Mistään perustuslain kohdasta ei löydy, että minun pitäisi osata ruotsia!
Tämä savolaispojan johtama "kansalliskielistrategia" taitaa olla täysi ankka jo syntyessään sillä perustuslaissa ei ole pykälää joka velvoittaisi minua tai sinua osaamaan ruotsia.
"Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö."
Tämä savolaispojan johtama "kansalliskielistrategia" taitaa olla täysi ankka jo syntyessään sillä perustuslaissa ei ole pykälää joka velvoittaisi minua tai sinua osaamaan ruotsia.
"Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö."
Vastaukset 18
Vanhimmat
Huomatkaa tuo svekojen mukaovela lausunto!
Kun todellisuudessa perustuslakimme EI velvoita kansalaisten eikä edes virkamiehistön pakkoruotsitukseen, niin siihen vain viitataan kielilain "taustana".
NIIN svekopäättäjät yrittävät antaa surujen kirjoittamalle kielilaille arvovaltaa!
Suomenkielisen EI tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa. Perustuslain takaamat palvelut molemmilla kielillä virastoissa ja tuomioistuimissa voidaan toimittaa tulkkien välityksellä. Ruotsissa on iso määrä suomea ja ruotsia osaavia henkilöitä. Sieltä vaan laivalastillinen tulkkeja, niin perustuslain velvoite on täytetty viimeistä pilkkua myöten.
Katainen selitti viimeksi, että pakkoruotsi on olemassa yhteiskuntarauhan takia, sitäkään ei lakipykälistä löydä.
Ei mistään tietenkään. Perusopetuslaissa sen sijaan on säädetty mitä sinulle tulee peruskoulussa opettaa mutta ei missään laissa tietenkään määrätä mitä sinun tulee oppia. Yleinen oppivelvollisuus puolestaan määrää että sinun on käytävä koulua, joko suorittaa peruskoulu tai kunnes olet täyttänyt kuusitoista. Tarkoittaa siis sitä että kuusitosta vuotiaana voit lopettaa koulun käynniin vaikket olisi oppinut yhtään mitään.
Helpottiko?
Parempi vain jos suomenkielinen ei opi liikaa, senhän sai kuulla Asserikin:
"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004
Helpotti, koska todistit itse taas kerran, ettei pakkoruotsia tarvita. Kaikista opettajien ponnisteluista huo-limatta suuri osa oppilaista ei opi pakkoruotsia tarpeeksi hyvin, että sillä olisi jotain käyttöä. Siksi se kannattaisi lopettaa hyödyttömänä ja satsata vapaehtoisuuteen, ennen kuin kielipolitiikka tuhoaa Suomen kilpailukyvyn korjauskelvottomaan kuntoon.
Tuohan on se TODELLINEN syy pakkoruotsiin!
Ja sitä svekot yrittävät kaikin tavoin pimittää.
Joao
Jo on aikaisin aamulla RKP:n rakkikoira räkyttämässä, tuleeko hyvätkin korvaukset juhlapyhän aamun haukuista ?
Perusopetuslakia on syytä muuttaa, arvaas ankka mihin suuntaan ?
Lakikirja ei ole käytösopas eikä se sisällä ohjeita itsekunkin opiskelusuunnitelmiin.
Suomen kansalaiset voivat käyttää joko suomea tai ruotsia asioidessaan viranomaisten kanssa, ja viranomaisten asia on huolehita miten tämä järjestetään. Kahden kielen Suomessa on nuorille järjestettävä lakisääteistä koulutusta jommalla kummalla kielellä, ja laissa on yleissäännös, jonka mukaan viranomaisten on kohdeltava suomen- ja ruotsinkielisiä "samanlaisten perusteiden mukaan".
Lakia on noudatettava, mutta siinä ei ole kaikki. Lakikirjaan vetoaminen on sikäli hankalaa, että tavanomaiset, kohteliaisuuteen ja hyvään tapaan kuuluvat käyttäytymissäännöt silloin unohtuvat. Ei oteta toista osapuolta huomioon, ja puhutaan loukkaavasti ja asiattomasti.
Kulttuurierotkin on otettava huomioon: suomenruotsalainen töykeys ja sivistymättömyys ilmenee erilaisessa muodossa kuin suomenkielisten töykeys ja sivistymättömyys. Historiallinen kehitys on syynä siihen, että kieliryhmien välillä on hankauksia - sille ei voi mitään, mutta aina voi viitata kintaalla asiattomuuksille.
Silti on hyvä että kieliongelmista voidaan puhua avoimesti, vaikka ylilyöntejä sattuu. Ennen oli rasittavaa kuulla oppineiden ihmisten ylistävän omaa kielitaitoaan ja ihmettelevän miksi rahvas ei ole yhtä kielitaitoista. Nyt näille tyypeille, jotka asettavat itsensä erinomaiseksi esimerkiksi, voidaan nauraa julkisuudessakin. Näitä itsensä ihailijoita oli kummassakin kieliryhmässä. Kunhan ruotsinkielisemme ja -mielisemme vielä oppisivat, että ruotsin kielellä on oma itseisarvonsa eikä se ole vain astinlauta muihin kieliin, niin kuin suomalaisille opetetaan.
".. eikä se ole VAIN astinlauta muihin kieliin..."
Trotjänare on siis sitä mieltä, että ruotsi olisi jonkinlainen "astinlauta" muihin kieliin.
Tuo astinlauta-argumentti on jo aikaa sitten ammuttu alas ja todettu naurettavaksi.
Niin hän paljasti svekoluonteensa näennäisen maltillisessa kirjoituksessaan. Olen huomannut tuon piirteen ennenkin hänen kommenteissaan.
Minusta ei ole kovin hedelmällistä alkaa etsimään kielivapauden kannattajista näennäismaltillisia "svekoluonteisia", vaan jokaisella tulee olla oikeus mielipiteeseensä.
Kielivapaus ei koita siten että etsitään ja suositaan vain mahdollisimman puhdasoppisia kommentteja ja kommentoijia, joiden mielipiteet hyväksytään, vaan kielivapaus toteutuu vain siten että saadaan mahdollisimman monta eri tavoin ja eri syistä asiaa tukemaan.
Fundamentalismi sen sijaan ajaa vain surujen etua, pitämällä meidät kielivapauden vaatijat pieninä ja sisäisesti erimielisenä joukkona.
"..eikä se ole vain astinlauta muihin kieliin, niin kuin suomalaisille opetetaan. "
Minusta Trotjänäre on kylläkin kriittinen tuota ajatusta kohtaan, eikä ole sitä mieltä. Mutta T. varmaan itse kertoo mitä tarkoitti.
Portaiden, vaunujen ym. astinlauta, porraslauta, astinlevy. Se jää jalkoihin ja sitä tallataan, kun halutaan mennä jonnekin.
Jos ruotsi selitetään vain apuneuvoksi, jonka avulla sitten voidaan opetella muita kieliä, niin ruotsia voidaan rinnastaa astinlautaan. Kukkahattutädit vain hokevat fraasejaan ajattelematta lainkaan, mitä tulevat sanoneeksi.
Nimitys "porttiteoria" on mielestäni harhaanjohtava - ei ole aitoja eikä esteitä muiden kielten opiskelulle eikä esim. opintie englantiin kulje ruotsin kautta, varsinkin kun kielten opiskelu alkaa englannilla ja ruotsi tulee vasta myöhemmin.
"Nimitys "porttiteoria" on mielestäni harhaanjohtava - ei ole aitoja eikä esteitä muiden kielten opiskelulle eikä esim. opintie englantiin kulje ruotsin kautta, varsinkin kun kielten opiskelu alkaa englannilla ja ruotsi tulee vasta myöhemmin."
Näinhän se on, sama asia kuin surujen usein esittämä perustelu jonka mukaan ruotsista on apua saksan opiskelusta, eli pitää ensin opiskella ruotsia, että saisi siitä hyötyä myöhempään saksan opiskeluun.
Se on aina jäänyt arvoitukseksi, miksei sitä saksan opiskelua voisi aloittaa suoraan ennen ruotsia, ja jos kielistä on näin hyötyä ristiin, niin eikö silloin saksan lukija voisi myöhemmin oppia helpommin ruotsin, jos sitä sattuu tarvitsemaan.
No sellainen näyttää olevan tapana, että muiden kuin puhdasoppisten näkemysten esittäjän mielipiteiteille ei monikaan anna arvoa, minkä tässä ole tullut perskohtaisestikin havaitsemaan. Täsätäkin teemasta olisijotain sanomista, mutta jätänpä sanomatta kun olen siitä jo kerran sanonut.
Hiihtokelejä riittää ja eiköhän tässä taas tällekin vuodelle tonni saada rikki. Hyvää talvea kaikikille toivotellen.
Veikkaisin että tämä kielilakiin viittaminen on tarkoitettu kielistrategian niihin osiin jotka kohdistuvat näihän viranomaisiin.
Voi olla että sillä on haluttu myös perustella koko hankkeen omaa oikeudellista pohjaa, kun kyse on kuitenkin jonkinasteisesta viranomaistoiminnasta ja julkisen vallan käytöstä, vaikkakin vasta kyse on eräänlaisesta suunnitelmasta
Se on kylläkin selvä että surut ovat aina käyttäneet julkisuudessa ja keskusteluissaan tarkoituksellisen epäselvästi näitä Perustuslain ja muiden lakien pohjalta tulleita velvollisuuksia osata ja opetella ruotsia. Sen näkee siitä, että jopa juristitaustaiset surut eivät mielellään vapaaehtoisesti täsmennä lausuntojaan, vaan yleensä vasta sitten kun toimittaja ja joku osaa kysyä että vaatiiko Perustuslaki tosiaankin ruotsin osaamista, jolloin vasta tulee kiemurteleva vastaus tyyliin: "Eihän se tietenkään sitä vaadi, mutta kaksikielisessä valtiossa olisi hyvä että..."
Perustuslakiin pitää laittaa tarkennus jossa ilmoitetaan selvästi että kenenkään
SUOMALAISEN EI TARVITSE OSATA SANAAKAAN RUOTSIA.
Jos suomi olisi OIKEASTI elävästi kaksikielinen, niin mitään kansalliskielistrategia hömppää ei edes tarvittaisi.