Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi uuden ylioppilastutkintolautakunnan
tiedote /21-12-2012
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt uuden ylioppilastutkintolautakunnan vuosiksi 2013 - 2015. Puheenjohtajaksi on nimetty professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.
Lautakunnan muiksi jäseniksi on nimetty professori Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopiston lehtori Maria Green-Vänttinen, akatemialehtori Tom Gullberg, professori Kai Hakkarainen, erityisasiantuntija Jan Hellgren, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonlehtori Taina Hämäläinen, professori Peter Hästö, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola, yliopistonlehtori Nina Korimo-Godin, professori Mikko Lehtonen, yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio, professori Minna-Riitta Luukka, yliopistonlehtori Jan Löfström, lehtori Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, yliopettaja Sisko Mällinen, professori Virpi Mäkinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonlehtori Yvonne Nummela, yliopistonlehtori Arja Nurmi, yliopistonlehtori Olli Paakkari, dosentti Jorma Paranko, yliopisto-opettaja Leena Partanen, tutkija Pasi Pirttisaari, sektorijohtaja Päivi Saarelainen, dosentti Timo Saarinen, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Tiina Tähkä, yliopistonlehtori Markku Varis, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen,
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä kuultuaan sitä ennen yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta. Tutkintolautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.
tiedote /21-12-2012
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt uuden ylioppilastutkintolautakunnan vuosiksi 2013 - 2015. Puheenjohtajaksi on nimetty professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.
Lautakunnan muiksi jäseniksi on nimetty professori Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopiston lehtori Maria Green-Vänttinen, akatemialehtori Tom Gullberg, professori Kai Hakkarainen, erityisasiantuntija Jan Hellgren, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonlehtori Taina Hämäläinen, professori Peter Hästö, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola, yliopistonlehtori Nina Korimo-Godin, professori Mikko Lehtonen, yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio, professori Minna-Riitta Luukka, yliopistonlehtori Jan Löfström, lehtori Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, yliopettaja Sisko Mällinen, professori Virpi Mäkinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonlehtori Yvonne Nummela, yliopistonlehtori Arja Nurmi, yliopistonlehtori Olli Paakkari, dosentti Jorma Paranko, yliopisto-opettaja Leena Partanen, tutkija Pasi Pirttisaari, sektorijohtaja Päivi Saarelainen, dosentti Timo Saarinen, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Tiina Tähkä, yliopistonlehtori Markku Varis, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen,
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä kuultuaan sitä ennen yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta. Tutkintolautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Patrik Sceinin ilmoitti ensi töikseen, että ylioppilastutkintoa on muutettava enemmän velvoittavaan suuntaan. Ai miksikö? Siksi, että lukiossa luetaan aineita, joiden osaamista ei testata. Tämähän on kiero ilmaisu taas pakkoruotsin saamiseksi pakolliseksi kirjoitusaineeksi. Outoa, kun tuollainen pakkoruotsittaja taas valittiin puheenjohtajaksi.
Ruotsissa ei ole ylioppilasKIRJOITUKSIA.
Patrik Scheinin on juutalainen(katso vikipedian listasta "Suomen tunnettuja juutalaisia". ja Suomen juutalaisethan ovat aika pitkälle ruotsinkielisiä.
Ei Scheinin kuitenkaan ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsia voi palauttaa, vaikka Rkp sitä häneltä toki vaatii.
Scheinin on kasvatustieteilijänä tosi hyvä. En tunne hänen pakkoruotsikantaansa ja olisikin reilua, että hän ilmoittaisi näkemyksensä ja perustelunsa. On totta, että osa fiksuistakin kannattaa pakkoruotsia tai vaikenee sen epäoikeudenmukaisuudesta ja järjettömyydestä ihan vain siksi, että lähipiiri on helpompi pitää tyytyväisenä.
Tietysti tuo ilmoitus, että pakolliseen suuntaan palataan, on pelottava. Sitä pitäisi perustella enemmänkin kuin vain sillä, että nuoret taktikoivat, eihän kaikki taktikointi ole pahasta, jos se palvelee nuoren jatko-opintoja. Nimittäin jatko-opintoihin haku on se kohta, missä lukio-opintojen hyödyllisyys punnitaan. Saadaanko esim. vaativasta pitkästä matematiikasta riittävästi hyvitystä verrattuna vaikkapa ruotsinopintoihin hakuvaiheessa?
Stillerkin on juutalainen. Miten kenenkään uskonto liittyy pakkoruotsiin.
Opetusministeriölläkin on sanansa sanottavana ylioppilastutkinnosta.
Lienee selvää, että äidinkielenkoe on säilytettävä. Yksi vieras kieli, eli englanti ja sitten valinnan mukaan. Miksei saisi taktikoida, en ymmärrä...
Jokainen abi tietenkin ottaa ne aineet, joiden arvelee olevan hyödyksi. Joko ylioppilaaksi pääsemiseen tai/ja jatko-opintoihin.
Ylhäältä määräämisen aika on ohi, kaikki on nykyään perusteltava. Abiturientit eivät ole käskettävissä.
Ruotsissa on läpi peruskoulun ja lukion 3 pakollista ainetta: äidinkieli, englanti ja matematiikka.
Suomessa Rkp on, - maksamalla rahaa suomenkielisille päättäjille -, pystynyt pitämään ruotsin pakoloisena peruskoulussa ja lukiossa.
Onko pakollinen ruotsi tarkoitus ujuttaa uudelleen yo-kirjoituksiin?
Jos katselee tätä uutta yo-tutkintolautakuntaa jonka tämä svekoministeriö Gustafsson-Arhinmäki on nimittänyt niin ei voi olla kiinnittämättä huomiota näihin "tutkimusten" suoltajiin jotka sanovat, että suomenkieliset pitävät ruotsin opiskelusta. Listalta löytyy monia eri yhteyksissä julkisuuteen tulleita pakkoruotsin kannattajia, esim. tämä Maria Green-Vänttinen joka vuosi sitten julkaisi "tutkimustuloksen" jonka mukaan peruskoululaiset opiskelevat mielellään ruotsia. Sitä hän ei kertonut, että "tutkimus" oli tehty pääkaupunkiseudun kaksikielisten keskuudessa, ei suomenkielisten.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/peruskoululaiset pitavat ruotsin kielen opiskelusta/201201114403
Juutalaisuus liittyy Suomessa kielipolitiikkaan siten, että on olemassa monia juutalaisia, jotka ovat ruotsinkielisiä ja haluavat pitää suomenkielisillä pakkoruotsin.
Ruben Stiller on Paavo Lipposen ihailija ja kannattaa pakkoruotsia. Patrik Scheinin on paheksunut sitä, että ruotsin koe "taktikoidaan" pois ylioppilaskirjoituksista.
Kaikki tiedämme, että Rkp haluaisi pakkoruotsin takaisin kirjoituksiin.
Jostain syystä Opetushallinnon ylimmissä viroissa on aina Rkp:n sinne haluama henkilö.
Ja se syyhän on rkp:n harjoittama lahjonta.
Vaaditaanko Opetushallinnon henkilökunnalta ruotsin osaamista? Jos näin on, niin irvokkuus on huipussaan.
Ruotsi ei tule ikinä enää pakolliseksi yo kirjoituksiin, siitä pitävät suomen lukiolaiset huolen.
Etsin henkilöiden taustoja. Tässä on muutama mielenkiintoinen tausta. Periaatteessa kaikille kirjoitettaville aineille löytyy edustajat ja ruotsinkieliselle puolelle on oma finska ja svenska osaaja. Tuleeko tästä ryhmä, joka päättää suositella pakkoruotsin palauttamista yo-kirjoituksiin?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt uuden
ylioppilastutkintolautakunnan vuosiksi 2013 - 2015.
Puheenjohtajaksi on nimetty professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta
Professori Scheinin oli mukana tutkimuksessa, jossa käytiin läpi yli 130 000 ylioppilaan koetulokset vuosilta 2006–2009. Tutkijoiden mukaan nykyinen ylioppilastutkinto on käytännössä niin pirstaleinen, ettei se sovellu opiskelijavalintojen mittariksi. Arvosanojen käyttö valinnoissa päinvastoin loukkaa hakijoiden oikeusturvaa, koska esimerkiksi sukupuolen mukaiset erot valituissa aineissa ja arvosanoissa ovat suuret.
Lautakunnan muiksi jäseniksi on nimetty
professori Timo Airaksinen
filosofia
Helsingin yliopisto
opetusneuvos Pekka Elo
elämänkatsomustieto
Suomen Humanistiliiton puheenjohtaja ja Rationalist International -järjestön kunniajäsen
yliopiston lehtori Maria Green-Vänttinen
ruotsin kieli
Helsingin yliopisto
Svenska i toppen –tutkimuksen tekijä
akatemialehtori Tom Gullberg
lektor i historiendervisningens didaktik vid Åbo Akademis
pedagogiska fakultet i Vasa
- Han har publicerat en rad artiklar om nationella och regionala identiteter, samt om principen om nationernas självbestämmanderätt.
professori Kai Hakkarainen
psykologia
Helsingin yliopisto
erityisasiantuntija Jan Hellgren
svenska?
väitöskirja kirjallisuustieteen alalta Åbo Akademissa 2009
Det osynligas arkitektur. Om rumsligheten i Bo Carpelans författarskap.
yliopistonlehtori Raili Hildén
?
Vieraiden kielten didaktiikan yliopistonlehtori
Kielitaito itsearvioituna Yleisten kielitutkintojen taitotasojen 1-6 mukaisesti:
suomi (äidinkieli)
ruotsi (6)
englanti (4)
venäjä (3)
saksa (2)
opetusneuvos Lea Houtsonen
maantiede
Helsingin yliopisto
yliopistonlehtori Taina Hämäläinen
espanjan kieli
professori Peter Hästö
Mathematics
University of Oulu
professori Reija Jokela
kemia
kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola
Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja
Kielikoulutuskeskuksen esimiestehtävät
kielitaidon arvioinnin ja kielenopetuksen asiantuntija ja perehtynyt tutkimus- ja kehittämishankkeissa erityisesti ruotsin kielen osaamiseen ammattikorkeakouluissa
yliopistonlehtori Nina Korimo-Godin
ranskan kieli
Aalto-yliopisto
professori Mikko Lehtonen
suomen kieli?
Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori
yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio
venäjän kieli
Tampereen yliopisto
professori Minna-Riitta Luukka
suomen kieli
Jyväskylän yliopisto
yliopistonlehtori Jan Löfström
historia, historiallinen antropologia
Helsingin aineenopettajankoulutuslaitoksen historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtori Jan Löfströmin toimittama monitieteellinen artikkelikokoelma Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen avaa mielenkiintoisia ikkunoita menneeseen ja nykyhetkeen: ”Kirja herättää miettimään, miten muistoja pitäisi käsitellä. Pitäisikö ihmisten kyetä luopumaan ylisukupolvisesta kaunan ja vastuun painosta etenkin silloin, kun kyse on kollektiivisesta muistista, ei niinkään henkilökohtaisista traumoista? Ja kuinka kauan henkilökohtaisesta voi tehdä poliittista, yksityisestä yleistä? Valmiita vastauksia Voiko historiaa hyvittää? ei anna, vaan se saa lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan menneisyyden virheisiin, rötöksiin ja väärinkäytöksiin niin tarkkailijana kuin kenties osallisenakin.”
lehtori Olli Löytty
suomen kieli
Turun yliopisto
yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki
luma-aineet?
väitöskirja oli poikkitieteellinen ja se sijoittuu tilastotieteen, meteorologian, teknillisen matematiikan, laitetekniikan ja mittaustekniikan alueille
yliopettaja Sisko Mällinen
englannin kieli
Tampereen ammattikorkeakoulu
professori Virpi Mäkinen
uskonto
Helsingin yliopisto
julkaissut vastikään kirjan ” Uskonnollisesta rasismista uskonnonvapauteen: uskonnollisen suvaitsevaisuuden varhaishistoria Euroopassa”
opetusneuvos Leena Nissilä
suomen kieli
kirjoitti työn ohessa väitöskirjan, jonka tulokset ovat hyödynnettävissä maahanmuuttajien kielenopetuksessa.
yliopistonlehtori Yvonne Nummela
finska
Åbo Akademi
yliopistonlehtori Arja Nurmi
englannin kieli
Tampereen yliopisto
yliopistonlehtori Olli Paakkari
terveystieto
Jyväskylän yliopisto
dosentti Jorma Paranko
biologia
opiskelijavalinnan johtaja Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta
yliopisto-opettaja Leena Partanen
fysiikka
Tampereen teknillinen yliopisto
tutkija Pasi Pirttisaari
saksan kieli
Helsingin yliopisto
sektorijohtaja Päivi Saarelainen
Kasvatustieteiden maisteri, restonomi (AMK), Koulutuskeskus Salpauksen rehtori
dosentti Timo Saarinen
maantiede
Turun yliopisto
professori Pekka Sammallahti
saamen kieli
yliopistonlehtori Päivi Sihvonen
romaaniset kielet
Helsingin yliopisto
opetusneuvos Tiina Tähkä
fysiikka ja kemia
toimii Opetushallituksessa fysiikan ja kemian aineasiantuntijana
yliopistonlehtori Markku Varis
suomen kieli
Oulun yliopisto
yliopettaja Aino Vuorijärvi
suomen kieli
Metropolian Terveys- ja hoitoalan yliopettaja
professori Matti Vuorinen
matematiikka
Turun yliopisto
up
Onneksi on netti, tuo porukka ei pysty tuomaan pakkoruotsia takaisin yo kirjoituksiin sen ansiosta.
Julkisuus toimii meidän suomalaisten edun puolesta!
Pitääkö persujen opiskella pakkoruotsia vai poistiko Tala sen jo?
Näihin "tutkimuksiin" riittää aina rahaa.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/peruskoululaiset pitavat ruotsin kielen opiskelusta/201201114403
On uskomatonta, että joskus muinoin yliopistot ovat olleet sivistyksen airut.
Melkoinen yliedustus taas suruilla!
Joka 19.kansalainen on suru, joten korkeintaan yksi pitäisi olla mukana.