Onko kenelläkään tietoa Suomesta 1. maailmansodan aikaan? Oliko suomalaisia taistelemassa itärintamalla Venäjän armeijassa? Miten sota vaikutti kotirintamaan Suomessa?
I. Maailmansota ja Suomi
kiinnostaa
1685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
jolta on paljon salattu!!!
Mitäs, jos kaivaisit esiin jonkun Suomen itsenäistymistä käsittelevän teoksen? Vai onko sekin sinulta salattu?
Anteeksi vain, rättivääpeli, mutta asenteesi on naurettavan lapsellinen. Jos kyseessä on ensikertalainen, mahd. alaikäinen henkilö, joka ei siis ole vielä lukiotason historiaa nähnyt, ei ole mitään syytä lähteä tuollaisella ylimielisyydellä ja paskalla asenteella lähteä asiallista kysymystä kysynyttä lyttäämään. Painu helvettiin
on mahdollisuus perehtyä historiaan. Avaus vain on uskollisessa linjassa sen salaamishölynpölyn kanssa, jota punikit ja muut sellaiset päivittäin palstalle lykkäävät.
Näkyy se tehonneen jo sinuunkin.
Ja mikset itse vastaa asiallisesti?
Minähän neuvoin aivan asiallisesti kaivamaan esiin Suomen historian. Niitä on loputtomiin saatavilla.
Avaus ei mitenkään vihjaa, että jotain olisi salattu, saatanan pelle.
Ja tiesitkös, jos haluaa vain tietää yleisesti kysymyksen aiheesta, eikä niinkään pikkutarkkaa nippelitietoa, ei välttämättä haluaisi nähdä vaivaa lähteä etsiskelemään ties mitä teoksia ties mistä. Asian osaajilta on helpompi kysyä
asiallisista teksteistä.
Mikset vastaa avaajalle?
Jos joku todella haluaa selvyyttä johonkin historialliseen kysymykseen, niin tämä palsta on huonoin mahdollinen foorumi siihen.
Yksinkertaisinta on mennä nettiin. Sen osaa jokainen, joka osaa tänne kirjoittaa.
Paljon parempi keino on mennä kirjastoon tai kirjakauppaan ja hankkia jokin historiakirja. Avaajan tarpeisiin riittää mikä tahansa Suomen itsenäistymistä kuvaava teos.
Asiallisten tietojen antajia on tällä palstalla hyvin vähän. Suurin osa latelee puuta heinää tai jopa valehtelee tarkoituksella.
Ensikertalainen ei tämän palstan mutavellipaskatasosta tiedä.
Ja miksen minä vastaa? Koska minun tietämykseni on liian ylimalkainen siihen.
Eikö kouluissa enää opeteta mitään?
Suomen koululaitos yrittää salata lahtarien julmuuden , joka yhä jatkuu. Työväetö on kuitenkin tiedonjanoista.
palstalla "salailun" paljastamiset merkitsevät railakkaiden valeiden lykkimistä esimerkiksi punaisen terrorin tai äärivasemmiston maanpetturuuden puolusteluksi.
Murha-Kustaa oli johtamassa venäläisiä joukko taistelussa Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Sodan lopussa hän olikin oikein armeijakunnan komentaja.
Murha-Kustaan vähemmän mairitelevaa toimintaa oli yritys saada Suomesta vapaaehtoisia miehiä liittymään Venäjän armeijaan. Tarkoituksena olisi ollut useiden tuhansien miesten houkuttelu surman suuhun itärintamalle. No eipä Suomen miehet syttyneet ajatukselle puolustaa ikiaikaista riistäjäänsä. Asia sai nolon lopun eli haudattiin hiljaisuudessa.
http://www.mannerheim.fi/05_s_ura/s_manmm1.htm
http://www.mannerheim.fi/05_s_ura/s_mm1.htm
Jos aihe kiinnostaa, niin tuossa on hyvä perusteos "Isosta kapinasta"
Hannula J.O. Maailmansodan historia I-II
Otava, 1935-36, 420 490 s.,
Oli sotimassa, esim. Mannerheim johti joukkoja Puolan rintamalla.
Sota vaikutti kotirintamaan kuten se vaikuttaa aina, elämä on köyhempää, kaikki laitetaan kortille, valvonta ja sensuuri lisääntyy.
oli noin sadan aktiiviupseerin lisäksi noin 500 vapaaehtoista.
Mannerheim taisteli enimmäkseen Itävallan vastaisella rintamalla.
Suomessa lisätttiin venäläisiä joukkoja. Vallitöitä kasvatettiin ja teollisuus hyötyi armeijan tilauksista.
Venäjän valtion tilaukset sodan alkuvuosina toivat työpaikkoja ja rahaa Suomeen. Viimeistään Kerenskin aikana maksu- ja tavaraliikenne pysähtyi ja kaupunkeihin työn perässä tulleita ihmisiä jäi runsain mitoin tyhjän päälle ja helposti agitoitaviksi mm punakaarteihin. - Venäjän puolesta taistelleista suomalaisista mielenkiintoisen uran teki Gustav von Schoultz; joka oli kommodorin arvoisena venäläisenä yhteysupseerina Royal Navyssa ja osallistui Grand Fleetin mukana Skagerrakin meritaisteluun. Kokemuksistaan ukko kirjoitti Suomeen palattuaan paksun ja tylsän muistelmakirjan.
"Miten sota vaikutti kotirintamaan Suomessa?"
Ainakin sen verran, että jonkun verran tuotiin venäläisiä haavoittuneita hoidettavaksi Suomeen. Tiettävästi osaa heistä hoidettiin mm. juuri valmistuneella Helsingin Rautatieasemalla. Koska varsinaisia suomalaisia oli varsin niukasti tsaarin armeijassa niin Suomessa tuskin oli kummoistakaan 'kotirintama'-tunnelmaa samaan tapaan kuin Talvi- ja Jatkosodassa.
Venäläisiä armeijan sotilaita oli sijoitettu Suomeen sodan takia huomattavasti enemmän kuin normaalisti, erityisesti rannikolle mukaan lukien pienet maalaiskunnat kaukana varuskunnista. Sotilaiden tehtävänä oli kaiketi lähinnä juuri rannikkovartiointi.
Venäjän armeijan oleskelu Suomessa vaikutti kahdella tavalla Suomen historian käännekohtiin. Ensinnäkin se oli pontiminena jääkärikoulutukseen lähtemiselle vuonna 1914 ja toisaalta teki rajan yli siirtymisestä vaikeampaa kuin se ollut ennen sotaa. Toiseksi maassa ollut venäläistä sotaväki vaikutti Suomen sisällisotaan liittymällä osin itse siihen ja toisaalta jo itsessään valkoisen armeijan värväyksen propagada-aseena.
-venäläinen rajavartiosto ja tulli sattu majaileen syntymä pirtissäni - täällä pohjosessa , -- lähtiessään kakkansivat kaiken ja siivoaminen kesti viikkokausia.