och
svenska när man tar emot muntliga och skriftliga
frågor.
- Ett klart rapporteringsförhållande till ministeriets
ledning, som har ansvaret för att språklagstiftningen
och nationalspråksstrategin efterföljs.
- Att tillräckligt med tid reserveras för skötseln av
uppgiften som kontaktperson i nationalspråksfrågor
i kontaktpersonens uppgiftsbeskrivning och stöd från
chefen när det gäller en ändamålsenlig prioritering
av uppgiften.
Uppgifterna för kontaktpersonen i nationalspråksfrå-
gor kan beroende på ministeriets struktur eller av
andra ändamålsenlighetsskäl delas upp mellan flera
personer. Det är också möjligt att innefatta uppföljningen av andra språk i kontaktpersonens uppgiftsbeskrivning om det reserveras tillräckligt med tid för detta.
De centrala ämbetsverken, andra myndigheter samt
kommunerna och samkommunerna och organisationerna kan i tillämpliga delar använda denna modell
för uppgiftsbeskrivning för kontaktpersoner i nationalspråksfrågor.
- Selkeää raportointisuhdetta ministeriön johtoon,
jolla on vastuu kielilainsäädännön ja kansalliskielistrategian noudattamisesta.
- Riittävän ajan varaamista kansalliskieliyhdyshenkilön
tehtävän hoitamista varten henkilön tehtävänkuvassa sekä esimiehen tukea tehtävän asianmukaisessa
priorisoinnissa.
Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävät voidaan ministeriön rakenteesta tai muista tarkoituksenmukaisuussyistä jakaa useammalle henkilölle. Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävänkuvaan voidaan sisällyttää
myös muita kieliä koskeva seuranta, jos tälle varataan
riittävästi aikaa.
Keskusvirastot, muut viranomaiset sekä kunnat ja
kuntayhtymät ja muut järjestöt voivat soveltuvin osin
käyttää tätä mallia kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävänkuvassa."
Hauska kohta, jossa tuo uusi stasimainen virkamies velvoitetaan kertomaan "edes jotain positiivista:
".- Laatia vähintään kerran vuodessa sekä myönteisiä
että kielteisiä huomioita sisältävä yhteenveto siitä,
miten kielilainsäädäntöä noudatetaan ja seurataan
sekä kansalliskielten käyttöä edistetään ministeriössä."
Kansalliskieliyhdyshenkilö ei siis saa tulla enää ministeriöön virastoista huonoja uutisia tuomaan.
Ainakin tämä Ahtisaaren nimeä kantava paperi yrittää vielä kaikin tavoin jatkaa suomenkielisiin kohdistuvaa kieliasismia. Se lisää turhaa hallintobyrokratiaa, jota hallituksen linjauksissa on nimenomaan luvattu karsia.
Eri ministeriöihin on aikomus kutoa "kansalliskieliyhteyshenkilöverkosto",
ja tämäkään turha hallintobyrokratian paisuttaminen ei tule olemaan ilmaista !
"Eri ministeriöihin on aikomus kutoa "kansalliskieliyhteyshenkilöverkosto",
ja tämäkään turha hallintobyrokratian paisuttaminen ei tule olemaan ilmaista !"
Ruotsinkielisillä ja varsinkin RKP:llä ja sen ajatushautomolla "Folktingetillä" on kummallinen käsitys kustannuksista. Heidän mielestään pienelle käytännössä alle viiden prosentin väestönosuudelle varatut puolet yhteiskunnan resursseista ei ole kustannus vaan perusoikeus. Perusoikeuksien ja demokratian välillä vallitsee RKP:ssä tietoinen epäselvyys. Halutaan puhua perusoikeuksista kun pitäisi puhua demokratiasta joihin YK:n ihmisoikeusartiklatkin kiinnittävät huomiota.
Sillä paperilla ei tee mittän, muutakun pyyhkiä persettä tai torka assel se haiskahtaa jollekin muulle kun paperille
Ahtisaari myi rahasta nimensä Rkp:n käyttöön tuohon paperiin.