Ruotsalaiset ovat huolissaan pakkoruotsin ja pakkoruotsittajien asemasta Suomessa. Minunkin melkein käy sääliksi heitä. Mutta mitä tehdä asian parantamiseksi? Varmaankin kielilakiin pitäisi lisätä rangaistuspykäliä. Niitä suomalaisia, jotka eivät viitsi opetella riittävästi ruotsia voidakseen palvella ruotsalaisia ruotsiksi, tulee rangaista vankilatuomioilla ja raipaniskuilla, tai ainakin alennetulla palkalla ja pidennetyllä työajalla -- muutenhan kielilailla ei ole mitään merkitystä. Meidän kaikkien suomalaisten on uhrauduttava ruotsalaisten puolesta!
Hbl.fi:
"Jääkö perustuslaki vain aikomukseksi?
28.12.2012 Oikeusministeriön julkaisu käsittelee kieliseuraamusarviointeja ja on tärkeä oikeudellinen merkintä siitä, mitä pitää ottaa huomioon suunnitelmaessa valtiollisia ja kunnallisia uudistuksia.
Kuntauudistuksen yhteydessä on valtion ja kunnan perusteltava ehdotusten kielelliset seuraukset.
Koska vaihtoehtoja on aina niille vaihtoehdoille, joita valtio tai kunta ehdottaa, pitää ne harmonisoida perustuslain päätösten kanssa kieliryhmien tosiasiallisesta tasa-arvoisuudesta. Tämä vaatimus käy kaiken muun kriteerin yli kuntafuusiossa, sekä taloudellisen että työmatkan etäisyyden mittaamiseen verrattuna.
Julkiset päätökset eivät aina ole perusteellisesti ajateltuja etukäteen, joskus seuraukset unohdetaan tai sivuutetaan päätöksenteossa. Jos kielelliset oikeudet eivät saa niiden vaativaa huomiota, voi tämä johtaa konfliktiin ylempien tahojen normien kanssa. Kun viranomainen tekee päätöksiä uudistuskysymyksissä, täytyy jokaisen lopullisen uudistusehdotuksen ja sen osan edellä ja kohdalla tehdä kieliseuraamusarviointia.
Kieliseuraamusarvioinnista ei ole olemassa mitään lainsäädäntöä.
Oikeusministeriön selvitys on esityö sellaiselle tulevalle lainsäädännöll, Tuon oikeusministeriön nyt julkaisemankullanarvoisen selvityksen jälkeen voi jo nyt kysyä kuinka mikään viranomainen yleensä voi olla tekemättä selvitysvelvollisuutensa hallintolain mukaan.kieliseuraamusarvioinnin ja sen jälkeen luulla, että on täyttänyt hallintolain vaatimukset.
Mutta on eräs hyvin suuri ongelma ja se on konflikti juridiikan ja politiikan välillä. Voimme toivon mukaan ajatella, että kaikki haluavat niin puhtaan ja hyvän päätöksen kuin mahdollista ja ottavat siksi vastaan hyviä neuvoja - esim. tehdä kieliseuraamusarviointi eri uudistusten yhteydessä. Mutta politiikka ei valitettavasti ole sellaista että aina halutaan parasta ja siksi kammotaan joskus ottaa selville se, mikä olisi parasta.
Mitä kieliseuraamuksia sai ylioppilastutkintouudistus? Joo, että yhä useampi valitsi pois ruotsin kielen. Jos on tilanne huono nyt, aiemmin ruotsintaitojen suhteen henkilökuntaa rekrytoitaessa, kuinka tulevaisuudessa voitaisiin taata, että kielilainsäädäntö ylipäänsä voitaisiin ylläpitää? Hyvin tehty kieliseuraamusarviointi olisi osoittanut, että sellainen uudistus (pakollisen ruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa) saisi kohtalokkaita seurauksia.
Eräs professori ilmoitti äskettäin, että yliopistopiskelijoiden ruotsin taitojen vaatimuksia pitää lieventää, koska lukio ei ole antanut tarpeeksi ruotsin taitoja . Useampia sellaisia painavia vaatimuksia tulee kaikella todennäköisyydellä tulemaan tiheästi esiin lähivuosina nyt kun valmiiksi opiskelleet ylioppilaat hakevat työtä. Mitä seuraamuksia pakollisen ruotsin pois ottaminen tulee saamaan pitkällä tähtäimellä valtion ja kuntien virkojen asettamiselle? Nyt tulee tämä kurja asiantila jatkumaan huolimatta tietämyksestä, että kielilakia on jo muutenkin vaikea soveltaa. Käytännön mahdollisuudet menevät vain huonompaan suuntaan.
Vielä ei perustuslakimme ole vajonnut sille tasolle, että se olisi vain suosituskokoelma. Poliittisesti koottu elin, Perustuslakivaliokunta on kuntaliitoksista sanonut: "On otettava huomioon killliset oikeudet kun hallinnollisia uudistuksia valmistellaan. Kattava kieelllisten seuraamuksien arviointi on tehtävä, erityisesti kun hallinnolliset uudelleenjärjestelyt vaikuttavat kieliryhmien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään."
Voiko käydä niin, että (Perustuslakivaliokunnan) uudella kokoonpanolla on eri mielipide, ja että se kutsuisi toisia asiantuntijoita, joilla olisi "oikea" mielipide tai toinen, uusi käsitys?
Hans Göran Rosenlund,
Puheenjohtaja
Finlandssvensk samling rf""
Hbl.fi:
"Jääkö perustuslaki vain aikomukseksi?
28.12.2012 Oikeusministeriön julkaisu käsittelee kieliseuraamusarviointeja ja on tärkeä oikeudellinen merkintä siitä, mitä pitää ottaa huomioon suunnitelmaessa valtiollisia ja kunnallisia uudistuksia.
Kuntauudistuksen yhteydessä on valtion ja kunnan perusteltava ehdotusten kielelliset seuraukset.
Koska vaihtoehtoja on aina niille vaihtoehdoille, joita valtio tai kunta ehdottaa, pitää ne harmonisoida perustuslain päätösten kanssa kieliryhmien tosiasiallisesta tasa-arvoisuudesta. Tämä vaatimus käy kaiken muun kriteerin yli kuntafuusiossa, sekä taloudellisen että työmatkan etäisyyden mittaamiseen verrattuna.
Julkiset päätökset eivät aina ole perusteellisesti ajateltuja etukäteen, joskus seuraukset unohdetaan tai sivuutetaan päätöksenteossa. Jos kielelliset oikeudet eivät saa niiden vaativaa huomiota, voi tämä johtaa konfliktiin ylempien tahojen normien kanssa. Kun viranomainen tekee päätöksiä uudistuskysymyksissä, täytyy jokaisen lopullisen uudistusehdotuksen ja sen osan edellä ja kohdalla tehdä kieliseuraamusarviointia.
Kieliseuraamusarvioinnista ei ole olemassa mitään lainsäädäntöä.
Oikeusministeriön selvitys on esityö sellaiselle tulevalle lainsäädännöll, Tuon oikeusministeriön nyt julkaisemankullanarvoisen selvityksen jälkeen voi jo nyt kysyä kuinka mikään viranomainen yleensä voi olla tekemättä selvitysvelvollisuutensa hallintolain mukaan.kieliseuraamusarvioinnin ja sen jälkeen luulla, että on täyttänyt hallintolain vaatimukset.
Mutta on eräs hyvin suuri ongelma ja se on konflikti juridiikan ja politiikan välillä. Voimme toivon mukaan ajatella, että kaikki haluavat niin puhtaan ja hyvän päätöksen kuin mahdollista ja ottavat siksi vastaan hyviä neuvoja - esim. tehdä kieliseuraamusarviointi eri uudistusten yhteydessä. Mutta politiikka ei valitettavasti ole sellaista että aina halutaan parasta ja siksi kammotaan joskus ottaa selville se, mikä olisi parasta.
Mitä kieliseuraamuksia sai ylioppilastutkintouudistus? Joo, että yhä useampi valitsi pois ruotsin kielen. Jos on tilanne huono nyt, aiemmin ruotsintaitojen suhteen henkilökuntaa rekrytoitaessa, kuinka tulevaisuudessa voitaisiin taata, että kielilainsäädäntö ylipäänsä voitaisiin ylläpitää? Hyvin tehty kieliseuraamusarviointi olisi osoittanut, että sellainen uudistus (pakollisen ruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa) saisi kohtalokkaita seurauksia.
Eräs professori ilmoitti äskettäin, että yliopistopiskelijoiden ruotsin taitojen vaatimuksia pitää lieventää, koska lukio ei ole antanut tarpeeksi ruotsin taitoja . Useampia sellaisia painavia vaatimuksia tulee kaikella todennäköisyydellä tulemaan tiheästi esiin lähivuosina nyt kun valmiiksi opiskelleet ylioppilaat hakevat työtä. Mitä seuraamuksia pakollisen ruotsin pois ottaminen tulee saamaan pitkällä tähtäimellä valtion ja kuntien virkojen asettamiselle? Nyt tulee tämä kurja asiantila jatkumaan huolimatta tietämyksestä, että kielilakia on jo muutenkin vaikea soveltaa. Käytännön mahdollisuudet menevät vain huonompaan suuntaan.
Vielä ei perustuslakimme ole vajonnut sille tasolle, että se olisi vain suosituskokoelma. Poliittisesti koottu elin, Perustuslakivaliokunta on kuntaliitoksista sanonut: "On otettava huomioon killliset oikeudet kun hallinnollisia uudistuksia valmistellaan. Kattava kieelllisten seuraamuksien arviointi on tehtävä, erityisesti kun hallinnolliset uudelleenjärjestelyt vaikuttavat kieliryhmien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään."
Voiko käydä niin, että (Perustuslakivaliokunnan) uudella kokoonpanolla on eri mielipide, ja että se kutsuisi toisia asiantuntijoita, joilla olisi "oikea" mielipide tai toinen, uusi käsitys?
Hans Göran Rosenlund,
Puheenjohtaja
Finlandssvensk samling rf""
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.