Sitä vaan Kepu ei ole vuosikymmenien aikana ymmärtänyt.
Aina Kepun liturgia kääntyy maatalouden elinvoimaisuuteen, tukiaisiin ja katokorvauksiin. Ja samat puolikaljut isäntäjuntturat istuu kunnanvaltuustoissa päättämässä asioista, joita ei kyllä vuosikymmenten sianruoan sekoittamisen taidolla ymmärretä.
Maalla asuva iskee kätensä sianpaskaan äänestäessään Kepua.
Eräällä paikkakunnalla 1970-luvun lopulla oli mahdollisuus saada suuri teollisuusyritys, joka olisi tarjonnut satoja työpaikkoja. No, juntturat kepuvaltuutetut laitettiin hoitamaan neuvotteluita ja tiesihän sen miten siinä kävi: ei tullut tehdasta. Eihän siinä mitään, mutta "pahat" kielet väittivät ettei kepulit oikein sitä tehdasta paikkakunnalle halunneetkaan; siinä olisi sadat työntekijät voineet alkaa äänestämään esim. kunnallisvaaleissa "väärin" ja sehän olisi vaikuttanut pahasti kunnan "normaaleihin" voimasuhteisiin...
Kepu pettää aina; ihan joka kerta ellei useamminkin.
Aina Kepun liturgia kääntyy maatalouden elinvoimaisuuteen, tukiaisiin ja katokorvauksiin. Ja samat puolikaljut isäntäjuntturat istuu kunnanvaltuustoissa päättämässä asioista, joita ei kyllä vuosikymmenten sianruoan sekoittamisen taidolla ymmärretä.
Maalla asuva iskee kätensä sianpaskaan äänestäessään Kepua.
Eräällä paikkakunnalla 1970-luvun lopulla oli mahdollisuus saada suuri teollisuusyritys, joka olisi tarjonnut satoja työpaikkoja. No, juntturat kepuvaltuutetut laitettiin hoitamaan neuvotteluita ja tiesihän sen miten siinä kävi: ei tullut tehdasta. Eihän siinä mitään, mutta "pahat" kielet väittivät ettei kepulit oikein sitä tehdasta paikkakunnalle halunneetkaan; siinä olisi sadat työntekijät voineet alkaa äänestämään esim. kunnallisvaaleissa "väärin" ja sehän olisi vaikuttanut pahasti kunnan "normaaleihin" voimasuhteisiin...
Kepu pettää aina; ihan joka kerta ellei useamminkin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Katkeruuden esikuva.
Tuo avaaja elävästä elämästä ottamillaan esimerkeillä perustelee hyvin kepulle tylyn näkemyksensä, jonka tiivistää näin:
- Maalla asuva iskee kätensä sianpaskaan äänestäessään Kepua.-
- Kepu pettää aina; ihan joka kerta ellei useamminkin. -
Sinä vahvistat hänen mielipiteensä oikeaksi yrittämättäkään niitä kiistää, vaan kiljaiset kuin hädissään isompaansa pakoon juokseva pikkipoika:
- Demariparan tuskaista tilaa.
Kirjoittanut: Voi voi., 11.8.2004 klo 09.19
Katkeruuden esikuva.-
Olisit nyt edes yrittänyt osoittaa, että demariparalla ei ole aihetta katkeruuteen. Mutta kun et voi.
Voi, voi, kepuliparan neuvotonta tilaa!
Avuttomuuden esikuva!
yritys se olisi ollut ja minne se olisi tullut?
käynyt E:P:llä ja Strömberg ?
Muistanko oikein?
...en viitsi paljastaa kuntaa enkä yritystä. Mutta...iso on yritys, vieläkin ja kunta kohtuullisen kokoinen. :)
..., mutta ei tämä yritys.
Minun kotipaikkakunnalla on lukuisia teollisuusyrityksiä ja työpaikkaomavaraisuus 130% luokkaa.
Tästä kiitos keskustalaisille ja kokoomuslaisille kunnanisille.
Demareita kuntamme valtuustossa on ollut yleensä vain 2-3, joten he eivät ole onnistuneen torpedoimaan paikkakuntamme elinkeinoelämän kehitystä. Ovat toki yrittäneet lyödä kapulaa rattaisiin parhaansa mukaan.
Keskusta ajaa maaseudun ja maakuntien kokonaisvaltaista kehittämistä. Se tietää, että maataloudesta vähenee väkeä nopeasti ja on alueiden elinkelpoisena pitämiseksi sinne saatava uutta pienyrittäjyyttä ja suuria yrityksiä.
Jo Kekkosen aikana maata kehitettiin tasapainoisesti. Rakennettiin liikenneverkosto, perustettiin maakuntakeskuksiin yliopistoja, koko maata teollistettiin jne.
Maan tasapainoinen kehittäminen on myös meidän Helsingin seudun asukkaiden etu. Liian nopea muuttoliike köyhdyttää meidätkin, sillä valtion ja kuntien on rakennettava tänne tulvivalle väelle infran, palvelut ja asunnot. Lisäksi valtion, meidän seudun kuntiakin rasittaen (valtionosuudet ohjautuvat maakuntiin), on pidettävä huolta kurjistuvista alueista.
Hannu Hoskanen, kansanedustaja
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/797/Lehtikirjoituksia.html
...Alueellisten erojen kasvu on ollut viimeisten vuosien aikana hirvittävää. Vaikutusta on vielä tehostanut muuttotappioalueiden korkea työttömyys, joka on monesti ollut 10 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa pahempaa. Vaikka muuttoliike vie tänäkin vuonna nuorta väkeä pois maakunnista, pysyy työttömyys suurin piirtein samana edelleen. Kurjistuminen siis jatkuu hyvistä toiveista huolimatta. Toiveet pitää nyt unohtaa ja tehdä selviä aluepoliittisia päätöksiä. Oikea alku olisi maakuntien poliittisen päätöksenteon lisääminen todellisen itsehallinnon suuntaan. Nykyisen järjestelmän mukaan TE-keskuksella tärkeä rooli alueellisena toimijana. Kolmen ministeriön ohjaama TE-keskus on siis valtakunnallisen politiikan ikeessä ja alueelliselle päätännälle on vähän tilaa. Nyt pitäisi heti saada jokaiselle maakunnalle oma, vaaleilla valittu maakuntahallitus, jolle valtio antaisi maakunnallisen potin jaettavaksi elinkeinojen kehittämiseen. MYR:n eli maakunnallisen yhteistyöryhmän kaltaisia toimijoita ei päätöksenteossa tarvita. Eri sidosryhmät toimikoot valmistelun aikana niin aktiivisesti, kuin parhaaksi näkevät...