Minulla on "huonot hermot" - en kestä odottelua, olen kärsimätön ja turhaudun nopeasti. Kaikki mikä menee pieleen alkaa v*tuttamaan oikein kunnolla, ja raivo kasvaa nopeasti aika suureksi.. Pelkään että joskus satutan suutuksissani jotain toista ihmistä. En kestä mitään negatiivista, esim. riitojen/sanaharkkojen jälkeen itken paljon ja pitkään jos saan tilaisuuden olla yksin.
Olen parikymppinen nainen. Tällä hetkellä toimin vastuutehtävässä (ikäiselleni ehkä liikaa) ja stressaavassakin työssä. Asun yksin. Lapsuudessa ja nuoruudessa itsetunto-ongelmia, kiusattuna oloa, vanhempien ero ja isän alkoholismi.
Voisikohan joku menneisyyden asia vaikuttaa tähän? Miten voisin alkaa kehittää itseeni jotain ryhtiä, ennenkuin tämä menee ihan mahdottomaksi.
Olen parikymppinen nainen. Tällä hetkellä toimin vastuutehtävässä (ikäiselleni ehkä liikaa) ja stressaavassakin työssä. Asun yksin. Lapsuudessa ja nuoruudessa itsetunto-ongelmia, kiusattuna oloa, vanhempien ero ja isän alkoholismi.
Voisikohan joku menneisyyden asia vaikuttaa tähän? Miten voisin alkaa kehittää itseeni jotain ryhtiä, ennenkuin tämä menee ihan mahdottomaksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Menneisyys vaikuttaa aina. En osaa sanoa muutakuin että puhu jollekin.
Mulla samoin huonot hermot. Jalkaa on pakko nytkyttää, kävellä. En kestä jonotusta.Talousongelmat stressaa, ihokin on oireillut. Masennusta.Hikoilua, jalat hikoilee.Ahdistusta myös.
Periytyväähän se on.
Tuskin on mitään periytyvää. On asioita, jotka saavat ahdistusta aikaan ihmisessä,
kenessä enemmän kenessä vähemmän.
Koettakaa jo etukäteen suhtautua tilanteisiin niin, ettei kaikki aina mene kuin strömsöössä. Voi joutua odottelemaan, jonottelemaan, tulee mutkia matkaan eri asioissa. Katsokaas kun muitakin ihmisiä on liikkeellä töissä, asioita hoitamassa, kauppakeskuksissa, aina missä on ihmisiä, mikään ei mene sekunnilleen tai muuten vaan niinkuin itse toivoisi.
Jos kaikki ei menekään prikulleen kun sinun mielestäsi pitäisi,
ei se silti maailmaa kaada !
Kun on henkisesti paha olo, voi ahdistaa, kiukuttaa, olla kärsimätön, "mennä hermot".
Jotenkin pitäisi jäsennellä elämänsä niin, jos vain pystyy, että nyt menen töihin,
hoidan työni, en ajattelekaan pahaa oloani työvuoron aikana. Keskityn työhöni, teen vain työni. En päästä ajatuksiini muuta.
Ihmiset siellä työpaikalla tai muualla eivät ole syypäitä pahaanoloosi.
Vapaalla voi päästää höyryt päästään, omalla ajalla, omissa oloissa, kaverin tai ystävän kanssa mahdollisesti.
Elämänsä murheita voi työstää, prosessoida päässään, että pääsisi niistä eroon.
Se mikä on takana, on takana, se on mennyttä. Meitä on paljon, jotka kärsimme
huonoista lähtökohdistamme.
Siihen ei voi enää vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voi.
Kun murhe/hatutus alkaa iskeä päälle, keksi jotain oikein mukavaa tekemistä, että unohdat itsesi. Keskity siihen kivaan, mitä teet ! Etäännytä ja vapauta itsesi menneisyydestäsi, siitä noidankehästä, missä ajatuksesi kiertävät.
Suunnittele tulevaisuudelle jotain kivaa. Vaikka jo huomiselle !
Kivampaa huomista kaikille !
Se ahdistava menneisyyshän sinua "syö" ja se, että sinua ja sinun tunteitasi ja ajatuksiasi ei ole otettu huomioon. Sitä ei voi enää muuttaa.
Mutta voit sanoa itsellesi, että "Se helvetti on ohi ! Ohi. Ohi. Ohi. Mun ei tartte kestää sitä enää päivääkään !"
Jälkiseurauksista, pahasta olosta pääsee kyllä eroon.
Tiedosta ensin se, että jo päässyt ratkaisevan pykälän eteenpäin, pois siitä ympäristöstä ja kiusaajista ! Muu kyllä helpottaa. Usko.
Olet jo päässyt vapauteen siitä helvetistä, ison pykälän eteenpäin.
Muu hoituu kyllä.
isällä ja äidillä myös huonot hermot,kyllä se periytyy. en kestä yksinkertaisesti jonottaa.pitää päästä heti asiaan.pitää saada olla vapaana.
Äitikin joutu sairaalaan kun hermot ei kestänyt.Olo oli kuin leijailisi.Stressin takia.
Kerran romahti hermotkin, uupumus ja tuli kuuma. Tietty piste tuli täyteen, sisko kuoli ja avoero samalle päivälle.Voimat meni täysin, paita pois,kello pois.Romahdin sängylle,onneksi olin sisätiloissa. Kesti n.30 min.
Iho oireet on ällöttäviä, niihin ei löydy lääkettä.Samoin peräpukamat.
Keho siis oireilee stressiin.
Elämä on joskus tosi raskasta, todella.
Noin voisi sanoa moni:
Äidillä ja isälläkin oli huonot hermot.
Esimerkiksi moni jonka äiti ja isä on tapelleet, kun niillä "meni hermot".
Ei se ole kuitenkaan niin yksiselitteistä. Älä ota taakaksesi mitään "perinnöllisyyttä".
Jos on paljon vaikeuksia, ahdistuu ja stressaantuu, niin kyllä se hermoille ottaa, voi romahtaakin.
Ei se ole niinpäin, että kun sulla on huonot hermot, et kestä mitään.
Kuten itse totesit, keho oireilee, ja mielikin oireilee, ei noin paljon vaikeuksia voi kukaan oireilematta kestääkään. Vaikea elämäntilanne ja siitä johtuvat oireesi ovat lopuksi nakertaneet hermosi.
Ei sulla varmaankaan ensin hermot menneet, se johtuu vaikeuksistasi.
Ahdistus, tuska ym. on minusta se, joka hermojasi raunioittaa.
Asiat jonottamisesta ym. kertoo suuresta ahdistuksesta.
Älä anna ajatustesi kiertää menneessä ! Mennyt on mennyt !
Äläkä tuudita itseäsi myöskään uskomaan, ettet voi tilanteelle mitään, eikä mitään kannata yrittää, koska sulla on perinnöllinen hermovika.
Ei sulla ole ! Voit saada rauhan sielullesi vanhoista asioista. Mielenrauhaa nyt sinulle !
Selviydyt kyllä !
Ainakin puolelle miljoonalle suomalaiselle tulee joskus äkillinen haku heittää kaikki tavarat päin seiniä ja juosta niin kauas kuin pippuri kasvaa !
Se on reaktio tilanteessa, kun on mahdottomalta tuntuvassa tilanteessa niin ahdistunut, uupunut, stressaantunut, ja toivoton, ettei juuri sillä hetkellä keksi mitään ulospääsyä.
Se menee ohi. Se on vaan hetkellinen reaktio. Sen kokee moni joskus, moni useinkin.
Tuskin puolella miljoonalla suomalaisella on perinnöllinen hermosairaus !
Sellaista ei löydy edes googlaamalla.
Perinnölliset hermosairaudet, jotka löytyvät, koskevat fyysisiä hermoratoja.
Uupumus, loppuunpalaminen yms. ja sen seurauksena romahtaminen voi sattua kelle vain ja joutua sairaalahoitoon. Siitä ei pysty selviämään yksin, koska siinä tilassa ei pysty huolehtimaan itsestään vaan tarvitsee apua.
Ei saisi käyttää tekosyynä kuviteltuja sairauksia, joille ei muka voisi mitään.
Tekee karhunpalveluksen itselleen.
Jos oireesi ovat jokapäiväistä elämääsi haittaavia, voisitko ajatella meneväsi lääkäriin saamaan apua ? Terveyskeskuksissa on psykiatrisia hoitajia, heidän kanssaan asioista puhuminen voisi helpottaa oloasi. Tai voisitko keskustella työterveyslääkärin kanssa.
Lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus.
Toivon, että saat apua ja olet valmis ottamaan apua vastaan,
koska aloituskirjoituksesi kuulosti fiksun nuoren naisen kirjoitukselta, joka viisaasti pohtii tilannettaan !
Toivotan sinulle kaikkea hyvää ! Ansaitset sen !
Pahuus vallitsee langenneessa maailmassa.Herkät ihmiset uupuvat.
Silmät kannattaa avata ja ymmärtää että maailmassa on paljon eksytyksiä ja pahuutta.
Tutustutumalla teologiaan ymmärtää monta asiaa.Itse löysin sen ortodoksisuudesta, kuulun tosin ev.lut kirkkoon ja olen "yksin uskova".
Netti sivustoja; tsasounan suunnalta, ortodoksina tänään.
Elämäni on muuttunut täysin.
Voihan uskonnostakin lohtua saada, mutta aika paljon ärsyttää, että eri uskontokuntien uskovaiset tuputtaa herraajeesusta ihmisille pelastukseksi,
herraajeesusta kun ei kukaan ole todistetusti nähnyt koskaan,
se on yks laji hurahtamista
Suunniteltu keskustelun avaus. Sinänsä ihan keskustelun arvoinen aihe, mutta ei aidon ihmisen.
Epäterveet uskonnot tuputtavat, niistä kannattaa pysyä erossa.
Ortodoksisuus on vapaaehtoista, lisäksi toinen valtion kirkoista.
ADHD. Googleta "aikuisten ADHD".