Ylipäällikkö Mannerheim antoi 25.2. 18 tunnetun kuulutuksensa, jonka mukaan armeijan selustassa tavatut sabotöörit voitiin tietyin edellytyksin ampua välittömästi.
Samana päivänä M. allekirjoitti määräyksen, jonka mukaan minkään varjolla ei saanut ASETTAA SOTAOIKEUKSIA, EIKÄ NE SAANEET TOIMIA. Niiden määräämiä kuolemantuomioita ei saanut toimeenpanna.
Mistä sitten ilmestyivät ne sotaoikeudet, jotka kuitenkin toimivat ja jakoivat kuolemantuomioita?
Samana päivänä M. allekirjoitti määräyksen, jonka mukaan minkään varjolla ei saanut ASETTAA SOTAOIKEUKSIA, EIKÄ NE SAANEET TOIMIA. Niiden määräämiä kuolemantuomioita ei saanut toimeenpanna.
Mistä sitten ilmestyivät ne sotaoikeudet, jotka kuitenkin toimivat ja jakoivat kuolemantuomioita?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Määräys kierrettiin itsensä M-h eimin ohjeella siten, että ei perustettukaan sotaoikeuksia vaan kenttäoikeuksia. Oli muka eri asia.
aloittanut toimintansa kenttäoikeus 22.2. 18. Sen asetti Savon Ryhmän komentaja kenraalimajuri Löfström ja puheenjohtajana toimi Rantasalmen tuomiokunnan tuomari asessori E.V. Sopanen.
Oikeus jakeli kuolemantuomioita, jotka pantiin välittömästi täytäntöön. Oikeus toimi koston välineenä. Punaisten toimeenpanemia murhia liioiteltiin ja lisäksi heidän uskottiin taistelun aikana pettäneen sovitun aselevon.
Mannerheimin kielto sotaoikeuksien asettamisesta meni heikosti perille, sillä Varkaudessa sotaoikeus jatkoi toimintaansa 14.3. asti.
Käskyn läpimeno oli muutenkin vaikeaa, sillä vielä 19.4. Mikkelin sotilaspiirin esikunta käski tarkasti noudattamaan ylipäällikön käskyä.
perustaminen siis ensin kiellettiin, mutta siihen palattiin pian uudelleen.
Syynä oli Ruoveden suojeluskuntaan kuulunut Edvard Sunndell-Lepola, jota syytettiin mm. murhasta. Tällainen kuului päämajan sotapoliisipäällikön mukaan sotaoikeuden tuomiovaltaan ja tuli sellaisessa käsitellä.
Sotaoikeuksien perustamisesta määrättiinkin sitten ylipäällikön päiväkäskyllä 23.3. 18. Ei kuitenkaan määrätty mitään niiden toimivallasta, eikä siitä, voitiinko niitä käyttää vangittujen punaisten tuomitsemiseen.Sehän niiden päätehtäväksi tuli.
esikunnan oli asetttava sotaoikeus 1886 annetun sotaväen rikoslain 16.luvun nojalla.
Lisäksi annettiin 26.3. päiväkäsky, jolla varoitettiin omavaltaisista teloituksista. Käskyn on katsottu varoittaneen joukkoja siviileihin kohdistuneista väkivaltaisuuksista Tampereen edessä olevassa valloituksessa.
Joukot ampuivat vankeja varsin säälittä etenemisen aikana.Myös punaiset siviilit joutuivat usein väkivallan kohteiksi.
Käskyn perusteella muodostettiin ainakin viisi sotaoikeutta eri puolille rintamaa huhtikuun aikana. Ainakin joissain tapauksissa oikeuden apuna toimi lautakunta, johon nimettiin paikalliset olot tuntevia jäseniä.
Sotaoikeuksia ei voitu laillisesti perustaa. Suomeen ei oltu julistettu sotatilaa. Vain sotatilassa olevalla alueella sotaoikeudet toimivat laillisina tuomioistuimina yleisten tuomioistuimien sijaan.
Sotaoikeudet ynnä muut lautakunnat ovat pelkkää valkofasistista humpuukia, jolla vältellään totuutta valkoisten rikoksista Suomen työtätekevää kansaa vastaan.
kannatti sotaoikeuksia ja vaati senaatilta lupaa niiden perustamiseen. M. tapasi Tampereella 9.4. Vaasan hovioikeuden presidentti Söderholmin. M. vaati punaisten johtajien tuomitsemista sotaoikeuksisa ja muiden laskemista kotiin.
Söderholm suostui punaisten tuomitsemiseen sotaoikeuksissa, mutta Vaasan senaatti ei sitä hyväksynyt. Laki ei tuntenut sisällissodan aikaista sotatilaa.
Mannerheim antoi 19.4. julistuksen, jolla uhkasi kapinoitsijoita ankaralla kostolla Etelä-Suomessa tapahtuneesta terrorista.
Svinhufvud uskoi sotaoikeuksien toimivan armeijan sisäisinä, mutta se ei vastannut lainkaan niiden todellisuutta.
Esimerkiksi Tampereen sotaoikeuden 10 osastoa käsitteli noin 12 000 vankia, joista 290 teloitettiin joukkojen valtauksen jälkeen ampumien lisäksi..
Sotatila julistettiin Suomeen v.1914 keisarin määräyksestä, eikä sitä perutu tai kumotu missään vaiheessa vuoteen 1918 mennessä. Joten sillä perusteella sotaoikeudet olivat oikeutettuja.
Missäs se keisari kykki v. 1918 kun Suomessa kansaa lahdattiin urakalla?
Ne sotaoikeudet eli kenttäoikeudet olivat sama asia kuin jos Bandidos tai joku muu prätkäjengi sanoisi perustaneensa oikeusistuimen tappojaan ja rikoksiaan laillistamaan.
tietysti laillinen oikeus perustaa sotaoikeuksia omaan sisäiseen kurinpitoonsa.Sotavankien ja siviilien tuomitseminen oli sitten toinen asia. Joukot olivat siinä suhteessa ottabeet oikeuden omiin käsiinsä jo helmikuusta alkaen.
Svinhufvud katsoi 21.4. sotaoikeuksien voivan toimia vain armeijan sisäisinä. Ristiriita Mannerheimin kanssa oli pysyvä.
kumottiin sotaoikeuksia koskeva päiväkäsky ja korvattiin uudella. Jokainen itsenäinen joukko-osasto ja piiripäällikkö velvoitettiin perustamaan sotaoikeus.
Tutkijan oletus on, että niitä oli tarkoitus käyttää - ja myös käytettiin - nimenomaan punaisten joukkomittaiseen ja nopeaan tuomitsemisen.Senaatin virallinen lupa kuitenkin puuttui. Päämajassa oli ilmeisesti vielä toukokuun alussa käsitys, että lupa saataisiin.
Mannerheim antoi 11.5. käskyn, jolla kielsi teloitukset toistaiseksi, kunnes saataisiin uusi laki punavankien tuomitsemisesta.
Mannerheim oli joko käsittänyt senaatin hyväksyvän sotaoikeudet tai sitten katsoi tulevat valtionrikosoikeudet eräänlaisiksi sotaoikeuksiksi uudella nimellä.
Ylipäällikön teloituskielto meni läpi kovin hitaasti. Punavankeja alettiin kuitenkin entistä enemmän paikallisen tuomitsemisen sijasta lähettää leireille tutkintaa ja tuomiota varten.
Toisaalla taas paikallinen sotaoikeuksien ja lautakuntien sekä yksityisten henkilöiden mielivalta jatkui kenenkään puuttumatta.
Punavankien kohtalo ei ollut oikein kenenkään hoidossa.
Mannerheimin teloituskieltoa heikensi vielä 12.5. annnettu käsky vankien vartioinnista suurimmalla ankaruudella. Se avasi tien vankien ampumiseen kurinpidon varjolla. Teloituskielto voitiin helposti kiertää.
On kuitenkin huomattava, että Mannerheim ei missäään vaiheessa antanut käskyä tai lupaa joukkoteloituksiin. Toukokuussa hän oli sekaantunut poliittiseen kamppailuun asemastaan. Vankiasia jäi sivuun ja lopulta Svinmhufvudin hallinnon vastuulle.
....Senaatin virallinen lupa kuitenkin puuttui. Päämajassa oli ilmeisesti vielä toukokuun alussa käsitys, että lupa saataisiin....
Ei oikeuksia voi Suomessa perustaa jollain senaatin eli hallituksen luvalla. Oikeuksista ja niiden toiminnasta sekä toimivallasta säädetään aina lailla.
Kenttäoikeuksien perustaminen oli vakava vallankaappaus ja kapina eli lain ottaminen omiin käsiin. Jos siihen olisi suhtaudutta samalla vakavuudella kuin punaisten kaappaukseen niin kaikki kenttäoikeuksiin luvan antaneet ja niihin kuuluneet olisi ammuttu. Mutta tullaan taas siihen, että laki ei ollut kaikille yhteiskuntaluokille sama.
Punaisiahan ei suojannut mikään laki tai asetus, he olivat suojeluskunnille vapaata ja lainsuojatonta riistaa. Kun laiton oikeusistuin niin päätti niin ammuttiin välittömästi. Ei asianajajaa, ei todistajia muuten kuin vastaan, ei valitusoikeutta eikä mitään muitakaan oikean oikeuden tuntomerkkejä. Kuolemantuomiokin oli yleensä jo ennalta päätetty ja koko ns. kenttäoikeuden käsittely oli vain farssi ja ilveilyä.
mitä iniset, kapinallisten kohtalo on ollut aina tyly. keski- javanhaan aikaan kapinalliset teloitettettin kaikki useimmiten kiduttamalla ja päät ripustettiin näytille
Punikit saivat mitä ansaitsivat, valitettavasti siemen o´n itänyt nykyaikaan asti. onneksi teitä on suomalaisista vain prosentin osia jäljellä
Ei sillä ole mitään merkitystä miten joskus keskiajalla kansaa kohdeltiin. Valkobandiitit syyllistyivät v. 1918 voimassa olleen rikoslainsäädännön mukaan rikoksiin tappaessaan työväkeä ja se asia ei valehtelemalla muuksi muutu. Tyhmyydestäkin kuulemma sakotetaan. Miltä tuntuisi jos köyhtyisit jokaisesta tyhmästä kirjoituksestasi.
Valkobandiitit eivät ole vieläkään saaneet mitä ansaitsisivat. Syynä siihen on työväenluokan rakentava suhtautuminen sortajiinsa. Toisen maailmansodan jälkeen olisi ollut tilaisuus tasoittaa puntit, mutta kun työväki katsoi parhaimmaksi kehittää kieron ja petollisen työnantajapuolen kanssa hyvinvointiyhteiskuntaa.
tästäkään asiasta mitään. Oletko lukenut ainoatakaan tutkimusta vuoden -18 tapahtumista?
"Valkoisiahan ei suojannut mikään laki tai asetus, he olivat punakaarteille vapaata ja lainsuojatonta riistaa. Kun laiton oikeusistuin niin päätti niin ammuttiin välittömästi. Ei asianajajaa, ei todistajia muuten kuin vastaan, ei valitusoikeutta eikä mitään muitakaan oikean oikeuden tuntomerkkejä. Kuolemantuomiokin oli yleensä jo ennalta päätetty ja koko ns. kenttäoikeuden käsittely oli vain farssi ja ilveilyä."
Näin hoidettiin lainkäyttö punaisessa Suomessa.
Kertoisitko mihin lakiin punaisten kenttäoikeuksien toiminta perustui?
Entä kansantuomioistuimet? Tosin ne eivät langettaneet kuolemantuomioita.
Eipä näy tollo lahtarin alku osaavan muuta kuin kopsata toisten tekstejä ja vaihtaa vain niihin nimet. Juuri sitä tollolahtarien tasoa kuten olettaa saattoikin.
----Kertoisitko mihin lakiin punaisten kenttäoikeuksien toiminta perustui?---
Terrorissa tulee huomioida myös terrorin määrä eikä puhua vain nimikkeistä. Valkolahtareilla terrori oli ainakin 50-100 kertaista punaisiin verrattuna. Valkoiset tappoivat ihmisiä laillisen toiminnan takia, punaiset makselivat vanhoja rikoksia.
Mihin tutkimuksiin perustuu käsityksesi siitä, että valkoisia ei muka suojannut mikään laki tai asetus, he olivat punakaarteille vapaata ja lainsuojatonta riistaa. Kun laiton oikeusistuin niin päätti niin ammuttiin välittömästi. Ei asianajajaa, ei todistajia muuten kuin vastaan, ei valitusoikeutta eikä mitään muitakaan oikean oikeuden tuntomerkkejä. Kuolemantuomiokin oli yleensä jo ennalta päätetty ja koko ns. kenttäoikeuden käsittely oli vain farssi ja ilveilyä.
Mihin lakeihin se punaisten kenttäoikeuksien toiminta perustui ja mihin sen olisi pitänyt perustua? Miten se oikeuttaa valkoisten rikokset työtätekevää kansaa vastaan?
lainkaan vastaamaan punaisten lainkäyttöön.
Terrorin ja murhat aloittivat punaiset jo marraskuussa -17. Taistelujen aikana murhattiin noin 20 viatonta ihmistä päivässä.
Punikkien väitteiden mukaankyseessä oli vain raiskauksiin syyllistyneet isännät. Aika paljon niitä näkyy olleenkin. Jostain syystä vain ainoassakaan tapauksessa murhan syyksi ei ilmoiteta raiskausta.
Suosittelen edelleen perehtymistä edes yhteen vuoden -18 tapahtumia käsittelevään tutkimukseen. Se on palstan punikeilta näköjään kiellettyä.
Valeita ja vääristelyjä vain tupataan.
Et siis tunne ainoatakaan vuotta -18 koskevaa tutkimusta? Se on kyllä käynyt selväksi koko ajan.
Ihan alkajaisiksi voisit perehtyä Jaakko Paavolaisen klassiseen tutkimukseen Punainen terrori. Erinomainen on myös Jouni ja Jani Eerolan Henkilötappiot Suomen sisällissodassa.
Hyvän yleiskuvan saat vaikka Sisällissodan Pikku Jättiläisestä.
Nyt höpiset kaikkien punikkien lailla ihan tyhjää punapropagandaa. Faktoista ei ole aavistustakaan.
Punikkien väitteiden mukaankyseessä oli vain raiskauksiin syyllistyneet isännät
Taas tuossa eräs vaan ei paras valehtelee ja vääristelee. Raiskauksissa oli tietenkin kyseessä vain YKSI esimerkki isäntien ja patruunoiden mieli- ja väkivallasta. Mieli- ja väkivallan muotoja on ihmiskunnassa monta mutta vääristely osoittaa aina sen, että vääristelijällä ei ole kanttia käydä asiallista keskustelua.
Ne olivat ihan samaa tasoa ja yhtä oikein kuin jos Sisilian Mafia perustaisi kenttäoikeuden päättämään aina ennen salamurhaajan iskua.
Kenttäoikeuksissa suojeluskunnat pääsivät lopultakin toteuttamaan sitä miksi ne oli alunperin perustettukin. Työväen järjestäytymisen ja luokkatietoisuuden tuhoaminen.
Osa ajoi jopa työväen fyysistä tuhoa ja sitä myöten teollisuudenkin tuhoamista Suomesta koska teollisuuskaupungit tuottivat ja kasvattivat sosialisteja. Punavangithan piti lähettää Saksaan eli heistä piti päästä eroon jotenkin muuten kun ei voinut kaikkia tappaakaan hygieniasyistä.
Punaisista ei tainnut muistaakseni kukaan vaatia porvariston lähettämistä Siperian kaivoksiin. Vai muistanko väärin?
et muista, porvarit oli tarkoitus eliminoida.
stalin keksi myöhemmin, että "kulakeista" voi hyötyä tettämällä orjatyötä nälkäkuolemaan asti
,,,,et muista, porvarit oli tarkoitus eliminoida.,,,,
Niin, tuo pitää kieltämättä paikkansa porvarien propagandassa mutta ei aikuisten oikeesti. Porvareita ei täällä kukaan vainonnut kuten Tampereenkin porvarit ovat muistelmissaan kertoneet. Päiväkävelyt sai tehdä ihan rauhassa, kukaan ei ahdistellut ja taistelujen ulkopuolella Tampereella koko aikana kuoli vain 3 porvaria.
Montakos työläistä mahtoikaan kuolla Tampereella taistelujan ulkopuolella, jotain yli 2000 !
sotaoikeus, kenttäoikeus????
rauhan aikana on sotaoikeus, sodan aikana on kenttä oikeus.
sillä ei oikeastaan edes ole väliä onko kumpi vai kampi. koska molemmissa on asiansa osaava tuomari joka tuomitsee omantuntonsa- ja vallitsevien lakien mukaan.
,,,,, koska molemmissa on asiansa osaava tuomari joka tuomitsee omantuntonsa- ja vallitsevien lakien mukaan,,,,
Voi miten herttaista elämä onkaan porvarien valeissa. Kenttäoikeuksiin -18 ei riittänyt tuomareita vaan niitä istuivat kostoa ajaneet talolliset ja heidän palkkalaisensa eli asianosaiset. Ilmankos sodan jälkeen niiden paperit hävitettiinkin.
kenttäoikeuksiin nimitettiin lakimies puheenjohtajaksi, usein myös syyttäjäksi, joka kyllä saattoi olla myös poliisivirkamies.
Valtionrikosoikeuksiin määrättiin asevelvollisuuslain perusteella noin tuhat lakimiestä eri tehtäviin.
Ei näy punikkiparoillaolevan tietoa alkeisasioistakaan. Tuskin se ketään enää yllättää.
Mainitsemaasi asiaa voi verrata "tai ei" sotaväen pikaoikeuteen, joka sotatilanteessa oli pikaoikeus vain tuomion täytäntöön panon suhteen, sen päätöksen piti toteuttaa 24 tunnin aikana komentaja päätöksen mukaan, jos täytäntöön pano venyi yli 24tunnin niin tuomio raukesi.
pikaoikeudessa ei tarvinnut olla yhtäkään lainoppinutta jäsentä ainoastaan upseereja
Kenttäoikeuksiin haalittiin myös lakitieteen opiskelijoita jos oli vaikka vain vuodenkin tai ei sitäkään lukenut lakia. Suomessa ei ollut silloin niin paljoa koulutettuja lakimiehiä, että jokaiseen kenttäoikeuteen olisi riittänyt sellainen.
Vai miksi sitten näiden kenttäoikeuksien menettelytavat olivat täysin rikolliset, mikseivät nämä kuvittelemasi lakimiehet panneet niitä toimimaan lakien mukaan? Mieti toope sitä.
Senkin voisi kysyä valkonaamoilta että jos lakimiehet näitä kenttäoikeuksia johtivat eli kaikki meni ihan OK niin miksi niiden pöytäkirjat hävitettin heti sodan jälkeen. Vaikuttaa siltä että kaikki asiat eivät sittenkään kestäneet päivänvaloa.
juuri valmistunut oikeustieteen kandi pääsee ruk'n suoritettuaan oikeusupseeriksi jos haluaa, siis nykyään. jos ei ole kandi niin voi mennä rukkiin toki mutta tehtävä ei ole oikeusupseeri vaan jokin muu jota nyt en muista.
mutta ongelma tässä ei ole onko joku tuomari vai ei, vaan tuomiot.
onko niistä ollut edes mitään papereja jos on ollu niin missä niitä on säilytetty, ne on voitu poistaa myöhemmin jonkin vaatimuksesta tai "varastaa" tai talo on palanut.
ei pidä unohtaa tarkoituksellista pelote vaikutusta.
mutta kerroppas herra "sotaoikeuden saa muodostaa vain sotatoimi alueelle"
mikä oli punakaartien oikeuksien tilanne.
ja mikä oli oikeuspoliittinen tilanne emämaa venäjällä.
on se kovaa olla voittaja......................
"pikaoikeudessa ei tarvinnut olla yhtäkään lainoppinutta jäsentä ainoastaan upseereja "
Pikaoikeuden puheenjohtajana toimi lainoppinut sotatuomari.
ei, kun kenttäoikeuden.
pikaoikeus kokoontui etulinjassa ja eka tuomari oli vasta divisioonassa.
yleensä divisioonan komentaja. Se kokoontui divisioonan esikunnassa.
Puheenjohtajana toimi lainoppinut sotatuomari.
ovat punaisten sotaoikeuksien pöytäkirjat? Mikä oli niiden jäsenten pätevyys ja käytetty lainsäädäntö?
divisioonan komentaja ei määrännyt kokoonpanoa vaan se oli määrätty sotaväen rikoslaissa.
mutta vielä talvisodassa oli yleistä että kenttäoikeuden tuomari keskusteli annettavasta tuomiosta komentaja/komentajien kanssa, mutta luuletko niin olleen joka tuomiossa, jokaisessa oikeuden käynnissä.
kenttäoikeuden kokoonpano oli lainoppinut tuomari, upseeri- ja aliupseeri jäsen.
pikaoikeuden kokoon pano oli todella hankala, siinä piti olla komentajia kompanjan päällikkö esikunnan päällikkö esiupseeri majuri kapteeni yms.
ymmärrettävästi tuo oli tosi hankala järjestää.
yksikään kenttäoikeuden tuomari ei ollut mitenkään kenenkään komentajan määrättävissä, LAKIEN MUKAAN.
divisioonan esikunnas ei kokoontunut yksikään oikeus koskaan missään, sen verran uskon tuomarilla olleen ammattitaitoa ja tietoa laista.
näissä asioissa on helppo mennä metsään, jos joku tutkija puhuu erheellisesti oikeudesta on sen toteen näyttäminen vaikeaa.
kun suomen vapaus sodan aikana saksasta tuli suomeen saksan sotajoukot oli heillä oma sotatuomari tai kaksi mukana se oli yleinen käytäntö, ja kukaan ei voi varmaksi sanoa keskuteliko hän komentajien kanssa annettavista tuomioista.
komentaja määräsi pikaoikeuden henkilöt ja käsiteltävän asian. Sotatuomarin lisäksi siinä tuli olla esikuntapäällikkö, esiupseeri ( majuri tai everstiluutnantti), kaksi komppanianpäällikköä ja neljä nuorempaa upseeria. Taistelutuilanteessa tällainen oli hankala koota. Siksi pikaoikeutta käytettiin aika vähän.
olla jokaisessa yhtymässä ja suojeluskuntapiirissä sekä tietyissä muissa kokoonpanoissa. Kenttäoikeus kokoontui sille osoitetuissa tiloissa, yleensä esikunnan yhteydessä.
Saksalaisilla oli oma oikeusjärjestelmänsä, jonka mukaan he toimivat.
Taidat meinata että valkoisten moraalin mitaksi riitti kun toimi aivan samoin kuin eläimellisiksi murhaajiksi haukutut punaiset. Miten valkoiset sitten olisivat olleet yhtään sen parempia kuin haukutut punaiset?
Murhaajina toimineet punaiset, ne harvat, olivat sen verran reiluja että eivät ne edes yrittäneet näytellä jotain laillista oikeutta kuten ällöttävät valkoiset. Että muka oli joku lakien mukaan toimiva oikeus joka sitten tapatti ihmisiä massoittain. Noin halpamaiseen näytelmään ja oikeuden häpäisyyn voi sortua vain valkolahtari.
punikkien toimineen murhaajina ilman laillisuuden varjoakaan. Eikä kyse ollut "harvoista", vaan sadoista, joukossa kymmeniä massamurhaajia.
Valkoiset kuitenkin edes pyrkivät toimimaan lakien mukaan. Paikoin se onnistui, paikoin karkasi käsistä.
Sotatoimien päätyttyä Svinhufvudin hallinto vaati punavankien käsittelyssä tiukkaa laillisuutta, mikä sitten kostautui leirikuolemina.
-----ja mikä oli oikeuspoliittinen tilanne emämaa venäjällä.---
Huoh, Suomi oli 1918 itsenäinen valtio joten mikä "emämaa". Ei itsenäisellä maalla ole emämaata.
----Valkoiset kuitenkin edes pyrkivät toimimaan lakien mukaan.-----
Huoh mitä valeita taas. Housupukuisten naisten tappamisessa ja tuhansien ihmisten nälkään näännyttämisessä ei ole pienintäkään pyrkimystä toimia lakien mukaan. Ei ainakaan minkään sivistysvaltion lakien.
asiaan on voinut myös vaikuttaa se että vielä talvisodan aikana kaksi todistajaa jotka puhui samoin oli totuus, siis oikeudessa.
mutta kuitenkaan tuo ei ollut mikään vaatimus tuomarille.
no niih, nyt pitää kaikkien tietää että mannerheimi oli hyvin arka ja tarkka siitä miten sotilaita ja siviilejä tuomittiin.
esim. upseereja ruvettiin tuomitsemaan kenttäoikeudessa vasta joskus 1943.
rauhan aikana hovioikeudessa ja sodan aikana sotaylioikeudessa.
Lailla 6.11. 1942 määrättiin majuria alempien upseerien asiat kenttäoikeuksille. Tällöin tuli molempien oikeuden jäsenten olla upseereita.