Nuo kaksi porukkaa toivat 1918 Suomeen sukupuolitaudit, joita täällä oli lähinnä satamakaupungeissa sitä ennen. Hehän olivat tottuneet käyttelemään sotabordelleja ja sama meno jatkui täällä Suomessa. Vain sillä erotuksella, että tällä naiset eivät olleet vapaaehtoisia vaan naisvankeja, joita nuo kaksi roskajoukkoa käyttelivät säälimättä hyväkseen.
Valkoinen historia on herjannut näitä naisvankiparkoja sukupuolitautisiksi ja osasta sellaisia tulikin, kiitos jääkärien ja saksalaisten. Esim. Hämeenlinnassa ollut naisvankien leiri oli ihan hirveä paikka. Ovet kävivät jatkuvasti kun saksalaiset sotilaat marssivat sisään ja ulos.
Tässä taas otos vaiettua vitivalkoista historiaamme. Niin puhdasta ja viatonta kuin vain keinotekoisesti valkaistu pa.ska voi olla.
Valkoinen historia on herjannut näitä naisvankiparkoja sukupuolitautisiksi ja osasta sellaisia tulikin, kiitos jääkärien ja saksalaisten. Esim. Hämeenlinnassa ollut naisvankien leiri oli ihan hirveä paikka. Ovet kävivät jatkuvasti kun saksalaiset sotilaat marssivat sisään ja ulos.
Tässä taas otos vaiettua vitivalkoista historiaamme. Niin puhdasta ja viatonta kuin vain keinotekoisesti valkaistu pa.ska voi olla.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Vaiettu totuus murhineen,raiskauksineen ja jopa lapsiin kohdistuvine sadismeineen on todellakin se syy palstan
valko-bandiittien raivokkaille hyökkäyksille karua totuutta vastaan.
Sukupuolitaudit tulivat Suomeen viimeistään 1700-luvulla. Viime vuosisadalla niitä levitti erityisesti venäläinen sotaväki, jonka kanssa vasemmisto veljeili. "Ryssänmorsiamet" niitä tauteja hankki ja levitti.
Saksalaisten ja jääkärien seksipuuhista vienolla on taas omat haaveilunsa.Ne ovat yhtä totta kuin aiemmatkin päiväunet.
Tulit tuhertaneeksi vahvan näytön aloittajan tueksi.
Porvari-propaganda todellakin leimasi jokaisen sisällisodan aikana vangitun naisen "ryssänmorsiameksi".
Esimerkiksi Kouvolassa lahtarien ampuma naiskomppanian päällikkö Elli Kokko julistettiin peräti "julkiseksi naiseksi",vaikka kaikki hänet tunteneet kertovat hänen olleen sivistyspyrkimyksiä omaava rehellinen työläisnainen.
Siitä tuli annetuksi selvä näyttö. Sellainen on myös ryssänmorsiamista.
Sukupuolitautien tulo Suomeen 1700-luvulla on myös totta. Se ei suinkaan tapahtunut 1918.
Eli vienohuttila lasketteli taas kerran tavanomaisen valeensa.
Sellainen uppoaa vain hengenheimolaisiin.Tietysti velvollisuutesi on puolustaa avaajan valeita.
,,,,Sellainen on myös ryssänmorsiamista.,,,,
Sotaväellä on aina ollut omat, vapaaehtoiset, morsiamensa mutta nuo vankileirien naiset eivät olleet vapaaehtoisia. Heidät tuhottiin mikä mitenkin, osa ammuttiin, osa tapettiin nälkään ja kurjuuteen, osa saatutettiin kupalla ja ties millä saastalla.
-----Saksalaisten ja jääkärien seksipuuhista vienolla on taas omat haaveilunsa.Ne ovat yhtä totta kuin aiemmatkin päiväunet. -----
Taas tuota turhakkeen laatimaa valkosontaa. Mutta eihän valkoturhakkeet kykene muuhun kuin pullopäiseen kiistämiseen "ei me mitään, punikit ne vaan" vaikka koko kansa tietää, että valkoisten etenemisreitti oli merkitty joukkohaudoin ja sukupuolitaudein. Se kauhun aika ylitti jopa Ison Vihan kauhut.
suurin osa lähetettiin kotiin heti alkajaisiksi. Loput koottiin Santahaminaan, jossa ei ollut sen enempää saksalaisia kuin jääkäreitäkään. Päääosa armahdettiin vielä -18 aikana.
reitit merkititin tervetulojuhlin ja punaterrorista vapautetun väestön riemulla. Punavangit koottiin leireihin. Aikanaan heidät tuomittiin valtionrikosoikeuksissa. Pääosa armahdettiin vielä -18 aikana.
,,,,Päääosa armahdettiin vielä -18 aikana. ,,,,
Tekstisi ovat tosi järkyttäviä. Tarkoitat siis että kun ne samana vuonna päästettiin kotiinsa vankilasta niin saivathan jääkärit ja sakut niitä syksyyn asti joukolla naidakin. Olet tosi pimee, ei uskoisi jos ei juttujasi lukisi.
....Aikanaan heidät tuomittiin valtionrikosoikeuksissa.....
Ihanko tosi. Antoivatko nuo oikeudet n. 14 500 kuolemantuomiota sillä tuo määrähän kuoli leireillä sekä siellä koettuihin kärsimyksiin vielä kotonaankin? Vai olisikohan noilla leireillä kuoltu ihan ilman tuomioitakin samoinkuin leirien ulkopuolella. Tampereellakin yli 2 000 ilman mitään oikeutta.
Valtionrikosoikeudet määräsivät noin 500 kuolemantuomiota, joista 113 toimeenpantiin. Leirikuolemat johtuivat heikosta ravintotilanteesta ja espanjantaudista. Vartijat ampuivat eri syistä noin tuhat.
Leiriläisten pääosa armahdettiin jo -18 aikana.
Tampereella teloitettiin taistelun jälkeen muutamia satoja venäläisiä ja ehkä tuhat punaista. Kenttäoikeudet antoivat 290 kuolemantuomiota kuulusteltuaan noin
12 000 vankia.
valehtelusta, vääristelystä ja tietämättömyydestä, jota punikit harjoittavat.
Nuo raiskaushaaveet kertovat jotakin näiden punikkityttösten seksiunelmista.
Jumaloimiesi iivanoiden tuliaisista taas on vieläkin merkkejä jotka ulottuvat jopa Isonvihan aikaan asti.
Yksityisiä veneeristen tautien tapauksia on ollut aina mutta 1918 tuli varsinainen kuppatsunami jääkärien ja hunnien tuomisina. Ja sillä tärveltiin normaalit ja siveät naiset, naimisissa olevia naisia lukuunottamatta 99 %:sti vielä neitsyitä.
Jääkärit olivat valkoisen Suomen sankareita. Heillä ei ollut sukupuolitauteja. Sellaiset oli jätetty Saksaan hoitoon.
Sama koski saksalaisia joukkoja. Sukupuolitauteja ei niissä ollut. Jos oli, ne hoidettiin.
Kovasti näkyy kiehtovan nuo raiskaushaaveilut.
Jutuistasi voi sanoa vain sen, että lapsi on terve kun se leikkii. Sinulla terveys kai ilmenee uskomattomana valehteluna.
ovat sitten ainakin palstan punikit. Yhtään toden snaa ei löydy, vaikka kuinka etsii.
Kalle Haatanen: Susinartut ja pikku immet
Susinartut ja pikku immet Suomen 1918 sisällisodassa punaisten puolella sotilaista jopa kolme prosenttia oli naisia. Tämä herätti monenlaisia tunteita ja reaktioita. Osa naisista toimi sairaanhoito- ja muissa huoltotehtävissä, mutta myös aseistettuja naisia löytyi. Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo, millainen ajan ilmapiiri oli ja kuinka punaisia naisia jopa demonisoitiin. Housuihin pukeutumista pidettiin jonkinlaisena naiseuden kieltämisenä, ja näin naisten poliittisuus seksualisoitui. Samalla keskustelussa viriää pohdinta siitä, kuinka objektiivista tieto ja kirjoittaminen tuosta ajasta voi oikeastaan olla.
http://areena.yle.fi/audio/1321873544632
Julkaistu: 21.11.2011 klo 13.00
Kiihottajana tunnettu Kianto nimitti itseään 1918 'valkoiseksi anarkistiksi' ja runoili: "Sotahan nyt marssimme, kotikulta jääköön! Jääkäriveri tässä velvoittaa! Ylös veljet valkoiset! Alas ryssät punaiset! Ei nyt auta vihamiestä armahtaa!
Onko täysin unohdettu, kuinka Kianto keväällä 1918 kirjoitti lehtikirjoituksissaan ehdottaen punaisten naisten prosentuaalista tuhoamista verraten heitä naarassusiin ja naarastiikereihin. Koskapa naarassudetkin hävitetään mieluummin ensin, jotta susikanta saadaan pienenemään, oli perusteena!
Teksti löytyy kokonaisuudessaan julkaistuna Keski-Suomalainen -sanomalehdestä 12.4.1918,
Tässä näyte tekstistä:
"Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta - siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan - susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" - kirurgimme olkoon kansan tuomio." Näin siis Kianto sanomalehdessä. Naisia teloitettiin paikoin paljonkin, johtuiko osa sitten noista kiihotuskirjoituksista?
Kianto teki sisällissodan innossa kaksi kirjaa. Toinen oli "Hakkaa päälle! sotarunoja valkoiselle armeijalle", ja toinen "Suomi suureksi, Viena vapaaksi. Sotakesän näkemyksiä 1918." Molemmat kirjat ilmestyivät 1918.
Lahden Hennalassa kaikki housuihin pukeutuneet naiset ammuttiin, olipa he kuinka nuoria tahansa.
Osa naisista raiskattiin ennen ampumista.
Kianto kuvailee Elämän ja kuoleman kentältä -kirjassaan kuinka hän tutki tapettujen punikkinaisten mustia veren tahrimia veenuskiharoita. Perverssi äijä.
Tämä kirjahan julkaistiin vasta 1928 tekijän siistimänä ja sensuroituna teoksena. Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta (1928, Otava)
Punapehvapaviaani foolaa. Katselisi vain punaisten touhujen jäljiltä syntyneitä ruumiskasoja!
Miksi Kianto oli niin sairaan kiinnostunut punaisten kaatuneista? Hän kuvailee kirjassaan yksityiskohtaisesti jopa ammuttujen punaisten naisten veren tahrimat "veenuskiharatkin".
Kirjassa on sivulta 199 alkaen luku VIA MORTIS - TUONEN TIE ja siinä kuvataan ruumiita eri asennoissaan ja -paikossaan. Sivulla 202 on tuo kuuluisa "sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa..." -kuvaus.
Heti perään on sivulta 206 alkaen luku HÄVITYKSEN KAUHISTUS ja sama meno jatkuu. Kuvaukset on 1918 keväältä Raudun ja Antrean rintamalta.
Kirjassa kuvataan moneen otteeseen kuinka valkoiset ampui läjäpäin naisia, lapsia, vanhuksia ja haavoittuneita. Siis kaikkia joita pidettin punaisina.
Kiannon kirja julkaistiin vasta 10 vuotta tapahtumien jälkeen ja sittenkin sitä piti kuulema "siistiä".
Ilmari Kianto Elämän ja kuoleman kentältä.
Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta, Otava 1928
Kyllä valkoiset oli julmia lahtareita, oikein kirjaimellisesti. Kianto teki tyhmyyttään palveluksen jälkipolville kirjoittaessaan kaiken tuon näkemänsä muistiin. Suomessa kauhistellaan jotain Serbian joukkomurhia ja samalla unohdetaan kuinka täällä lahdattiin paljon raaemmin noin 70 vuotta aiemmin.
Kianto kertoo kirjassaan saaneensa oikein Mannerheimilta luvan kiertää etulinjassa katselemassa rintamaa. Saipa vapaan ja rajoittamatoman junankäyttöoikeudenkin. Hän kävi "piikkilanka-aidan sisällä" olevassa junassa puolen tunnin keskustelun ylipäällikön kanssa kun eräs ruotsinkielinen upseeri oli estänyt hänen pääsynsä sotilaskuljetuksen mukana Oulusta etelään päin.
Vahtolan kertoo kuinka Kianto halusi kokea todellista extremeä Vienan retkien aikana. Hän meni mukaan ampumaan erään kiinni saadun venäläisen, jota pidettiin vakoojana ja sabotöörinä. Hän halusi kokea miltä ihmisen ampuminen tuntuu. Asiasta on kerrottu, Vahtolan kirjassa Suomi suureksi, Viena vapaaksi.
http://www.oulu.fi/historia/hlokunta/vahtola.htm
Kiantoa kiinnosti kuolema ja hän oli aivan innoissaan 1918 keväällä päästessän 1. kerran katsomaan kolmen venäläissotilaan tuomitsemisen ja teloituksen. Tosin yksi noista onnettomista olikin puolalainen
Ei siis liene ihme, että hän niin kovasti halusi olla "rauhassa" myöhemmällä iällään. Vanhat asiat kalvoi varmasti hautaan saakka, kuten monia muitakin lahtareita. Muistettava on kuinka jo 1920 -luvulla itsemurhien määrä kohosi hurjasti juuri näiden lahtarien keskuudessa. Omatunto kalvoi, eikä jättänyt rauhaan. Moni alkoholisoitui ja surmasi itsensä kauheiden muistojen takia.
Kiannon julma julistus, Keski-Suomalainen huhtikuussa 1918
Kenties järkyttävin on kirjailija Ilmari Kiannon huhtikuussa 1918
Keskisuomalaisessa julkaistu punakaartin naisiin kohdistunut vaatimus, joka hakee varmaankin vertaistaan sivistyskansojen historiasta:
”Eikö olisi oikeaa tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti varoittaakseen niiden kurjien ammattisisaria. Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi
ehkä enemmän kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naaras synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset olivat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat?”
Punakaartin naisia, missä tehtävissä he olivatkaan, häväistiin ja teloitettiin suruttomasti. Nykytietämyksen mukaan sodan jälkiselvittelyissä
teloitettiin 364 naista, eniten Lahdessa 1918. Siellä teloitettiin yli sata naista, pääasiassa nuoria tyttöjä.
http://www.kolumbus.fi/kansi.kianto/Tiesitko_Ilmari_Kiannosta.html
http://www.kolumbus.fi/kansi.kianto/index.html
Kaleva Kotimaa 17.9.2007 Punaisia naisia nöyryytettiin
http://www.kaleva.fi/uutiset/punaisia-naisia-noyryytettiin/680466
Wikipedian jutuss aon hieman eri versio samasta jutusta:
Keskisuomalainen-lehdessä 12. huhtikuuta 1918
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto
»Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
(Ilmari Kianto)
Tuo vielä loppuun:
"Kun Kiannon sotakirjalle ei löytynytkään kustantajaa, Kianto kirjoitti joulukussa 1918 Eino Railolle, ettei tämä sovellu edes hänen kengännauhojensa solmijaksi. Kiannon mielestä kirjan isänmaallisuus olisi kestänyt vertailun muiden sotakuvausten rinnalla: "Sinä tartuit naisten ruumiisiin ja tahdoit häpäistä minua aivankuin et sinä ikinä olisi syventynyt suurten kirjailijain sodankuvauksiin, kun tahdotaan paljastaa ihmissielun tunteet alastomuudessaan... Sinä sekoitit tähän sotakirjaan paljon persoonallista mielipahaasi minun kaksoisavioliittoani kohtaan."
Kianto näki julkisen maineensa ja sotakirjan kielteisen julkaisupäätöksen välillä yhteyden. Kiannon maine korpimaan donjuanina ajoi hänet korostamaan omaa siveellistä suoruuttaan punaisten eläimellisyyden julistamisen kautta. Kianto kävi kahden rintaman sotaa, jossa hän punaisille kuolemansäkeitä sepitellen tukki häntä arvostelleiden valkoisten paheksuvia suita."
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm
Kiannon kuvaus valkoisten lahtareiden suorittamasta venäläisten sairaalan (ambulanssin) hävityksestä on ylivertainen kaikista: Kuolleita hoitajanaisia siellä ja täällä sekä heidän tapettuja koiriaan. Ruumiita joka puolella. Venäläiset olivat Kiannon mielestä kaikki veneeristen tautien saastuttamia ja tautien hoitamiseen tarkoitettuja opaskirjoja lojuikin kaikkialla lattioilla. Kaikkialla oli saastaista ja likaista, sekä ruokatarvikkeita lojui lattiollla ruumiiden seassa. Tapetuista suurin osa oli potilaita ja siis haavoittuneita. Missään kohtaa kirjaa hän ei tuomitse vanhusten tai lasten tappamista tai haavoittuneiden ampumisia.
Hänestä oli tullut hetkessä ankara saksalaisten ihailija ja jääkäreiden suuri suosija.
Onkin kuin kohtalon ivaa että Kianto tuomittiin juuri venäjänkielisen tekstinsä takia Talvisodan aikana vankilaan maanpetoksesta!
Vihasiko Ilmari Kianto punaisia ja etenkin punaisten naisia?
"Suomen vapaussota, se on nyt päättynyt ja vasta nyt saattaa sanoa, mitä se oli. Se oli kuin koko ilmapiirin valaiseva sähkö, rätisevä pyrstötähti, joka äkkiä sammui. Se oli kuin hurmaava unennäkö elämän ja kuoleman kukkineen. Nyt istumme kaikki pimeässä kuin riitelevät katurakit."
Ilmari Kiannon sisällissodasta kertova kirja Elämän ja kuoleman kentältä julkaistiin vasta sodan kymmenvuotismuistelon yhteydessä. Vielä sotavuonna oli Kustannusyhtiö Kirjan toimitusjohtaja Eino Railo epäillyt kirjailijan menettäneen järkensä tämän piikitellessä sotarunoilija Aarni Suursalon suulla tunnettuja valkoisia ja kuvatessa alastomia punaisia naisvainajia. Railo uskoi teoksen tuhoavan Kiannon kirjailijauran.
Julkaisematon työ leikkasi tietysti aimo loven kirjailijan kukkaroon. Mutta Kianto pelkäsi myös maineensa tahraantuvan: Kiannon mukaan Pohjanmaalla ihmeteltiin muistelmakirjan julkaisun viivästymistä. Voitokkaan sodan kuvaamiseen oli taloudellisten syiden lisäksi myös sosiaalisia paineita.
Rahvaan punaiseen rappioon oli syynä sukupuolimoraalinen rappio. Sotakirjassaan hän kertoo: "Ei ollut ryhtiä venäläisissä, vetelyksissä, jotka olivat tuomittuja kadotukseen jo senkin takia, että suunnaton parvi Suomen porttoja heikonsi heidän miehuuttaan. Molempien kansallisuuksien häpeä se oli - tulisiko siitä vihdoin loppu? Kuin mikäkin sikopahna oli tuo kasarmi, jossa erään lajin naiset loppuun asti rypivät... Kuinka monta tyttöä olikaan noiden ilkiöiden syliin juossut ja iäksi itsensä saastuttanut! 'Siperian koirat! Suuri Jumala!' Niillä kahdella sanalla se oli naulittuna kuin tallin takaseinään koko viheliäinen slaavilainen rotu ja punakaartilainen saki." Pahan poisleikkaaminen saastuneesta kansanruumiista sai sotarunoilijan mielen ylevään hurmokseen: "Historian jumalatar näytti antavan koston Suomen kansan käsiin - kerrankin. Se oli kuin unennäköä." Punaiset edustivat seksuaalivietin luonnotonta puolta, jonka sosialistit, uuden herrasluokan jäsenet olivat saaneet aktiiviseen toimintaan. Punaryssät ja venäläiset miehet olivat kiimaisia raiskaajia ja heidän naisensa himokkaita porttoja.
Sodan vainajaröykkiöissä kiteytyi Suursalon käsitys sodasta, hyvän ja pahan välisestä taistelusta, johon kuului myös seksuaalinen elementti. "Lisää! Ja vielä vähän lisää! Verisiä ruumiita, murskattuja kalloja, ulosvuotaneita aivoja, käryäviä ruumiita, tapetuita, alastomiksi raastettuja naisia... Tuossa lepää tyttö, kaula puhki, kintut paljaina... Tuossa nuori nainen kyljellään, miehen turkishousut säärissään, sysimustat, tuuheat veenuskiharat veren tahroissa... Tuossa on ilmetty Kristus-tyyppi, mustat kähärät, musta parta - vasen kätensä painaa ikäänkuin suojellen murskattuja sukuelimiä... Monella kaatuneella uroolla ovat häpyosat näkyvissä - kurjuuden symbooli. Sotarosvojen leikkiä!" Mutta vajan hämärässä makaavat valkoiset kaatuneet herättivät toisenlaisia tunteita: "Äänetönnä hän katseli nuoria, solakoita urhoja, joista monen kauluksessa kimmelsivät upseerin tähdet - siinä oli sekä mökinpoikia Karjalasta, että helsinkiläisiä herraspoikia..."
Elämän ja kuoleman kentältä-teos esittää sotaa reaalisesti valkoisen paatoksen läpi. Valkoiset eivät kuitenkaan ole puhtaan valkoisia, vaan heidän joukossaan on myös teennäisiä ja koreilevia ihmisiä. Sotarunoilija myös hetkittäin epäilee kaikkien julmuuksien tarpeellisuutta. Kianto ironisoi romaanihenkilönsä valkoisuutta: pikkaraisessa tuikkumyötäisessä Suursalo julistautuu valkoiseksi anarkistiksi. Mutta totta toinen puoli: näin sotarunoilijan identiteetti erosi molemmista osapuolista.
http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/kianto.htm
tunnetusti tasapainoton. Oli puhdas sattuma kumman puolen veritöitä hän ihasteli.
Nythän palstan tasapainottomat punikit herkuttelevat edelleen valkoisten tekemisillä ja kieltävät punaisten veriteot. Tosin jokunen raiskaaja myönnetään päästetyn päivltä. Siitäkään ei kyllä ole esittää ainoatakaan tapausta.
Kapinan yksi oleellinen osa oli suunnitelmallinen "puhdistustoiminta". Kyseessähän oli harkittu kansanmurha, jonka toteutumisen esti vain valkoisen armeijan voitto.
"Jääkärien ja saksalaisten tuomat Saksan tuliaiset"
Mutta sehän oli Lenin, joka meuhkasi pitkin heinäkasoja Paraisten saaristossa ja muuallakin. Leninillähän täytyi olla tauti jo silloin. Kun Leninille tehtiin ruumiinavaus, niin aivot olivat jo niin pahasti vaurioituneet, että jo saaristomatkalla oli täytynyt olla syyhyfiilis päällä.
Mutta punamono tietysti yrittää syyttää siivoja ihmisiä.
Lenin-setähän tunnetusti kuolikin pitkälle edenneeseen aivokuppaan, joka teki hänet umpihulluksi ennen kuolemaansa.
vieläkin palstan punikkeihin.
Oliko siis koko Venäjän vallankumous lähtöisin kuppahuuruista?
Eihän moista typeryyttä noirmaalijärkiset puuhaa. Riittää kun lukee palstan punikkien jankutusta, niin ymmärtää, mistä ne kumpuavat.
Ja turhaa syytellä sakuja kupasta. Lenininkin lähettivät sinetöidyssä vaunussa pois, ettei mikään leviäisi.
Eikös tuota samaa tautia epäillä m-heiminkin sairastaneen. Että sen takia vaimonsakin nosti kytkintä ja antoi ukon elellä poikamiehenä. Kaksi kuuluisaa kuppaista, Lenin ja m-heim.
Olihan Mannerheimilla monenlaisia sairauksia, mutta ei kuppaa sentään.
Epäily liene peräisin samoista punikkilähteistä kuin muutkin valeet.
Punikit mielellään näkisivät Mannerheiminkin kuppaisena nyt kun koko maailma tietää, että punikkien oppi-isällä Leninillä sellainen oli. Mutta ei Mannerheimille hokemalla saa kuppaa, eikä homouttakaan. Turha punikkien haaveilla.
Vienohuttula on taas kerran tehnyt tavanomaisen valheellisen avauksensa.
Tässä totuus: "Kuppatauti levisi jo 1600-luvun alkuun mennessä kaikkialle läntisen Euroopan maihin ja edelleen muualle, missä sitä ei ollut aikaisemmin esiintynyt. Euroopassa kuppataudin levinneisyys oli suurimmillaan 1900-luvun alkutaitteessa, ennen kuin siihen oli saatu tehokasta hoitoa. Kuppataudin levinneisyyttä koskevat tilastot ovat vain suuntaa antavia. Tautiin vuosittain sairastuvien määrä oli enimmillään ainakin 5 ‰ asukasluvusta. Ennen tehokkaan hoidon alkamista sairastuneet saattoivat tartuttaa tautia edelleen noin 5 vuoden ajan. Koska tautiin kuoltiin yleensä vasta 15–30 vuotta myöhemmin, oli tautia sairastavien määrä väestössä varsin huomattava, arvioiden mukaan noin 10 %. "
Kuppa ja muut sukupuolitaudit levisivät Suomessa 1900-luvun alussa erityisesti venäläisten varuskuntien kautta.
"Esim. Hämeenlinnassa ollut naisvankien leiri oli ihan hirveä paikka. Ovet kävivät jatkuvasti kun saksalaiset sotilaat marssivat sisään ja ulos."
Ihan puhdas vale tämäkin. Hämeenlinnan vallanneet saksalaiset jatkoivat hyökkäystä Lahden suuntaan. Loputkin vähät joukot poistuivat jo toukokuun alussa.
Joa Hämeenlinnassa oli kuppaa, niin kiitos kuuluu suurelle venäläiselle varuskunnalle ja sen ryssänmorsiamille.
,,,,,Hämeenlinnan vallanneet saksalaiset jatkoivat hyökkäystä Lahden suuntaan.,,,
Valehtelet kun väität että sakut jättivät H-linnan tyhjäksi joukoista.
,,,, Loputkin vähät joukot poistuivat jo toukokuun alussa......
Siinä ajassa kuppainen sotilas ehti köyriä jo monta kertaa ja sama meno jatkui välillä H-linna - Helsinki ja jatkui Helsingissä. Eihän avaus väitä sitä, että H-linna oli ainoa saksalaisten sotabordellinaan pitämä paikka. Samaa se meno oli Lahdessa ja kaikkialla minne fritsi-soltaatti jalkansa astui.
Toisena avauksessa mainituna köyrimöjoukkonahan häärivät jääkärit ympäri maan ja he eivät menneet minnekään. Heti kun naisvankeja saatiin ja jos läsnä oli jääkäreitä tai sakuja niin pistettiin ensin pystyyn orgiat naisten kimpussa. Miksi sitä tarttee kiistää jos kaikki tapahtui lahtarien mukaan aivan laillisesti niin silloin nämäkin joukkoköyrimiset olivat laillisia ja ne voisi reilusti myöntää.
olivat Hämeenlinnassa sijoitettuina useaan paikkaan. He olivat tiukasti vartioituja, eikä ulkopuolisilla ollut sinne asiaa. Raiskauksia tuskin tapahtui, mutta olot olivat todella surkeat ilman niitäkin. Elintarvikepula oli suuri ja siivottomuus hirveä.
Vankeja kuoli noin 2 000, joista teloitettiin noin 200.
Elokuussa -18 vankileiri tyhjennettiin lähinnä Tammisaareen ja Santahaminaan.
mielikuvituksen lentoa. Kovin on seksielämä heikoissa kantimissa. kun pitää tuollaista haaveilla.
Ainoatakaan faktaa ei ole esitttää, kunhan valehdellaan.
Esimerkiksi Matti Lackmanin hyvin kriittinen jääkäritutkimus ei lainkaan mainitse näitä asioita, joista tuntuu tieto olevan vain palstan punikkivalehtelijoilla. Myöskään Hämeenlinnassa vankeina olleet naiset eivät kerro tällaista.
Varmin tae valehtelustahan on se, että avauksen laatii joku ketaleen tai vienohuttulan tyyppinen arkkivalehtelija ja sitten toiset vielä tyhmemmät ryntäävät kannattamaan.Niin kuin tämäkin.
Ainoatakaan faktaa ei ole koskaan esittää, ei nytkään.
Näkehän niitä ilmoituksia vanhoissa sanomalehdissä tuolta ajalta, kuinka "kaartin tytöt" hakee seuraa ja vastaavia miesten ilmoituksia. Nuoria ihmisiä oli liikkeellä molemmin puolin.
Huvittavin juttu, mihin olen lehdissä törmännyt, oli Vierumäeltä Härkälänkankaalta, jossa punakaartilaiset olivat majoittuneena johonkin taloon, niin joutessaan pitivät "tumputus" kisaa.
Sukupuolitaudit ovat olleet maassamme paljon ennen v. 1918 tapahtumiakin, mutta varmaan sotatapahtumilla on voinnut olla omat lisänsä tautien leviämiseen.
Paljon on vankileirien oloista puhuttu, äitini tädin mies oli punikkina Hennalassa vankileirillä vankina ja kertoi kyllä ihan toista, mitä täällä on väitetty tuon leirin oloista. Ei hän kehunut oloaan, mutta sanoi, ettei se niin hirveää ollut, mitä jälkeenpäin yleisesti puhuttiin. Tyytyväisenä eleli mökissään tädin kanssa, eikä politikoinnut sen jälkeen.
Oikeasti useimmat sairaat ja "vasemmistolaiset jääkärintekeleet" jätettiin Saksaan. Heitä jäi noin 500 palaamatta Suomeen, osa jäi sairaana, osa keskeytti koulutuksen ja osaa ei haluttu mukaan Suomeen 1918 keväällä.
Sukupuolitaudit lienee ollut eräs sairauden syy, joka vei miehen ns. nollille.
Lue Lackmanin Suomen vai Saksan puolesta -kirja.
Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia: Jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n (1915–1918) synty, luonne, mielialojen vaihteluita ja sisäisiä kriisejä sekä niiden heijastuksia itsenäisen Suomen ensi vuosiin saakka. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X.
.....Oikeasti useimmat sairaat ....
Eio silloin mahtanut olla keinoa tarkistaa onko jollain kuppa vai ei jos tauti oli oireettomassa vaiheessa. Ja onhan niitä muitakin tauteja sillä elämänalueella.
Noinhan punikki haaveilee olleen. Vaan Saksan raskaassa oli tarkka syyni (jonka pohjana toimiva terveydenhuolto). Rivissä ei pidetty ketään sellaista, joka oli sairas. Ei haluttu sairauksien leviävän ja vähentävän taistelukelpoista miesvahvuutta.
Melko varmaa, että kupalla mittattuna Saksan armeija oli maailman terveimpiä armeijoita. Varmaan tuhatkertainen ero mihinkä tahansa kapinallisjoukkoon.
Elina Suomisen kirjan, Kuoleman laiva s/s Hohenhörn, mukaan Saksassa koulutuksensa saaneet jääkärit aikoivat puhdistaa Viipurin juutalaisista 1918 samalla kertaa kun veväläisetkin ammuttiin. Viipurin poliisipäällikkö Rantakari sai tämän estettyä. Tapauksesta kerrotaan sivulla 72.
----Sukupuolitaudit tulivat Suomeen viimeistään 1700-luvulla.---
Kuka ne tänne toi kun ei täällä silloin majaillut venäläistä sotaväkeä ? Ruotsin sotaväkikö?
----- Viime vuosisadalla niitä levitti erityisesti venäläinen sotaväki, jonka kanssa vasemmisto veljeili.-----
1800-luvulla ei mitään vasemmistoa vielä ollut.
"1800-luvulla ei mitään vasemmistoa vielä ollut."
Ainahan niitä on ollut!
Kuka vielä väittää että "suomalaiset ovat rauhantahtoisia"?
Oikeat suomalaiset ovatkin mutta valkolahtari ei ole.