Ruori vai pinna

kyn 1 toi perusasian selville ....eli momentin kasvaessa ruori on valttia ...tuohon se oikeastaan kiteytyy koko homma.Mulla on 31 jalkainen skandi ja kryssillä on pinnassa melkoinen paine,mutta siihen tottu,enkä halua istuinlaatikkoon ruoria,joka estää liikkumisen joutuisasti ja on hankala pienissä veneissä suuren tilantarpeensa takia!

jokapaattiintappi kirjoitti:

kyn 1 toi perusasian selville ....eli momentin kasvaessa ruori on valttia ...tuohon se oikeastaan kiteytyy koko homma.Mulla on 31 jalkainen skandi ja kryssillä on pinnassa melkoinen paine,mutta siihen tottu,enkä halua istuinlaatikkoon ruoria,joka estää liikkumisen joutuisasti ja on hankala pienissä veneissä suuren tilantarpeensa takia!

Lue lisää

Kryssillä pinnassa melkoinen paine (???) Mielenkiintoista. Omassa veneessäni paine on kyllä suurimmillaan sivutuulessa.
Kryssillä pinnaa voi pitää paikallaan vaikka pikkusormella. Itseasiassa pinnan voi lukita paikoilleen ja se jopa jatkaa hetken aikaa eteenpäin (kunnes kääntyy tuuleen).

20' kirjoitti:

Kryssillä pinnassa melkoinen paine (???) Mielenkiintoista. Omassa veneessäni paine on kyllä suurimmillaan sivutuulessa.
Kryssillä pinnaa voi pitää paikallaan vaikka pikkusormella. Itseasiassa pinnan voi lukita paikoilleen ja se jopa jatkaa hetken aikaa eteenpäin (kunnes kääntyy tuuleen).

Lue lisää

Taitaa olla purjeiden säätämisessä vikaa, jos pinnaan kohdistuu luovilla ja sivutuulessa kovia voimia. Tietysti veneen takilan suunnittelu voi myös olla pielessä, mutta harvemmin.
Yleinen virhe on purjehtija liian tiukalle skuutatuilla tai liian isolla purjealalla.

Ei kait 35-jalkaisessa enää pinnamiehen sijainnilla ole kovin oleellista merkitystä veneen kulun kannalta.

Matkapurjehtija kirjoitti:

Ei kait 35-jalkaisessa enää pinnamiehen sijainnilla ole kovin oleellista merkitystä veneen kulun kannalta.

Se riippuu siitä mitä pinnamies ja vene painaa. Jos pinnamies painaa 100 kg ja veneenä on vaikkapa uusi maestro 345, niin vauhdissa huomaa istuuko pinnamies tuulen vaiko suojan puolella.

444 kirjoitti:

Se riippuu siitä mitä pinnamies ja vene painaa. Jos pinnamies painaa 100 kg ja veneenä on vaikkapa uusi maestro 345, niin vauhdissa huomaa istuuko pinnamies tuulen vaiko suojan puolella.

Lue lisää

Näin on, mutta kirjoittaja, jolle vastasin tarkoittikin veneen pituussuuntaista painonsiirtymää. Toki silläkin on jotain teoreettista merkitystä.

"sitlooda" - - ???

Onko tämä taas peruja parempien suomenruotsalaisten hölmöstä slangista?

Eikös sovita niin, että suomessa puhutaan suomea?

Istumalaatikko kirjoitti:

"sitlooda" - - ???

Onko tämä taas peruja parempien suomenruotsalaisten hölmöstä slangista?

Eikös sovita niin, että suomessa puhutaan suomea?

Olikos tuo taas peruja jostain kahjoista persu-aatteista? Eikös sovita, että puhutaan sitä kieltä mitä ennenkin. Ja sitlooda on aivan yhtä käypä ilmaus kuin istumalaatikkokin, vain vähän notkeampi.

Istumalaatikko kirjoitti:

"sitlooda" - - ???

Onko tämä taas peruja parempien suomenruotsalaisten hölmöstä slangista?

Eikös sovita niin, että suomessa puhutaan suomea?

Mitä h***vetin väliä! Meidän veneessä on ainakin sitlooda, satamaan tullessa laitetaaan fendarit ja välillä purjehditaan plattista. Aika köyhäksi käy purjehdussanasto, jos vain suomenkielisillä termeillä pitäisi operoida. Siinä on vielä sekin etu, että sitten kun keskustelee sen ruotsalaisen laiturinaapurin kanssa, niin termit ovat hallussa.

5+18 kirjoitti:

Mitä h***vetin väliä! Meidän veneessä on ainakin sitlooda, satamaan tullessa laitetaaan fendarit ja välillä purjehditaan plattista. Aika köyhäksi käy purjehdussanasto, jos vain suomenkielisillä termeillä pitäisi operoida. Siinä on vielä sekin etu, että sitten kun keskustelee sen ruotsalaisen laiturinaapurin kanssa, niin termit ovat hallussa.

Lue lisää

Arvaa oliko ylevää löytää tämä thredi pitkän etsimisen jälkeen? Kiitos paljon ajanhukasta.

Lopeta sellainen ajattelu ja unohda. Istumalaatikkosi on suunniteltu pinnaohjaukselle, eikä siihen silloin toimivaa rattia saa. Etkä siten saa ratin etujakaan, vain jonkinlaisen sekasikiön.

Veneessä pitää olla varapinna Joakim....just tuon takia!!!!

asdfghiuytr kirjoitti:

Veneessä pitää olla varapinna Joakim....just tuon takia!!!!

Tottakai pitää olla varapinna. Sen paikalleensaanti ei kuitenkaan ole ihan helppo juttu, kun todennäköisesti se pinna on mennyt poikki reippaammassa kelissä. Joka tapauksessa ohjailukyky menetetään vähintään minuuteiksi, todennäköisesti kymmeniksi minuuteiksi.

Ruoriohjauksessa on usein "varalaitteena" sekä autopilotti että varapinna. Ruoriohjauksen varapinna on yleensä hyvin helppo laittaa paikoilleen, sillä se yleensä vain työnnetään peräsinakselin päähän. Omassa veneessä akselin pää on näkyvissä, mutta monessa muussa se on vinssikammella avattavan luukun alla. Ruoriohjauksen varapinnan huono puoli on se, että se on yleensä (aina?) pedestaalin takana niin lähellä sitä, että pinnan joutuu laittamaan taaksepäin. Tuolla ohjaaminen ei ole aivan helppoa. Omassa veneessä en ole kokeillut, mutta kaverin veneestä meni ohjaus rikki kesken kisan, joten ohjasin puolisen tuntia tuollaisella. Vaikeaa oli, koska ohjauspaikalta ei edes nähnyt eteen.

"Tuo autopilottiasia menee kyllä mielestäni selvästi ruoriohjauksen eduksi"

Systeemipilotin voi asentaa ja on asennettu pinnaohjattuihin veneisiin. Onhan niissäkin peräsinakseli.

Mitähän "tuntumaa" mahtaa moottoripurjehtijan pinnassa tuntua, ja mihin sitä tarvitaan ?

Sämpylällä merille kirjoitti:

Mitähän "tuntumaa" mahtaa moottoripurjehtijan pinnassa tuntua, ja mihin sitä tarvitaan ?

Eiköhän siinä ihan sama tuntuma on kun purkkareissa... Ainakin itsellä

Olipa varsin älykäs kommentti. Halusin kyllä palautetta esim uusien Bavarioiden ostajilta että miten yksinpurjehtiminen oikein onnistuu, kun ruori on tiellä kaikissa säätö hommissa. Toki kunnonkokoinen plotteri pedestraalissa pitkällä matkalla on melkein se mikä kääntää asian ruorin puolelle.

1+14 kirjoitti:

Olipa varsin älykäs kommentti. Halusin kyllä palautetta esim uusien Bavarioiden ostajilta että miten yksinpurjehtiminen oikein onnistuu, kun ruori on tiellä kaikissa säätö hommissa. Toki kunnonkokoinen plotteri pedestraalissa pitkällä matkalla on melkein se mikä kääntää asian ruorin puolelle.

Lue lisää

Minkä tiellä ruori on? Itse vaihdoin pinnaveneestä ruoriveneeseen kaksi kautta sitten. Paljon muutakin muuttui samalla, kuten veneen koko ja vinssien sijoittelu. Molemmilla pystyy oikein hyvin purjehtimaan yksin, mutta se täytyy tehdä erilailla. Oleellista on myös se haluaako käyttää autopilottia vai ei ja miten se on käytettävissä. Toinen oleelline seikka on veneen suuntavakavuus. Nykyinen veneeni on hyvin suuntavakaa, vaikka onkin moderni C/R-vene. Ratista voi huoletta päästää irti (siis lukitesematta tai autopilottia kytkemättä) vaikkapa vinssivapauttimilla käyntiä varten ellei kyse ole reippaammasta avotuulesta. Edellinen vene taas ei kulkenut suoraan oikein hetkeäkään vaikka pinnan lukitsi paikoilleen, vaikka kyse oli hyvin samantyyppisestä veneestä.

Edellisessä veneessä fokkavinssit oli katolla, mutta niihin yletti jatkopinnan avulla. Vendoissa päästin kuitenkin pinnasta irti "lukitsemalla" pinnan jatkopinnalla tulevan leen penkkiä vasten. Veneen kääntyessä ehti hyvin skuutata fokan. Vaikeinta oli spinnujiippi, sillä vene ei suostunut kulkemaan alkuunkaan suoraan keulalla käynnin aikaa. Autopilotilla vendat ja jiipit ehkä hieman helpottuivat, mutta pilotti ei osannut kunnolla ohjata venettä.

Nykyisellä veneellä taas yletän ratissa "roikkuen" (alavartalo ratin takana) fokkavinssille, joten voin ohjaten päästää ja kiristää fokan. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan helppoa ja erityisesti loppuun kiristäminen keskituulesta ylöspäin on melko työlästä ratin takaa.

Spinnua käsitellessä kaipaa sitä, että pinnaveneessä köysiä voi vetää paremmin vinsseiltä ohjatessa pinnaa jaloilla. Ratin kanssa spinnun skuuttaaminen on selkeästi vaikeampaa.

Hyvän systeemipilotin kanssa hommasta tulee sitten lastenleikkiä, sillä se ohjaa paremmin kuin keskivertopinnamies. Pilottia on tullut käytettyä todella paljon enemmän kuin ennen.

Ison skuutista ja levangista en vielä maininnut sanaakaan, sillä siinä ei ole tapahtunut mitään oleellista. Molemmissa veneissä niiden säätö onnistuu helposti laidalta ajaessa. Jos skuutti ja levanki ovat katolla, ongelmia tulee ohjaustavasta riippumatta. Kai niidenkin kanssa oppii elemään. En ole (onneksi) monellakaan tuollaisella veneellä purjehtinut.

Joakim_ kirjoitti:

Minkä tiellä ruori on? Itse vaihdoin pinnaveneestä ruoriveneeseen kaksi kautta sitten. Paljon muutakin muuttui samalla, kuten veneen koko ja vinssien sijoittelu. Molemmilla pystyy oikein hyvin purjehtimaan yksin, mutta se täytyy tehdä erilailla. Oleellista on myös se haluaako käyttää autopilottia vai ei ja miten se on käytettävissä. Toinen oleelline seikka on veneen suuntavakavuus. Nykyinen veneeni on hyvin suuntavakaa, vaikka onkin moderni C/R-vene. Ratista voi huoletta päästää irti (siis lukitesematta tai autopilottia kytkemättä) vaikkapa vinssivapauttimilla käyntiä varten ellei kyse ole reippaammasta avotuulesta. Edellinen vene taas ei kulkenut suoraan oikein hetkeäkään vaikka pinnan lukitsi paikoilleen, vaikka kyse oli hyvin samantyyppisestä veneestä.

Edellisessä veneessä fokkavinssit oli katolla, mutta niihin yletti jatkopinnan avulla. Vendoissa päästin kuitenkin pinnasta irti "lukitsemalla" pinnan jatkopinnalla tulevan leen penkkiä vasten. Veneen kääntyessä ehti hyvin skuutata fokan. Vaikeinta oli spinnujiippi, sillä vene ei suostunut kulkemaan alkuunkaan suoraan keulalla käynnin aikaa. Autopilotilla vendat ja jiipit ehkä hieman helpottuivat, mutta pilotti ei osannut kunnolla ohjata venettä.

Nykyisellä veneellä taas yletän ratissa "roikkuen" (alavartalo ratin takana) fokkavinssille, joten voin ohjaten päästää ja kiristää fokan. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan helppoa ja erityisesti loppuun kiristäminen keskituulesta ylöspäin on melko työlästä ratin takaa.

Spinnua käsitellessä kaipaa sitä, että pinnaveneessä köysiä voi vetää paremmin vinsseiltä ohjatessa pinnaa jaloilla. Ratin kanssa spinnun skuuttaaminen on selkeästi vaikeampaa.

Hyvän systeemipilotin kanssa hommasta tulee sitten lastenleikkiä, sillä se ohjaa paremmin kuin keskivertopinnamies. Pilottia on tullut käytettyä todella paljon enemmän kuin ennen.

Ison skuutista ja levangista en vielä maininnut sanaakaan, sillä siinä ei ole tapahtunut mitään oleellista. Molemmissa veneissä niiden säätö onnistuu helposti laidalta ajaessa. Jos skuutti ja levanki ovat katolla, ongelmia tulee ohjaustavasta riippumatta. Kai niidenkin kanssa oppii elemään. En ole (onneksi) monellakaan tuollaisella veneellä purjehtinut.

Lue lisää

Kiitos hyvästä palauteesta. Toi uusia näkökulmia asiaan. Itse olen tottunut varsin helppokulkuiseen avotilaan ja kaveriden ruoriveneissä on oma hankaluusia omasta mielestä: esim. ruorin kierto yksinpurjehtijan näkökulmasta ajateltuna.. vaikka nyt perus Bavaria 33. perus vendan teko. Miten se yksinpurjehtijalta onnistuu.

Nyt se menee niin että heittän pinnapilotille nyt lähtee ja pilotti alaa väntämään suuntaa yli tuulensilmän. Menen itse heittämään keulapurjeen uudelle halsille jonka jälken otan pilotin irti ja hoidan pinnan avulla suunnan kohdalleen.

1+14 kirjoitti:

Olipa varsin älykäs kommentti. Halusin kyllä palautetta esim uusien Bavarioiden ostajilta että miten yksinpurjehtiminen oikein onnistuu, kun ruori on tiellä kaikissa säätö hommissa. Toki kunnonkokoinen plotteri pedestraalissa pitkällä matkalla on melkein se mikä kääntää asian ruorin puolelle.

Lue lisää

Eipä nuo ruorit sen kummemmin minkään säätöjen tiellä ole, kannattaisiko asioihin vaikka tutustua oikeasti, ennen älyttömyyksien laukomista.

1+14 kirjoitti:

Olipa varsin älykäs kommentti. Halusin kyllä palautetta esim uusien Bavarioiden ostajilta että miten yksinpurjehtiminen oikein onnistuu, kun ruori on tiellä kaikissa säätö hommissa. Toki kunnonkokoinen plotteri pedestraalissa pitkällä matkalla on melkein se mikä kääntää asian ruorin puolelle.

Lue lisää

Eiks muissa veneissä ole ruoria,kuin Bavarioissa?

Mitä tarkoittaa "jollavene"?

Ei nyt aleta taas tätä keskustelua. Ruori on veneesssä käytetty kehällinen väline tapeilla tai ilman. Autossa ratti ja veneessä on ruori tai pinna. Toki sallittakoon että moottorivene miehet kutsuvat ruoria ratiksi jos haluavat.

Höpö höpö
Ratti ja ruori on synonyymejä
peräsintä niillä kaikilla käännellään.

Se on peräsin mitä ruorilla(ratilla) tai pinnalla ohjataan.

13+20 kirjoitti:

Se on peräsin mitä ruorilla(ratilla) tai pinnalla ohjataan.

Nykysuomen sanakirjan mukaan ruori on aluksen peränpitolaite, peräsin...

Minulla systeemipilotti irtoa ottamalla sokan pois. Takapunkan päätyluukku auki, sokka lähtee irti käsipelillä ja lopuksi nostetaan ylös kuten pinnapilotissa. Tuo on kahden minuutin homma.
Itse olen myös erittäin tyytyväinen systeemipilottiini. Mitä kovempi keli, sitä nopeammin se ohjaa minua paremmin. Edellinen veneeni kulki systeemipilotilla mainitsemallasi tavalla kiemurrellen, siinä ei ollut gyroa. Nykyinen vene menee huomattavasti paremmin. Eikö sinun automaattisi ennakoi missään olosuhteissa? Minun automaattini alkaa ennakoida jonkin ajan kuluttua päälle kytkemisestä, se tekee vastaohjauksia kuten itsekin tekisin.

Seppomartti, tiedoksesi että systeemipilottejakin on näköjään erilaisia. Ainakin meidän vehkeemme toimivat oikein hyvin kovemmassakin avotuulessa. Ihan kohtuullisesti toimi jo ennen gyroyksikön lisäämistä, mutta sen jälken vielä paremmin.
Suosittelen järjestelmäsi alkuasetusten tarkistamista, voi olla että kaikki ei ole kohdallaan.

Mikä systeemipilotti veneessäsi on? Onko siinä gyroa? Onko se kunnolla kalibroitu?

Minulla on Raymarinen S1, johon on jälkikäteen lisätty gyro. Olen sillä Itämerellä ajanut 20-25 kn avotuulissa ja se ei ole koskaan vaatinut nappien painelua enempää kuin päälle pois ja tietysti alussa suunnan asettelu ellei jo päälle laittaessa sattunut olemaan oikea suunta. Viime kesänä spinnulla ja autopilotilla melkein koko matka Tallinnasa Fårösundiin ja ilman spinnua Ahvenanmeren yli. Molemmissa jatkuvasti yli 11 kn surffeja huolimatta siitä, että suunta oli molemmissa ikävä eli lähes plattista.

Ainakin omassa veneessäni systeemipilotin irroittaa melko nopeasti, jos se jotenkin jumittuisi. Vaihtoehtoja on kolme:

Sokka irti työvarren päästä ja nosto pois (tämä on omassa veneessäni juuttunut ilmeisesti ruosteen takia). Tiedän, että jotkut kilpapurjehtijat tekevät tämän ennen jokaista kilpailua.

Sokka irti ja tapin veto pois, jolloin työyksikkö irtoaa rungosta. Tämä kestää alle minuutin (mukaanlukien takahytin päätyluukun avaus) ja ei vaadi työkaluja. Työyksikkö on kyllä syytä surrata kiinni peräsinakseliin tms.

Työvarren irroitus peräsinakselista. Tämä vaatii kahden isohkon kuusiokoloruuvin avaamisen. Kestää ehkä kymmenisen minuuttia.

Otso N kirjoitti:

Seppomartti, tiedoksesi että systeemipilottejakin on näköjään erilaisia. Ainakin meidän vehkeemme toimivat oikein hyvin kovemmassakin avotuulessa. Ihan kohtuullisesti toimi jo ennen gyroyksikön lisäämistä, mutta sen jälken vielä paremmin.
Suosittelen järjestelmäsi alkuasetusten tarkistamista, voi olla että kaikki ei ole kohdallaan.

Lue lisää

Sähköisiä autopilotteja olen käyttänyt purjeveneissä 1974 lähtien jo ennen kuin ensimmäistäkään Autohelmiä oli markkinoilla. Onhan ne toki vuosien mittaan parantuneet. Viimeisen 16kk:n aikana maileja on kertynyt yli 15000 ja autopilottimaileja on tullut ajetuksi yli 12000. Gyro on ollut nykyisessä Raymarinissa alusta alkaen. G-anturit netissä ovat muutaman kympin arvoisia. En tiedä onko nykyinen gyro vain fluxgaten kiihtyvyysvirheen korjaamiseksi. Kolmen tason g-antureilla voisi rakentaa inertiaohjauksen mutta siitä tuskin on vielä kyse. Olen aika varma, ettei mikään autopilotti ennakoi mitään. Millä logiikalla se olisi toteutettavissa?. Korjaussignaali tulee havaitun poikkeaman korjaamiseksi. Tuulessa autopilotti ajaa sitä paremmin mitä enemmän tuulee- koska peräsin on tehokkaampi. Aallokko sen sijaan on ongelma. Ei autopilotti voi mitenkään ennakolta tietää milloin iso aalto osuu kohdalle. Voi olla jotain laitekohtaisia eroja välityksessä ja reagoinnin nopeudessa määrässä mutta toistaiseksi en ole tavannut ketään, joka ei olisi joutunut kovemmassa kelissä siirtymään käsiohjaukseen. On hyvä, jos autopilotin saa pois vain sokalla nykäisyllä. Itsekin olen varautunut poiskytkentään siten, ettei tarvitse tyhjentää sittlådan laatikkoa, autopilotin luukun ruuvit on poistettu, varalla on alumiinipinna suoraan peräsinakseliin ja siihen Raymarin 2000.Autopilotin, ohjauksen ja peräsimen ongelmat olivat tavallisimmat ARC12:ssa.
Alkuperäinen kysymys oli pinna vai ruori: ruorissa on paljon turvallisuusongelmia vaikka peräsin kestäisikin

seppomartti kirjoitti:

Sähköisiä autopilotteja olen käyttänyt purjeveneissä 1974 lähtien jo ennen kuin ensimmäistäkään Autohelmiä oli markkinoilla. Onhan ne toki vuosien mittaan parantuneet. Viimeisen 16kk:n aikana maileja on kertynyt yli 15000 ja autopilottimaileja on tullut ajetuksi yli 12000. Gyro on ollut nykyisessä Raymarinissa alusta alkaen. G-anturit netissä ovat muutaman kympin arvoisia. En tiedä onko nykyinen gyro vain fluxgaten kiihtyvyysvirheen korjaamiseksi. Kolmen tason g-antureilla voisi rakentaa inertiaohjauksen mutta siitä tuskin on vielä kyse. Olen aika varma, ettei mikään autopilotti ennakoi mitään. Millä logiikalla se olisi toteutettavissa?. Korjaussignaali tulee havaitun poikkeaman korjaamiseksi. Tuulessa autopilotti ajaa sitä paremmin mitä enemmän tuulee- koska peräsin on tehokkaampi. Aallokko sen sijaan on ongelma. Ei autopilotti voi mitenkään ennakolta tietää milloin iso aalto osuu kohdalle. Voi olla jotain laitekohtaisia eroja välityksessä ja reagoinnin nopeudessa määrässä mutta toistaiseksi en ole tavannut ketään, joka ei olisi joutunut kovemmassa kelissä siirtymään käsiohjaukseen. On hyvä, jos autopilotin saa pois vain sokalla nykäisyllä. Itsekin olen varautunut poiskytkentään siten, ettei tarvitse tyhjentää sittlådan laatikkoa, autopilotin luukun ruuvit on poistettu, varalla on alumiinipinna suoraan peräsinakseliin ja siihen Raymarin 2000.Autopilotin, ohjauksen ja peräsimen ongelmat olivat tavallisimmat ARC12:ssa.
Alkuperäinen kysymys oli pinna vai ruori: ruorissa on paljon turvallisuusongelmia vaikka peräsin kestäisikin

Lue lisää

Gyro autoploteissa on pelkkä yaw-rate anturi eli mittaa kölisuunnan kulmakiihtyvyyttä. Ei se tietenkään mitään ennakoi, kuten ei pinnamieskään ainakaan pimeässä. Se huomaa sen sijaan pienenkin suuntamuutoksen ja osaa reagoida siihen hyvinkin nopeasti ja väsymättömästi, toisin kuin useimmat pinnamiehet. No tavallaan tuokin on ennakointia, sillä se alkaa ohjaamaan kulmakiihtyvyydestä joka edeltää varsinaista suunnanmuutosta.

Fluxgate-anturi heiluu ripustuksissaan niin paljon, että sen antamaa kurssitietoa on pakko suodattaa hyvinkin voimakkaasti. Siksi pilottikin reagoi vasta huomattavalla viiveellä. Raymarinen tapauksessa tuo vaikuttaa valittavissa oleviin reagointiarvoihin. Ilman gyroa voi valita tasot 1-3 ja gyron kanssa myös 4-9. Omassa veneessä autolearn päätyi 8:aan, joka on ehkä yliaktiivinen helpoissa oloissa, mutta vene pysyy sitten hanskassa kovemmassakin kelissä.

Tuollainen gyro-anturi ei tosiaan maksa edes kymmpiä (siis se mikropiiri, joka hoitaa homman) ja siksi se alkaa olla vakiona lähes kaikissa systeemipiloteissa ja myös joissain pinnapiloteissa. Toki Raymarinen tms. paketoimana lisävarusteena hintaa on satoja euroja.

Edellisessä veneessäni oli juuri tuo ST2000 . Täysi susi ainakin tuossa veneessä. Ei voinut kuvitellakaan tuon käyttämistä spinnu ylhäällä, vaikka olisi täysin tasainen tuuli ja ei lainkaan aaltoja.

Joakim_ kirjoitti:

Gyro autoploteissa on pelkkä yaw-rate anturi eli mittaa kölisuunnan kulmakiihtyvyyttä. Ei se tietenkään mitään ennakoi, kuten ei pinnamieskään ainakaan pimeässä. Se huomaa sen sijaan pienenkin suuntamuutoksen ja osaa reagoida siihen hyvinkin nopeasti ja väsymättömästi, toisin kuin useimmat pinnamiehet. No tavallaan tuokin on ennakointia, sillä se alkaa ohjaamaan kulmakiihtyvyydestä joka edeltää varsinaista suunnanmuutosta.

Fluxgate-anturi heiluu ripustuksissaan niin paljon, että sen antamaa kurssitietoa on pakko suodattaa hyvinkin voimakkaasti. Siksi pilottikin reagoi vasta huomattavalla viiveellä. Raymarinen tapauksessa tuo vaikuttaa valittavissa oleviin reagointiarvoihin. Ilman gyroa voi valita tasot 1-3 ja gyron kanssa myös 4-9. Omassa veneessä autolearn päätyi 8:aan, joka on ehkä yliaktiivinen helpoissa oloissa, mutta vene pysyy sitten hanskassa kovemmassakin kelissä.

Tuollainen gyro-anturi ei tosiaan maksa edes kymmpiä (siis se mikropiiri, joka hoitaa homman) ja siksi se alkaa olla vakiona lähes kaikissa systeemipiloteissa ja myös joissain pinnapiloteissa. Toki Raymarinen tms. paketoimana lisävarusteena hintaa on satoja euroja.

Edellisessä veneessäni oli juuri tuo ST2000 . Täysi susi ainakin tuossa veneessä. Ei voinut kuvitellakaan tuon käyttämistä spinnu ylhäällä, vaikka olisi täysin tasainen tuuli ja ei lainkaan aaltoja.

Lue lisää

Manuaalin sivulla 3 on teksti, joka viittaa ennakointiin, jota ei siis ole? Itse olen seuraillut ratin liikkeitä ja tullut siihen tulokseen, että kurssitietokone alkaa ennakoida, koska ratti kääntyy minusta ennen kuin veneen suunnan muutos antaa siihen aihetta. Tosin olen minä valmis uskomaan tuohon laitteiston nopeuteenkin, pääasia kuitenkin on, että vehkeet toimivat.

www.georgekniest.nl/pdf/manuals/spx5.pdf

Advanced Steering technology
“Each SmartPilot X-Series course computer is equipped with a built in rate gyro
sensor. The rate gyro enables SmartPilot AST™ software to intelligently monitor
vessel yaw and actually anticipates course changes. SmartPilot AST software then
produces razor sharp course keeping without overshoot or instability. This added
intelligence is valuable in difficult steering situations, such as downwind with a
following sea.”

seppomartti kirjoitti:

Sähköisiä autopilotteja olen käyttänyt purjeveneissä 1974 lähtien jo ennen kuin ensimmäistäkään Autohelmiä oli markkinoilla. Onhan ne toki vuosien mittaan parantuneet. Viimeisen 16kk:n aikana maileja on kertynyt yli 15000 ja autopilottimaileja on tullut ajetuksi yli 12000. Gyro on ollut nykyisessä Raymarinissa alusta alkaen. G-anturit netissä ovat muutaman kympin arvoisia. En tiedä onko nykyinen gyro vain fluxgaten kiihtyvyysvirheen korjaamiseksi. Kolmen tason g-antureilla voisi rakentaa inertiaohjauksen mutta siitä tuskin on vielä kyse. Olen aika varma, ettei mikään autopilotti ennakoi mitään. Millä logiikalla se olisi toteutettavissa?. Korjaussignaali tulee havaitun poikkeaman korjaamiseksi. Tuulessa autopilotti ajaa sitä paremmin mitä enemmän tuulee- koska peräsin on tehokkaampi. Aallokko sen sijaan on ongelma. Ei autopilotti voi mitenkään ennakolta tietää milloin iso aalto osuu kohdalle. Voi olla jotain laitekohtaisia eroja välityksessä ja reagoinnin nopeudessa määrässä mutta toistaiseksi en ole tavannut ketään, joka ei olisi joutunut kovemmassa kelissä siirtymään käsiohjaukseen. On hyvä, jos autopilotin saa pois vain sokalla nykäisyllä. Itsekin olen varautunut poiskytkentään siten, ettei tarvitse tyhjentää sittlådan laatikkoa, autopilotin luukun ruuvit on poistettu, varalla on alumiinipinna suoraan peräsinakseliin ja siihen Raymarin 2000.Autopilotin, ohjauksen ja peräsimen ongelmat olivat tavallisimmat ARC12:ssa.
Alkuperäinen kysymys oli pinna vai ruori: ruorissa on paljon turvallisuusongelmia vaikka peräsin kestäisikin

Lue lisää

"Voi olla jotain laitekohtaisia eroja välityksessä ja reagoinnin nopeudessa määrässä mutta toistaiseksi en ole tavannut ketään, joka ei olisi joutunut kovemmassa kelissä siirtymään käsiohjaukseen"

Kyllä Vendee globe yms tyypit seilaavat tällaisella yötäpäivää.

http://www.pyacht.com/nke-autopilots.htm

Joakim_ kirjoitti:

Gyro autoploteissa on pelkkä yaw-rate anturi eli mittaa kölisuunnan kulmakiihtyvyyttä. Ei se tietenkään mitään ennakoi, kuten ei pinnamieskään ainakaan pimeässä. Se huomaa sen sijaan pienenkin suuntamuutoksen ja osaa reagoida siihen hyvinkin nopeasti ja väsymättömästi, toisin kuin useimmat pinnamiehet. No tavallaan tuokin on ennakointia, sillä se alkaa ohjaamaan kulmakiihtyvyydestä joka edeltää varsinaista suunnanmuutosta.

Fluxgate-anturi heiluu ripustuksissaan niin paljon, että sen antamaa kurssitietoa on pakko suodattaa hyvinkin voimakkaasti. Siksi pilottikin reagoi vasta huomattavalla viiveellä. Raymarinen tapauksessa tuo vaikuttaa valittavissa oleviin reagointiarvoihin. Ilman gyroa voi valita tasot 1-3 ja gyron kanssa myös 4-9. Omassa veneessä autolearn päätyi 8:aan, joka on ehkä yliaktiivinen helpoissa oloissa, mutta vene pysyy sitten hanskassa kovemmassakin kelissä.

Tuollainen gyro-anturi ei tosiaan maksa edes kymmpiä (siis se mikropiiri, joka hoitaa homman) ja siksi se alkaa olla vakiona lähes kaikissa systeemipiloteissa ja myös joissain pinnapiloteissa. Toki Raymarinen tms. paketoimana lisävarusteena hintaa on satoja euroja.

Edellisessä veneessäni oli juuri tuo ST2000 . Täysi susi ainakin tuossa veneessä. Ei voinut kuvitellakaan tuon käyttämistä spinnu ylhäällä, vaikka olisi täysin tasainen tuuli ja ei lainkaan aaltoja.

Lue lisää

Hyvä pinnamies ennakoi pimeässäkin ns. "perstuntumalla". Pinnan tuntuman mukaan erittäin pienillä liikkeillä pidetään peräsinlapa mahd. suorana ja vene vauhdissa. Tätä voi harjoitella ajamalla vaikka side silmillä
- Pinnamies

8+5 kirjoitti:

Hyvä pinnamies ennakoi pimeässäkin ns. "perstuntumalla". Pinnan tuntuman mukaan erittäin pienillä liikkeillä pidetään peräsinlapa mahd. suorana ja vene vauhdissa. Tätä voi harjoitella ajamalla vaikka side silmillä
- Pinnamies

Lue lisää

Tuo gyro vastaa aika pitkälle sitä perstuntumaa. Eli havaitaan alkava kääntyminen ennen kuin varsinaista kurssimuutosta on tapahtunut.

C/R kirjoitti:

Manuaalin sivulla 3 on teksti, joka viittaa ennakointiin, jota ei siis ole? Itse olen seuraillut ratin liikkeitä ja tullut siihen tulokseen, että kurssitietokone alkaa ennakoida, koska ratti kääntyy minusta ennen kuin veneen suunnan muutos antaa siihen aihetta. Tosin olen minä valmis uskomaan tuohon laitteiston nopeuteenkin, pääasia kuitenkin on, että vehkeet toimivat.

www.georgekniest.nl/pdf/manuals/spx5.pdf

Advanced Steering technology
“Each SmartPilot X-Series course computer is equipped with a built in rate gyro
sensor. The rate gyro enables SmartPilot AST™ software to intelligently monitor
vessel yaw and actually anticipates course changes. SmartPilot AST software then
produces razor sharp course keeping without overshoot or instability. This added
intelligence is valuable in difficult steering situations, such as downwind with a
following sea.”

Lue lisää

Mitä tarkoittaa ennakointi ko. tapauksessa? Ei se AP tiedä etukäteen, että on tulossa aalto joka yrittää kääntää venettä. Sen sijaan gyron avulla se huomaa aallon aiheuttaman kääntymisen heti sen alkaessa eikä vasta sitten kuin kurssi on jo muuttunut. Se siis ennakoi kurssimuutokseen nähden, mutta ei aaltoon nähden.

0k9i kirjoitti:

"Voi olla jotain laitekohtaisia eroja välityksessä ja reagoinnin nopeudessa määrässä mutta toistaiseksi en ole tavannut ketään, joka ei olisi joutunut kovemmassa kelissä siirtymään käsiohjaukseen"

Kyllä Vendee globe yms tyypit seilaavat tällaisella yötäpäivää.

http://www.pyacht.com/nke-autopilots.htm

Lue lisää

Hinnat alkaen 7500 taalaa. Montako laitetaan?

Hyvä ja halpa kirjoitti:

Hinnat alkaen 7500 taalaa. Montako laitetaan?

http://www.offshoremarine.ie/cYanmar21hp.htm

7030 eur. Montako laitetaan?

Jokainen tietysti saa käännellä ruoriaan/ruoripyöräänsä aivan millä haluaa, mutta miksi pirussa joku haluaisi kääntää pinnalla ruoria ??????

Kun itse vaihdoin pinnaveneestä ruori/rattiveneeseen, tuli useammankin kerran noita suunnat sekaisin -tilanteita. Ne tulivat aina tilanteessa, jossa venettä ajetaan laidalla istuen yhdellä kädellä ohjaten. Pinnaveneessä esim. vendaan lähdetään työntämällä pinnaa itsestä poispäin. Ruoriveneellä vendatessa samalla kädellä vedetään itseen päin. Mitään ongelmaa ei tule, jos seisoo ratin takana, jolloin homma vastaa auton ajamista.

Miksi ruorimies hoitaa keulapurjeen? Mitä isopurjeelle pitää tehdä vendassa? Eikö "ylimääräinen" käsipari nimenomaan hoida keulapurjeen?

kaxx kirjoitti:

Miksi ruorimies hoitaa keulapurjeen? Mitä isopurjeelle pitää tehdä vendassa? Eikö "ylimääräinen" käsipari nimenomaan hoida keulapurjeen?

Ei meidän veneessä, vaan gasti (silloin kun on mukana) hoitaa vendassa levankivaunun siirron toiselle puolelle ja siihen liittyen skuutin löysäämistä ja uudelleenkiristämistä. Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa. Yksin seilatessa pidän sitä toisinaan keskellä, jolloin ison säädöt ovat ruorin takaa helpompia.
Ruorimies (eli minä) hoitaa keulapurjeen.

Suunnat sekaisin kirjoitti:

Kun itse vaihdoin pinnaveneestä ruori/rattiveneeseen, tuli useammankin kerran noita suunnat sekaisin -tilanteita. Ne tulivat aina tilanteessa, jossa venettä ajetaan laidalla istuen yhdellä kädellä ohjaten. Pinnaveneessä esim. vendaan lähdetään työntämällä pinnaa itsestä poispäin. Ruoriveneellä vendatessa samalla kädellä vedetään itseen päin. Mitään ongelmaa ei tule, jos seisoo ratin takana, jolloin homma vastaa auton ajamista.

Lue lisää

Ahaa. Minulla on tapana ajaa ruorin takana istuen tai seisten oikeastaan aina, joten en ole tuohonkaan ongelmaan törmännyt. Isompi asia on kai silti se, että kun minulla on aina ollut ratti-/ruoriohjaus, niin minun selkäytimeeni ei ole tarttunut mitään pinnaohjaustottumuksia häiritsemään.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ei meidän veneessä, vaan gasti (silloin kun on mukana) hoitaa vendassa levankivaunun siirron toiselle puolelle ja siihen liittyen skuutin löysäämistä ja uudelleenkiristämistä. Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa. Yksin seilatessa pidän sitä toisinaan keskellä, jolloin ison säädöt ovat ruorin takaa helpompia.
Ruorimies (eli minä) hoitaa keulapurjeen.

Lue lisää

Siis että mitä? Tottunut säätämään levangin johonkin tiettyyn paikkaan? Niin ei voi tehdä. Tai miksei voi, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Skuutin löysääminen vendassa kiihdytystä varten ja sitten kiristäminen vähitellen takaisin on kyllä normaalia kilpapurjehdustekniikkaa, mutta epäilen vahvasti, ettei perhepurjehtijan normaaliin rutiiniin kuuluvaa. Saman voi tehdä ohjaamalla, vaikka tietenkin hiukan tappiota tulee kilpapurjehtijaan verrattuna.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Ei meidän veneessä, vaan gasti (silloin kun on mukana) hoitaa vendassa levankivaunun siirron toiselle puolelle ja siihen liittyen skuutin löysäämistä ja uudelleenkiristämistä. Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa. Yksin seilatessa pidän sitä toisinaan keskellä, jolloin ison säädöt ovat ruorin takaa helpompia.
Ruorimies (eli minä) hoitaa keulapurjeen.

Lue lisää

"Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa"

Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa voi olla tarvetta siirtää levankia tuulen puolelle. Muuten se on keskellä tai tuulen kovetessa alapuolella. ja skuutti tiukalla.

Jos ongelmana on liian tehokas isopurje, sitä litistetään puomiliikillä ja gunninghamilla. Osatakilassa myös maston huippua taivuttamalla.

5453 kirjoitti:

"Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa"

Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa voi olla tarvetta siirtää levankia tuulen puolelle. Muuten se on keskellä tai tuulen kovetessa alapuolella. ja skuutti tiukalla.

Jos ongelmana on liian tehokas isopurje, sitä litistetään puomiliikillä ja gunninghamilla. Osatakilassa myös maston huippua taivuttamalla.

Lue lisää

Eikös tuo raja ole venekohtainen? Omassa veneessäni sanoisin, että lähempänä 3 m/s (levanki tuulen puolella). Tämä siis 10 vuotta vanhalla dacron-isolla.

siis? kirjoitti:

Siis että mitä? Tottunut säätämään levangin johonkin tiettyyn paikkaan? Niin ei voi tehdä. Tai miksei voi, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Skuutin löysääminen vendassa kiihdytystä varten ja sitten kiristäminen vähitellen takaisin on kyllä normaalia kilpapurjehdustekniikkaa, mutta epäilen vahvasti, ettei perhepurjehtijan normaaliin rutiiniin kuuluvaa. Saman voi tehdä ohjaamalla, vaikka tietenkin hiukan tappiota tulee kilpapurjehtijaan verrattuna.

Lue lisää

Kas, tämä sivujuonne näyttää alkavan elää omaa elämäänsä pääaiheesta irrallaan. Mikäs siinä, niinhän nettikeskusteluissa usein käy :)

Olen joskus saanut sellaisen neuvon, että ison skuutti säätää purjetta parhaiten, kun levankivaunu on aivan siellä tuulenpuolen laidassa. En ole asiaa sen suuremmin viitsinyt tutkia, kun vene kerran kulkee. Lisätyötähän se teettää verrattuna siihen, että pitäisi vaunun aina keskellä. Tässä veneessä kun ei ole mitään taljoja levangin säätelyyn, kuten uudemmissa, vaan vaunu on siirrettävä käsin. Se skuutin löysäys ja kiristäminen ei siis meillä liity mitenkään "kiihdytykseen" vaan siihen, että vaunua on helpompi liikuttaa, kun ensin löysää painetta isosta. Näin se tehdään meillä:
-skuutti löysälle
-vaunu toiseen reunaan (menisihän se skuuttia löysäämättäkin, mutta näin tarvitaan vähemmän näppivoimia lukituksen avaukseen ja vaunun liikekin on vähän rauhallisempaa)
-skuutti kireälle hillitsemään puomin liikettä kaluston säästämiseksi rysähdyksiltä
-käännös
-skuutin säätely uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Joskus muutama vuosi sitten ajelin (en muista, millaisessa tuulessa) yksinkulkiessani niin, että skuuttipiste oli keskellä. Laiskuuttani... Tulin siinä sitten ottaneeksi isopurjeesta kuvan. Sen kuvan sitten sattui näkemään huomattavasti aktiivisemmin itse purjehdukseen suhtautuva kaverini, joka totesi jotenkin näin: "Ison takaliikki sulkee liikaa. Skuuttipiste tuulen puolelle!" Mitäpä minä asiasta varsinaisesti tietäisin, tai edes välittäisin, jos ihan rehellinen olen :)

5453 kirjoitti:

"Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa"

Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa voi olla tarvetta siirtää levankia tuulen puolelle. Muuten se on keskellä tai tuulen kovetessa alapuolella. ja skuutti tiukalla.

Jos ongelmana on liian tehokas isopurje, sitä litistetään puomiliikillä ja gunninghamilla. Osatakilassa myös maston huippua taivuttamalla.

Lue lisää

Sanoisin ennemmin, että ainoastaan yli 8 m/s (venekohtainen) tuulissa on tarvetta siirtää levankia tuulen alapuolelle. Joissain veneissä ei koskaan.

Sen sijaan lähes kaikissa veneissä levanki kannattaa pitää selkeästi tuulen puolella ainakin 4 m/s tuuleen saakka.

Molemmat toki riippuvat paljon ison leikkauksesta, mastotrimmistä ja kikistä (onko nostava vai ei, kuinka kireällä).

Yksi esimerkki tästä löytyy sivulta 16: http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news05.pdf

Joakim_ kirjoitti:

Sanoisin ennemmin, että ainoastaan yli 8 m/s (venekohtainen) tuulissa on tarvetta siirtää levankia tuulen alapuolelle. Joissain veneissä ei koskaan.

Sen sijaan lähes kaikissa veneissä levanki kannattaa pitää selkeästi tuulen puolella ainakin 4 m/s tuuleen saakka.

Molemmat toki riippuvat paljon ison leikkauksesta, mastotrimmistä ja kikistä (onko nostava vai ei, kuinka kireällä).

Yksi esimerkki tästä löytyy sivulta 16: http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news05.pdf

Lue lisää

"Sen sijaan lähes kaikissa veneissä levanki kannattaa pitää selkeästi tuulen puolella ainakin 4 m/s tuuleen saakka.
"

4 m/s on jo ns. keskituuli, silloin otetaan purjeista kaikki irti ja levanki on keskellä ja skuutti tiukkana.

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf
"Beat VMG 3,38 4,11 4,66 4,94 5,12 5,24 5,34
"

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Eikös tuo raja ole venekohtainen? Omassa veneessäni sanoisin, että lähempänä 3 m/s (levanki tuulen puolella). Tämä siis 10 vuotta vanhalla dacron-isolla.

"Eikös tuo raja ole venekohtainen? "

Pikemminkin purjekohtainen. Mitä venyneempi ja pussikkaampi isopurje, sitä vähemmän sitä kannatta viedä tuulenpuolelle jarruttamaan.

5453 kirjoitti:

"Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa"

Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa voi olla tarvetta siirtää levankia tuulen puolelle. Muuten se on keskellä tai tuulen kovetessa alapuolella. ja skuutti tiukalla.

Jos ongelmana on liian tehokas isopurje, sitä litistetään puomiliikillä ja gunninghamilla. Osatakilassa myös maston huippua taivuttamalla.

Lue lisää

Alle 2 m/s tuulissa ajetaan koneella.

5453 kirjoitti:

"Minä kun olen tottunut säätämään ison niin, että levankivaunu on luoviessa normaalisti tuulen puoleisessa reunassa"

Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa voi olla tarvetta siirtää levankia tuulen puolelle. Muuten se on keskellä tai tuulen kovetessa alapuolella. ja skuutti tiukalla.

Jos ongelmana on liian tehokas isopurje, sitä litistetään puomiliikillä ja gunninghamilla. Osatakilassa myös maston huippua taivuttamalla.

Lue lisää

"Ainoastaan alle 2 m/s tuulissa"

Pohdin kirjoittavani 27.12.2012 04:41: "Ainoastaan kevyissä tuulissa"

Saivartelijoiden takia olisi pitänytkin kirjoittaa.

Joakim_ kirjoitti:

Sanoisin ennemmin, että ainoastaan yli 8 m/s (venekohtainen) tuulissa on tarvetta siirtää levankia tuulen alapuolelle. Joissain veneissä ei koskaan.

Sen sijaan lähes kaikissa veneissä levanki kannattaa pitää selkeästi tuulen puolella ainakin 4 m/s tuuleen saakka.

Molemmat toki riippuvat paljon ison leikkauksesta, mastotrimmistä ja kikistä (onko nostava vai ei, kuinka kireällä).

Yksi esimerkki tästä löytyy sivulta 16: http://www.wb-sails.fi/Portals/209338/docs/wb-news05.pdf

Lue lisää

Mitä tarkoittaa;"käytämme pystysuuntaan vapaata stuuran halssikulmaa".

Itselläni on leveä levanki ja olen sitä suurinpiirtein näin käyttänyt:

0 - 3 m/s täydet tuulenpuolella
3 -> 6 m/s siirtyy epälineaarisesti keskelle
n. 8 m/s laskettu ehkä 10 cm

Peräsinpaineesta tosiaankin tuntee, onko iso kohdallaan. Liikit, levanki, skuutti, takastaaki pitäisi saada vaan jotenkin saumattomasti yksiin. Vanha purje ei helppo säätää. Ylälattaa ei saa millään puomin suuntaiseksi.

dddsfdafds kirjoitti:

Alle 2 m/s tuulissa ajetaan koneella.

Miksi, jos vene kulkee tiukkaa kryssiäkin 3 solmua.

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf
"Beat VMG 3,38 4,11 4,66 4,94 5,12 5,24 5,34
"

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Mitä tarkoittaa;"käytämme pystysuuntaan vapaata stuuran halssikulmaa".

Itselläni on leveä levanki ja olen sitä suurinpiirtein näin käyttänyt:

0 - 3 m/s täydet tuulenpuolella
3 -> 6 m/s siirtyy epälineaarisesti keskelle
n. 8 m/s laskettu ehkä 10 cm

Peräsinpaineesta tosiaankin tuntee, onko iso kohdallaan. Liikit, levanki, skuutti, takastaaki pitäisi saada vaan jotenkin saumattomasti yksiin. Vanha purje ei helppo säätää. Ylälattaa ei saa millään puomin suuntaiseksi.

Lue lisää

"Mitä tarkoittaa;"käytämme pystysuuntaan vapaata stuuran halssikulmaa". "

linkkiä lukematta arvaan, että kyse on uuden purjeen kevyen tuulen trimmistä jolloin gunningham jätetään löysäksi. Vanha purje voi olla niin pussikas, että gunningham kannatta olla kireänä kaikissa kryssituulissa.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Mitä tarkoittaa;"käytämme pystysuuntaan vapaata stuuran halssikulmaa".

Itselläni on leveä levanki ja olen sitä suurinpiirtein näin käyttänyt:

0 - 3 m/s täydet tuulenpuolella
3 -> 6 m/s siirtyy epälineaarisesti keskelle
n. 8 m/s laskettu ehkä 10 cm

Peräsinpaineesta tosiaankin tuntee, onko iso kohdallaan. Liikit, levanki, skuutti, takastaaki pitäisi saada vaan jotenkin saumattomasti yksiin. Vanha purje ei helppo säätää. Ylälattaa ei saa millään puomin suuntaiseksi.

Lue lisää

"Vanha purje ei helppo säätää. Ylälattaa ei saa millään puomin suuntaiseksi."

Vanhat retkipurjeet ovat yleensä tuollaisia: ylälatan takareunassa oleva virtauslanka on tiivisti suojan puolella piilossa ja takaliikki jarruttaa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Kas, tämä sivujuonne näyttää alkavan elää omaa elämäänsä pääaiheesta irrallaan. Mikäs siinä, niinhän nettikeskusteluissa usein käy :)

Olen joskus saanut sellaisen neuvon, että ison skuutti säätää purjetta parhaiten, kun levankivaunu on aivan siellä tuulenpuolen laidassa. En ole asiaa sen suuremmin viitsinyt tutkia, kun vene kerran kulkee. Lisätyötähän se teettää verrattuna siihen, että pitäisi vaunun aina keskellä. Tässä veneessä kun ei ole mitään taljoja levangin säätelyyn, kuten uudemmissa, vaan vaunu on siirrettävä käsin. Se skuutin löysäys ja kiristäminen ei siis meillä liity mitenkään "kiihdytykseen" vaan siihen, että vaunua on helpompi liikuttaa, kun ensin löysää painetta isosta. Näin se tehdään meillä:
-skuutti löysälle
-vaunu toiseen reunaan (menisihän se skuuttia löysäämättäkin, mutta näin tarvitaan vähemmän näppivoimia lukituksen avaukseen ja vaunun liikekin on vähän rauhallisempaa)
-skuutti kireälle hillitsemään puomin liikettä kaluston säästämiseksi rysähdyksiltä
-käännös
-skuutin säätely uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Joskus muutama vuosi sitten ajelin (en muista, millaisessa tuulessa) yksinkulkiessani niin, että skuuttipiste oli keskellä. Laiskuuttani... Tulin siinä sitten ottaneeksi isopurjeesta kuvan. Sen kuvan sitten sattui näkemään huomattavasti aktiivisemmin itse purjehdukseen suhtautuva kaverini, joka totesi jotenkin näin: "Ison takaliikki sulkee liikaa. Skuuttipiste tuulen puolelle!" Mitäpä minä asiasta varsinaisesti tietäisin, tai edes välittäisin, jos ihan rehellinen olen :)

Lue lisää

""Ison takaliikki sulkee liikaa. Skuuttipiste tuulen puolelle!"

Toivottavasti isopurjessasi gunnigham ja alaliikin saa kireäksi. Jos vie isopurjeen tuulenpuolelle kaikissa keleissä, niin se jarruttaa enemmän kuin pelkkä sulkeva takaliikki.

Jos levangissa ei ole kunnon säätöjä, sitä suuremmalla syyllä se kannattaa pitää keskellä ja skuutti tiukkana.

dddsfdafds kirjoitti:

Alle 2 m/s tuulissa ajetaan koneella.

sivuvastaiseen joku ajaa purjeilla ohi

0ji8989 kirjoitti:

Miksi, jos vene kulkee tiukkaa kryssiäkin 3 solmua.

http://www.kjk.ee/upload/Est0415.pdf
"Beat VMG 3,38 4,11 4,66 4,94 5,12 5,24 5,34
"

Lue lisää

No vaikkapa siksi, että oltaisiin joskus perilläkin siinä satamassa, johon on tarkoitus illaksi päätyä. Jos on vaikka 30 mpk määräsatamaan ja lähtö kymmeneltä aamupäivällä, niin 5 solmun keskivauhdin perusteella oltaisiin perillä n. neljältä ip. Mukavasti aikaa jaloitella, ehkä saunoa, laittaa ruokaa ja istua iltaa. Jos vene kulkee kolmea solmua, niin perillä ollaan vasta iltakymmeneltä, mikä elokuussa alkaa olla jo auringonlaskun jälkeen. Ja tietty, jos se kolme solmua on venevauhti kryssillä eikä vaikkapa sivutuulinopeus, niin matkaan ja aikaan pitää lisätä ehkä 30% eli rantautumisaika rupeaakin olemaan puolenyön tuolla puolen. Ja jos maalina onkin jokin suosittu vierassatama eikä esim. seuran saunasaari, niin omat murheensa myöhäisestä perilletuloajasta tulee ruuhkankin vuoksi.

ssp1 kirjoitti:

sivuvastaiseen joku ajaa purjeilla ohi

Hekoheko. Kun puhutaan normaali-ihmisten matkapurjeveneistä, paino jossain 4 ja 6 tonnin välillä ja pituutta 30-35 jalkaa, niin mikään semmoinen ei kulje 3 m/s tuulessa kuutta solmua, mikä taas on ihan normaali taloudellinen koneajonopeus samalla veneellä samoissa olosuhteissa.

Varmaan joku sellainenkin pulkka löytyy, jolla pääsee 3 m/s tuulessa kuutta solmua. Mutta sellaisella taas ei veneile perheen kanssa kukaan sellainen, jolla on korvien välissä jotain muutakin kuin märkiä sahanpuruja.

r344 kirjoitti:

""Ison takaliikki sulkee liikaa. Skuuttipiste tuulen puolelle!"

Toivottavasti isopurjessasi gunnigham ja alaliikin saa kireäksi. Jos vie isopurjeen tuulenpuolelle kaikissa keleissä, niin se jarruttaa enemmän kuin pelkkä sulkeva takaliikki.

Jos levangissa ei ole kunnon säätöjä, sitä suuremmalla syyllä se kannattaa pitää keskellä ja skuutti tiukkana.

Lue lisää

Gunningham? Mikä se on?

(5 pisteen vihje: opettele kirjoittamaan erään purjeensäätököyden nimi oikein.)

Perhepurjehtija kirjoitti:

Kas, tämä sivujuonne näyttää alkavan elää omaa elämäänsä pääaiheesta irrallaan. Mikäs siinä, niinhän nettikeskusteluissa usein käy :)

Olen joskus saanut sellaisen neuvon, että ison skuutti säätää purjetta parhaiten, kun levankivaunu on aivan siellä tuulenpuolen laidassa. En ole asiaa sen suuremmin viitsinyt tutkia, kun vene kerran kulkee. Lisätyötähän se teettää verrattuna siihen, että pitäisi vaunun aina keskellä. Tässä veneessä kun ei ole mitään taljoja levangin säätelyyn, kuten uudemmissa, vaan vaunu on siirrettävä käsin. Se skuutin löysäys ja kiristäminen ei siis meillä liity mitenkään "kiihdytykseen" vaan siihen, että vaunua on helpompi liikuttaa, kun ensin löysää painetta isosta. Näin se tehdään meillä:
-skuutti löysälle
-vaunu toiseen reunaan (menisihän se skuuttia löysäämättäkin, mutta näin tarvitaan vähemmän näppivoimia lukituksen avaukseen ja vaunun liikekin on vähän rauhallisempaa)
-skuutti kireälle hillitsemään puomin liikettä kaluston säästämiseksi rysähdyksiltä
-käännös
-skuutin säätely uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Joskus muutama vuosi sitten ajelin (en muista, millaisessa tuulessa) yksinkulkiessani niin, että skuuttipiste oli keskellä. Laiskuuttani... Tulin siinä sitten ottaneeksi isopurjeesta kuvan. Sen kuvan sitten sattui näkemään huomattavasti aktiivisemmin itse purjehdukseen suhtautuva kaverini, joka totesi jotenkin näin: "Ison takaliikki sulkee liikaa. Skuuttipiste tuulen puolelle!" Mitäpä minä asiasta varsinaisesti tietäisin, tai edes välittäisin, jos ihan rehellinen olen :)

Lue lisää

Olet saanut luultavasti aivan oikean tulkinnan isopurjeen liiasta sulkemisesta. ja oikean ohjeenkin tilanteen korjaamiseksi, mutta se koskee vain kuvan ottohetkellä vallinneita olosuhteita. Keskustelussa on annettu sinällään päteviä nyrkkisääntöjä levangin käyttöön, mutta silti se on aina tapauskohtaista.

Luovilla kaluston säästäminen rysähdyksiltä on pahemmanpuoleista hätävarjelun liioittelua. Ja kuvailemasi proseduuri tavallisessa vendassa käsittämättömän vaivalloinen proseduuri matkapurjehduksen tarpeisiin. Jos et kerran sellaista kisavendaa kiihdytyksineen tee, anna levangin olla siinä keskellä. Takaliikkiä saat avattua paljon helpommin löysäämällä skuutia sen verran, että puomi nousee pari senttiä kevyemmällä kelillä. Tuulen noustessa otat sen sitten takaisin sisään. Siinä riittää sun tarpeisiin säätöä ilmisevästi aivan tarpeeksi. Ja yksi käsipari vapautuu tärkeämpiin tehtäviin.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Mitä tarkoittaa;"käytämme pystysuuntaan vapaata stuuran halssikulmaa".

Itselläni on leveä levanki ja olen sitä suurinpiirtein näin käyttänyt:

0 - 3 m/s täydet tuulenpuolella
3 -> 6 m/s siirtyy epälineaarisesti keskelle
n. 8 m/s laskettu ehkä 10 cm

Peräsinpaineesta tosiaankin tuntee, onko iso kohdallaan. Liikit, levanki, skuutti, takastaaki pitäisi saada vaan jotenkin saumattomasti yksiin. Vanha purje ei helppo säätää. Ylälattaa ei saa millään puomin suuntaiseksi.

Lue lisää

Pystysuunnassa vapaa halssikulma on juuri sitä. Halssikulma on siis kiinni vain ratsastajassa, joka liukuu mastolla. Se ei ole lainkaan kiinni puomissa tms. Etuliikki kiristyy silloin vain skuutin kautta kunnes oikein kovassa tuulessa mahdollisesti käytetään myös cuninghamia.

fdds kirjoitti:

Gunningham? Mikä se on?

(5 pisteen vihje: opettele kirjoittamaan erään purjeensäätököyden nimi oikein.)

sat vamra kritoisvighretä hyvä kiksit.;-)

dddsfdafds kirjoitti:

No vaikkapa siksi, että oltaisiin joskus perilläkin siinä satamassa, johon on tarkoitus illaksi päätyä. Jos on vaikka 30 mpk määräsatamaan ja lähtö kymmeneltä aamupäivällä, niin 5 solmun keskivauhdin perusteella oltaisiin perillä n. neljältä ip. Mukavasti aikaa jaloitella, ehkä saunoa, laittaa ruokaa ja istua iltaa. Jos vene kulkee kolmea solmua, niin perillä ollaan vasta iltakymmeneltä, mikä elokuussa alkaa olla jo auringonlaskun jälkeen. Ja tietty, jos se kolme solmua on venevauhti kryssillä eikä vaikkapa sivutuulinopeus, niin matkaan ja aikaan pitää lisätä ehkä 30% eli rantautumisaika rupeaakin olemaan puolenyön tuolla puolen. Ja jos maalina onkin jokin suosittu vierassatama eikä esim. seuran saunasaari, niin omat murheensa myöhäisestä perilletuloajasta tulee ruuhkankin vuoksi.

Lue lisää

"No vaikkapa siksi, että oltaisiin joskus perilläkin siinä satamassa, johon on tarkoitus illaksi päätyä"

Mitä jos kone breikkaa;-) Meripelastuksen hinaamalla suunniteltuun määränpäähän;-)

Vakavasti ottaen, matkapurjehdus varsinkin itämerellä on rennointa silloin jos mennään tuulten mukaan, ilman pakkoa päästä tiettyyn satamaan.

pysyttäisedesasiassa kirjoitti:

Hekoheko. Kun puhutaan normaali-ihmisten matkapurjeveneistä, paino jossain 4 ja 6 tonnin välillä ja pituutta 30-35 jalkaa, niin mikään semmoinen ei kulje 3 m/s tuulessa kuutta solmua, mikä taas on ihan normaali taloudellinen koneajonopeus samalla veneellä samoissa olosuhteissa.

Varmaan joku sellainenkin pulkka löytyy, jolla pääsee 3 m/s tuulessa kuutta solmua. Mutta sellaisella taas ei veneile perheen kanssa kukaan sellainen, jolla on korvien välissä jotain muutakin kuin märkiä sahanpuruja.

Lue lisää

"Varmaan joku sellainenkin pulkka löytyy, jolla pääsee 3 m/s tuulessa kuutta solmua. Mutta sellaisella taas ei veneile perheen kanssa kukaan sellainen, jolla on korvien välissä jotain muutakin kuin märkiä sahanpuruja. "

Sanoo heppu joka kuolaa tällaisten perään:

http://www.youtube.com/watch?v=0R3mGxV6RSw

pysyttäisedesasiassa kirjoitti:

Hekoheko. Kun puhutaan normaali-ihmisten matkapurjeveneistä, paino jossain 4 ja 6 tonnin välillä ja pituutta 30-35 jalkaa, niin mikään semmoinen ei kulje 3 m/s tuulessa kuutta solmua, mikä taas on ihan normaali taloudellinen koneajonopeus samalla veneellä samoissa olosuhteissa.

Varmaan joku sellainenkin pulkka löytyy, jolla pääsee 3 m/s tuulessa kuutta solmua. Mutta sellaisella taas ei veneile perheen kanssa kukaan sellainen, jolla on korvien välissä jotain muutakin kuin märkiä sahanpuruja.

Lue lisää

En nyt ole ihan varma sahanpuruista, hekottelusta ja nopeuksista.. Ajoin vastikään 8kts TWS 6 kts laitamyötäiseen. Eikä edes ollut nopea vene vaan kruiseri raskaassa lastissa. Kurssia nostamalla mahdottomaksi väittämäsi tilanne olisi varmaan toteutunut.

pysyttäisedesasiassa kirjoitti:

Hekoheko. Kun puhutaan normaali-ihmisten matkapurjeveneistä, paino jossain 4 ja 6 tonnin välillä ja pituutta 30-35 jalkaa, niin mikään semmoinen ei kulje 3 m/s tuulessa kuutta solmua, mikä taas on ihan normaali taloudellinen koneajonopeus samalla veneellä samoissa olosuhteissa.

Varmaan joku sellainenkin pulkka löytyy, jolla pääsee 3 m/s tuulessa kuutta solmua. Mutta sellaisella taas ei veneile perheen kanssa kukaan sellainen, jolla on korvien välissä jotain muutakin kuin märkiä sahanpuruja.

Lue lisää

Tavallinen 6 tn 35-jalkainen C/R-vene kulkee 3 m/s tuulessa sivutuuleen 6 kn. Sivuvastaiseen (vaikkapa 60 asteen TWA) enää ~5,5 kn ja kryssillä ~4,7 kn. 4 m/s tuulessa sitten 6 kn menee jo kirkkaasti rikki isommalla kulma-alueella (lähes kryssistä sivumyötäiseen) ja sivutuulessa vauhtia on 7 kn.

Nämä siis ihan tavallisilla FG, Arcona, Dehler, First, X, jne., joilla hyvin yleisesti tehdään perheen kesälomamatkat.

Suunnat sekaisin kirjoitti:

Kun itse vaihdoin pinnaveneestä ruori/rattiveneeseen, tuli useammankin kerran noita suunnat sekaisin -tilanteita. Ne tulivat aina tilanteessa, jossa venettä ajetaan laidalla istuen yhdellä kädellä ohjaten. Pinnaveneessä esim. vendaan lähdetään työntämällä pinnaa itsestä poispäin. Ruoriveneellä vendatessa samalla kädellä vedetään itseen päin. Mitään ongelmaa ei tule, jos seisoo ratin takana, jolloin homma vastaa auton ajamista.

Lue lisää

Omassa veneessäni (ruorilla mennään) olen neuvonut satunnaisia peränpitäjiä ottamaan kiinni ruorin alaosasta. Siloin sivulla istuessa vetäminen vastaa pinnasta vetämistä, joka on yleisimmin tarvittu vastaohjausliike. Halssia vaihdettaessa veivataan sen verran paljon, että sen ehtii hoksata ihan ajattelemallakin ja silloin on luonnollista siirtyä hetkeksi ruorin taaksekin, kun vaihdetaan puolta.

Joakim_ kirjoitti:

Tavallinen 6 tn 35-jalkainen C/R-vene kulkee 3 m/s tuulessa sivutuuleen 6 kn. Sivuvastaiseen (vaikkapa 60 asteen TWA) enää ~5,5 kn ja kryssillä ~4,7 kn. 4 m/s tuulessa sitten 6 kn menee jo kirkkaasti rikki isommalla kulma-alueella (lähes kryssistä sivumyötäiseen) ja sivutuulessa vauhtia on 7 kn.

Nämä siis ihan tavallisilla FG, Arcona, Dehler, First, X, jne., joilla hyvin yleisesti tehdään perheen kesälomamatkat.

Lue lisää

Nyt tuntuu normaalisti järkevän Joakimin puheissa olevan vähän Lapinlisää. Ei ole tuommoisia kiitäjiä näkynyt.

17+8 kirjoitti:

Nyt tuntuu normaalisti järkevän Joakimin puheissa olevan vähän Lapinlisää. Ei ole tuommoisia kiitäjiä näkynyt.

Mihin siinä lisiä tarvittaisiin? Noi tiedot voi lukea ihan sellaisinaan mittakirjoista ja ne myös käytännössä toteutuvat. Eikä siihen tarvita edes erikoista huippumiehistöä, se tarvitaan niiden arvojen ylittämiseen paikoitellen ja muuten niissä tauotta pysymiseen.

no ei kirjoitti:

Mihin siinä lisiä tarvittaisiin? Noi tiedot voi lukea ihan sellaisinaan mittakirjoista ja ne myös käytännössä toteutuvat. Eikä siihen tarvita edes erikoista huippumiehistöä, se tarvitaan niiden arvojen ylittämiseen paikoitellen ja muuten niissä tauotta pysymiseen.

Lue lisää

Satavarmasti ei noilla veneillä kuljeta 3 m/s sivutuulessa kuutta solmua ilman spinnua ja normaalilla perhemiehistöllä eli tyypillisesti mies ja vaimo. Joten voitte tunkea ne mittakirjat johonkin roskikseen.
Kaipa nuo lehtien testitkin jotain kertovat. Ei niissäkään tuollaisia suorituksia tapahdu.

13+19 kirjoitti:

Satavarmasti ei noilla veneillä kuljeta 3 m/s sivutuulessa kuutta solmua ilman spinnua ja normaalilla perhemiehistöllä eli tyypillisesti mies ja vaimo. Joten voitte tunkea ne mittakirjat johonkin roskikseen.
Kaipa nuo lehtien testitkin jotain kertovat. Ei niissäkään tuollaisia suorituksia tapahdu.

Lue lisää

Ei toki kuljeta mainittuja nopeuksia, ellei kaiveta Code 0 tai isoin spinnu esiin. Sitten kulkee kevyessäkin tuulessa saman mitä moottorilla kun ei ihan tuulen silmään ole kurssi.

13+19 kirjoitti:

Satavarmasti ei noilla veneillä kuljeta 3 m/s sivutuulessa kuutta solmua ilman spinnua ja normaalilla perhemiehistöllä eli tyypillisesti mies ja vaimo. Joten voitte tunkea ne mittakirjat johonkin roskikseen.
Kaipa nuo lehtien testitkin jotain kertovat. Ei niissäkään tuollaisia suorituksia tapahdu.

Lue lisää

Sivutuulessa standardispinnu ei vedä sen paremmin kuin genoa tai muu tavallinen keulapurjekaan. Ja sellaisen skuutaamiseen ei tarvita perhemiehistöä kummempaa. Ja tunkee ne mittakirjat mihin hyvänsä, niiden sisältämä tieto ei siitä muutu. Lehtien testit taas vain erityisessä poikkeustapauksessa sattuvat noihin olosuhteisiin, joten ne eivät kerro mitään.

mikä ihme? kirjoitti:

Sivutuulessa standardispinnu ei vedä sen paremmin kuin genoa tai muu tavallinen keulapurjekaan. Ja sellaisen skuutaamiseen ei tarvita perhemiehistöä kummempaa. Ja tunkee ne mittakirjat mihin hyvänsä, niiden sisältämä tieto ei siitä muutu. Lehtien testit taas vain erityisessä poikkeustapauksessa sattuvat noihin olosuhteisiin, joten ne eivät kerro mitään.

Lue lisää

Minulla Code 0 on neliöiltään 2x genoa, symmetrinen spinnu 3x ja asymmetrinen 4x. Koolla on tässä yhteydessä varsin paljon merkitystä. Onko jotenkin vaikea uskoa, että 38 jalkaisessa 160 neliötä rättiä keveässä tuulessa on paljon parempi kuin 65.

13+19 kirjoitti:

Satavarmasti ei noilla veneillä kuljeta 3 m/s sivutuulessa kuutta solmua ilman spinnua ja normaalilla perhemiehistöllä eli tyypillisesti mies ja vaimo. Joten voitte tunkea ne mittakirjat johonkin roskikseen.
Kaipa nuo lehtien testitkin jotain kertovat. Ei niissäkään tuollaisia suorituksia tapahdu.

Lue lisää

Oma veneeni kuuluu tuohon mainittuu 6 tn 35 jalkaa C/R-luokkaan. Teimme purjetestejä syksyllä 2011 ajamalla sivutuulessa reilun mailin pätkän edestakaisin hiukan yli 4 m/s tuulessa kahden hengen miehistöllä. Molempiin suuntiin ajetun 1000 m matkalta GPS:llä otetut keskinopeudet:

Fokka (28 m2, kannenpäällinen rulla): 6,5 kn
Spinnu (72 m2): 7,1 kn
Genaakkeri (82 m2); 7,2 kn

Spinnu oli alimittainen yleisspinnu. Nykyisellä 92 m2 spinnulla menisi varmaankin hiukan kovempaa, tosin pinta-alalla ei ole suurta merkitystä noin tiukalla spinnukulmalla ja 92 m2 spinnua vene ei sivutuulessa kanna kuin reiluun 5 m/s tuuleen saakka. Genaakkeri tosiaan on ihan yleisgenaakkeri eikä mikään Code0, jolla vauhtia tulisi ehkä 1-2 kymmenystä lisää. Veneeseeni saisi myös 150% genuan, jolla vauhti olisi ollut samaa luokkaa spinnun kanssa.

Vertailun vuoksi vielä mittakirjan ennustukset 8 kn (4,11 m/s) tuulessa:

Fokka: 6,66 kn
G1, 149%: 6,94 kn
Spinnu; 6,89 kn
Genaakkeri: 7,09 kn
Code0: 7,25 kn

Fokalla saavutettu mittakirjaan nähden huono nopeus johtunee lähinnä siitä, että normaalia kryssifokkaa ei saa hyvin skuutattua sivutuuleen. Genualla ei ole vastaavaa ongelmaa.

Joakim_ kirjoitti:

Oma veneeni kuuluu tuohon mainittuu 6 tn 35 jalkaa C/R-luokkaan. Teimme purjetestejä syksyllä 2011 ajamalla sivutuulessa reilun mailin pätkän edestakaisin hiukan yli 4 m/s tuulessa kahden hengen miehistöllä. Molempiin suuntiin ajetun 1000 m matkalta GPS:llä otetut keskinopeudet:

Fokka (28 m2, kannenpäällinen rulla): 6,5 kn
Spinnu (72 m2): 7,1 kn
Genaakkeri (82 m2); 7,2 kn

Spinnu oli alimittainen yleisspinnu. Nykyisellä 92 m2 spinnulla menisi varmaankin hiukan kovempaa, tosin pinta-alalla ei ole suurta merkitystä noin tiukalla spinnukulmalla ja 92 m2 spinnua vene ei sivutuulessa kanna kuin reiluun 5 m/s tuuleen saakka. Genaakkeri tosiaan on ihan yleisgenaakkeri eikä mikään Code0, jolla vauhtia tulisi ehkä 1-2 kymmenystä lisää. Veneeseeni saisi myös 150% genuan, jolla vauhti olisi ollut samaa luokkaa spinnun kanssa.

Vertailun vuoksi vielä mittakirjan ennustukset 8 kn (4,11 m/s) tuulessa:

Fokka: 6,66 kn
G1, 149%: 6,94 kn
Spinnu; 6,89 kn
Genaakkeri: 7,09 kn
Code0: 7,25 kn

Fokalla saavutettu mittakirjaan nähden huono nopeus johtunee lähinnä siitä, että normaalia kryssifokkaa ei saa hyvin skuutattua sivutuuleen. Genualla ei ole vastaavaa ongelmaa.

Lue lisää

Mistähän mahdoit ottaa sen tuulen nopeuden? Mutta siis alkuperäinen väitehän tuolla oli, että 3 m/s tuulessa ei mennä kuutta solmua. Sinä olet nyt jo lisännyt lähemmäst 50% tuulen nopeuteen ja saanut silti aikaan vain reilut 6 solmua.

Suhtaudun silti lievällä epäilyksellä noihin lukemiin ihan sellaisella käytännön perusteella, etten ikinä jo kymmenientuhansien kuljettujen mailien matkalla, ole nähnyt purjeilla ajavan veneen ohittavan itseäni, jos ajan alle 4 m/s tuulessa koneella. Kai sellaista olisi edes joskus tapahtunut, jos tuommoiset purjenopeudet olisivat todennäköisiä tai yleisiä? Purjelauta on joskus mennyt ohi, mutta nehän ovatkin ihan eri lukemilla nopeudessa.

Kokemusperäisesti oman ja muiden nähtyjen veneiden nopeuksia vertailemalla sanoisin, että fokalla tai genualla tuon kokoluokan vene kulkee 2 m/s tuulessa tyypillisesti 2-3 solmua. Jos tuuli suostuu pysymään edes jotenkuten tasaisena, yleensähän siinä tahtoo olla melkoisesti reikiä tuommoisissa oloissa.

99999999999988888888 kirjoitti:

Mistähän mahdoit ottaa sen tuulen nopeuden? Mutta siis alkuperäinen väitehän tuolla oli, että 3 m/s tuulessa ei mennä kuutta solmua. Sinä olet nyt jo lisännyt lähemmäst 50% tuulen nopeuteen ja saanut silti aikaan vain reilut 6 solmua.

Suhtaudun silti lievällä epäilyksellä noihin lukemiin ihan sellaisella käytännön perusteella, etten ikinä jo kymmenientuhansien kuljettujen mailien matkalla, ole nähnyt purjeilla ajavan veneen ohittavan itseäni, jos ajan alle 4 m/s tuulessa koneella. Kai sellaista olisi edes joskus tapahtunut, jos tuommoiset purjenopeudet olisivat todennäköisiä tai yleisiä? Purjelauta on joskus mennyt ohi, mutta nehän ovatkin ihan eri lukemilla nopeudessa.

Kokemusperäisesti oman ja muiden nähtyjen veneiden nopeuksia vertailemalla sanoisin, että fokalla tai genualla tuon kokoluokan vene kulkee 2 m/s tuulessa tyypillisesti 2-3 solmua. Jos tuuli suostuu pysymään edes jotenkuten tasaisena, yleensähän siinä tahtoo olla melkoisesti reikiä tuommoisissa oloissa.

Lue lisää

Veneen tuulimittarista tietysti otin tuulennopeuden. Mistäs muualta sen saisi juuri testipaikalle ja -hetkelle. Tuosta tilanteesta nyt sattui olemaan muistiinpanot vieressä. 6 kn tuulessa mittakirjaennustukset:

Fokka: 5,71 kn
G1, 149%: 6,11 kn
Spinnu; 5,87 kn
Genaakkeri: 6,15 kn
Code0: 6,49 kn

Kovin todennäköistä ei tietysti ole, että tuuli saattuu olemaan suoraan sivusta, satut olemaan lähellä tuollaista venettä, joita on vain muutama prosentti venekannastamme, ja vielä ko. venekunta osaa/haluaa säätää purjeet niin, että ko. vauhdit toteutuvat.

Jos tuulta on vain 2-4 m/s, miksi ihmeessä ei perheen kanssa ajaisi spinnulla/genaakkerilla?

99999999999988888888 kirjoitti:

Mistähän mahdoit ottaa sen tuulen nopeuden? Mutta siis alkuperäinen väitehän tuolla oli, että 3 m/s tuulessa ei mennä kuutta solmua. Sinä olet nyt jo lisännyt lähemmäst 50% tuulen nopeuteen ja saanut silti aikaan vain reilut 6 solmua.

Suhtaudun silti lievällä epäilyksellä noihin lukemiin ihan sellaisella käytännön perusteella, etten ikinä jo kymmenientuhansien kuljettujen mailien matkalla, ole nähnyt purjeilla ajavan veneen ohittavan itseäni, jos ajan alle 4 m/s tuulessa koneella. Kai sellaista olisi edes joskus tapahtunut, jos tuommoiset purjenopeudet olisivat todennäköisiä tai yleisiä? Purjelauta on joskus mennyt ohi, mutta nehän ovatkin ihan eri lukemilla nopeudessa.

Kokemusperäisesti oman ja muiden nähtyjen veneiden nopeuksia vertailemalla sanoisin, että fokalla tai genualla tuon kokoluokan vene kulkee 2 m/s tuulessa tyypillisesti 2-3 solmua. Jos tuuli suostuu pysymään edes jotenkuten tasaisena, yleensähän siinä tahtoo olla melkoisesti reikiä tuommoisissa oloissa.

Lue lisää

En pidä itseäni kovinkaan kokeneena purjehtijana, mutta silti pääsen veneelläni (C/R) polaarien tavoitenopeuksiin juuri 3-4 m/s tuulennopeuksilla. Noissa tuulissa se on helpointa, kun aallokkoa ei ole. 6 solmua 3 m/s tuulessa perheen kanssa tulee sopivalla kurssilla ilman genaakkeriakin, jos nyt ei koko ajan, niin ainakin silloin kun ajamiseen pääsee rauhassa keskittymään. Eli purjeet ovat trimmissä eikä pinnamies katsele vain maisemia. Vaatii toki tasaisen tuulen "merenpintaan asti", eli avoimen selän, mutta jos puhutaan 3 m/s tuulesta, niin siitä kait juuri on kyse. Muutama koneella (tai koneella ja purjeilla) ajava on tullut ohitettua.

Eiköhän tuossa kelissä pohjan kunnon ja potkurin tyypin (kiinteä vs taittolapa) merkitys ole suurimmillaan.

Pohja kuntoon kirjoitti:

En pidä itseäni kovinkaan kokeneena purjehtijana, mutta silti pääsen veneelläni (C/R) polaarien tavoitenopeuksiin juuri 3-4 m/s tuulennopeuksilla. Noissa tuulissa se on helpointa, kun aallokkoa ei ole. 6 solmua 3 m/s tuulessa perheen kanssa tulee sopivalla kurssilla ilman genaakkeriakin, jos nyt ei koko ajan, niin ainakin silloin kun ajamiseen pääsee rauhassa keskittymään. Eli purjeet ovat trimmissä eikä pinnamies katsele vain maisemia. Vaatii toki tasaisen tuulen "merenpintaan asti", eli avoimen selän, mutta jos puhutaan 3 m/s tuulesta, niin siitä kait juuri on kyse. Muutama koneella (tai koneella ja purjeilla) ajava on tullut ohitettua.

Eiköhän tuossa kelissä pohjan kunnon ja potkurin tyypin (kiinteä vs taittolapa) merkitys ole suurimmillaan.

Lue lisää

Terve.
Meillä on Inferno 31, jossa on purjealaa riittävästi kesän tuuliin. Kun purjeet ovat trimmissä, olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, kevyellä tuulella ja pienellä aallokolla nopeus on hyvä. Hyvässä kelissä sitten mennäänkin
jo riittävän lujaa. Koneella on joskus pakko ajaa, kun oltava jossakin paikassa jonkun asian takia. t. Armas

Jahhas kovin samoja polkuja kulkee ajatukset.. ;-)
Yksi unohtui: Jos avotilaa ei ole suunniteltu ruoriohjaukselle, siitä tulee muutoksessa helposti epäkäytännöllinen. Omassa veneessäni koko lay-out on suunniteltu niin että palikat sopii yhteen. Sitloora on huiman leveä, ja keskellä oleva pöytämoduli jakaa sen kahtia. Molemmin luolin istujat saavat jalka- ym. tuen pöydästä. Pöydän päädyssä on ruori. Näin se toimii.... normi kapeassa sitloorassa voi olla kikkailun makua.

Rorsman kirjoitti:

Jahhas kovin samoja polkuja kulkee ajatukset.. ;-)
Yksi unohtui: Jos avotilaa ei ole suunniteltu ruoriohjaukselle, siitä tulee muutoksessa helposti epäkäytännöllinen. Omassa veneessäni koko lay-out on suunniteltu niin että palikat sopii yhteen. Sitloora on huiman leveä, ja keskellä oleva pöytämoduli jakaa sen kahtia. Molemmin luolin istujat saavat jalka- ym. tuen pöydästä. Pöydän päädyssä on ruori. Näin se toimii.... normi kapeassa sitloorassa voi olla kikkailun makua.

Lue lisää

Rorsmanille ja muille tiedoksi. Katsokaa miten vaijerit ovat päätetyt. Siis ei kvadrantissa missä on puristepääte vaan se toinen hankalampi pää. Siellä Lewmarissa ja Edsonissa on ainakin minulla ollut vaijeri taivutettuna koussin ympäri ja puristettu pienillä "vaijeripäätteillä" eli rautalankalenkillä ja ruuvikierteellä. Tämä on heikko lenkki vaikka kahden kiristimen lisäksi laittaisi kolmannenkin. Lisäksi pienikin liike koussin seudussa kuluttaa vaijerikarvat. Ennen pitkää reissua kannattaa kiristykset ja katkenneet vaijerikarvat tarkistaa. Olen ajanut neljä kertaa varapinnalla eikä tosiaan ole kivaa. Pinna on pitkä mutta voiman varsi lyhyt ja lisäksi ruoriveneessä voi ajaa vain pinna taaksepäin. Samoin vaijereiden korjaus ahtaissa tiloissa peräsimen heiluessa voi kiristää pinnaa- siis ei ohjauspinnaa.

seppomartti kirjoitti:

Rorsmanille ja muille tiedoksi. Katsokaa miten vaijerit ovat päätetyt. Siis ei kvadrantissa missä on puristepääte vaan se toinen hankalampi pää. Siellä Lewmarissa ja Edsonissa on ainakin minulla ollut vaijeri taivutettuna koussin ympäri ja puristettu pienillä "vaijeripäätteillä" eli rautalankalenkillä ja ruuvikierteellä. Tämä on heikko lenkki vaikka kahden kiristimen lisäksi laittaisi kolmannenkin. Lisäksi pienikin liike koussin seudussa kuluttaa vaijerikarvat. Ennen pitkää reissua kannattaa kiristykset ja katkenneet vaijerikarvat tarkistaa. Olen ajanut neljä kertaa varapinnalla eikä tosiaan ole kivaa. Pinna on pitkä mutta voiman varsi lyhyt ja lisäksi ruoriveneessä voi ajaa vain pinna taaksepäin. Samoin vaijereiden korjaus ahtaissa tiloissa peräsimen heiluessa voi kiristää pinnaa- siis ei ohjauspinnaa.

Lue lisää

Allekirjoitan: Kerran olen ollut tilanteessa reippaassa kryssissä, jossa tehtaalla puristettu talurit-pääte petti. Onneksi oli tilaa puoli Suomenlahtea pyöriä holtittomana muutama minuutti, ennenkuin sain varapinnan paikalleen.
Päätteet, koussit ja taittopyörien tienoot pitää olla lähes viikoittaisella tsekkauslistalla. Hirvittää ylipäätään veneet joissa kvadrantti on "jossain" romukasan ja luukkujen takana jemmassa... ja muista kilkkeistä ei ole edes tietoa. Hyvin tehdyt asennukset auttavat asiassa: Vaijerilukkoja kaksi /pää (oikein päin) ja niihin neljä mutteria joista päällimmäiset nylockeja. Ja säännöllinen tarkistus ynnä vaijerin voitelu.

Rorsman kirjoitti:

Allekirjoitan: Kerran olen ollut tilanteessa reippaassa kryssissä, jossa tehtaalla puristettu talurit-pääte petti. Onneksi oli tilaa puoli Suomenlahtea pyöriä holtittomana muutama minuutti, ennenkuin sain varapinnan paikalleen.
Päätteet, koussit ja taittopyörien tienoot pitää olla lähes viikoittaisella tsekkauslistalla. Hirvittää ylipäätään veneet joissa kvadrantti on "jossain" romukasan ja luukkujen takana jemmassa... ja muista kilkkeistä ei ole edes tietoa. Hyvin tehdyt asennukset auttavat asiassa: Vaijerilukkoja kaksi /pää (oikein päin) ja niihin neljä mutteria joista päällimmäiset nylockeja. Ja säännöllinen tarkistus ynnä vaijerin voitelu.

Lue lisää

Omassa veneessäni on Lewmarin tanko-ohjaus. Ei siis mitään vaijereita tai ketjuja. On toiminut erittäin hyvin ja on tunnokas. Ainoa ongelma oli, että tehtaalla (veistämöllä) ei oltu kiristetty lukitusmuttereita lainkaan. Tein sen ensimmäisillä purjehduksillani ja nyt on takan jo kahdeksan kautta sekä 17 000 nm. Huolettomasti.

Tanko-ohjauksen ehdottoman hyvä puoli on sen yksinkertaisuus ja pieni tilantarve. Ei tarvita kvadranttia eikä vaijeriplokeja. Jää enemmän tilaa esimerkiksi autopilotille. Myös ajotuntuma on tanko-ohjauksessa loistava.

Haittapuoli voisi ehkä olla se, että kaikki peräsimeen tulevat iskut ja kuormat välittyvät suoraan ruoriin, kun vaijeriohjauksessa vaijeri vaimentaa niitä ainakin hiukan.

Meillä on tanko-ohjaus 40-jalkaisessa, ja olemme siihen kyllä tyytyväisiä. Alunperin veneessämme oli vaijeriohjaus, mutta jo edellinen omistaja vaihtoi sen tankoon.

Minulla on työntötankoohjaus Bavariassa vuodelta 2005. Massavene, jos joku?
On siinä kvadrantti, jota liikuttaa hammaspyörä ruorin akselilla. Lisäksi ovat tanko ja vipu.