kotihoidon tuki vihdoin pois

Niinpä. Tuskinpa kovin moni vie kolmea lastaan hoitoon enää noilla summilla, kun oma nettopalkka jää helposti jo pienemmäksi. Itselläni on vain kaksi hoitoikäistä lasta ja nettopalkka noin 2000 euroa kuukaudessa. Jos siis joutuisin maksamaan tonnin lastenhoidosta lasta kohden, niin se tarkoittaisi 2000 euron kustannuksia kuukaudessa. Eli työssäkäynnistä jäisi selvästi miinukselle verrattuna tulottomana kotona olemiseen. Yhteiskunnan säästö on 1400 euroa kuukaudessa meidän perheen kohdalta näiltä vuosilta (kun verotuloni tietenkin menettää).

Itselläni on kuitenkin koulutusta jonkin verran, joten jos viettelen aikaani kotona lasten kanssa niin kauan kunnes ei tarvitse niitä enää hoitoon viedä, niin sitten ei tarvitse enää töihinkään omalle alalle mennä. Niinpä koulutukseni on tullut aika kalliiksi yhteiskunnalle ja vielä kalliimmaksi tulee, kun joudun kouluttautumaan uudestaan päästäkseni takaisin työelämään. Joten pitkällä tähtäimellä se ei ehkä sitten olekaan säästöä yhteiskunnalle, vaan tulon menetystä.

Kyllä se vain niin menee, että jos halutaan alkaa säästää lapsista taloudellisesti, niin sitten on oltava valmiita tinkimään myös lasten muista tarpeista. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alle kouluikäisiä pitää voida pitää keskenään tai yksin kotona, jos ei heitä hoitoon ole varaa laittaa. Niinhän ennenkin on tehty.

Mutta enpä jaksa pohtia noita asioita enempää, sillä mennään, mikä tilanne kulloinkin on ja sillä siisti. Joko tullaan toimeen tai sitten kuollaan nälkään.

Tällä hetkellä kyllä, kahdenlaista tukea. Järjestelmä haluaa katsoa, onko kotona pitkään olevat vanhemmat työtä vieroksuvia.

Kun se sitten tilastollisesti piankin selviää, poistuu vanha kotihoidon tuki kokonaan.

Tämä on mun veikkaukseni siitä, miten juttu jatkuu.





ät

tietävä.... kirjoitti:

Tällä hetkellä kyllä, kahdenlaista tukea. Järjestelmä haluaa katsoa, onko kotona pitkään olevat vanhemmat työtä vieroksuvia.

Kun se sitten tilastollisesti piankin selviää, poistuu vanha kotihoidon tuki kokonaan.

Tämä on mun veikkaukseni siitä, miten juttu jatkuu.





ät

Lue lisää

toivottavasti ei, minä olen rahoittanut kodinhoidontuella palkkaa anopille joka hoitaa lapsiani,ja olen jo mennyt työhön lapseni ollessa 7kk.

Eihän tuossa nyt mitenkään lapsia kiusata, vaan halutaan että ihmiset ottavat enemmän vastuuta lapsistaan, jos niitä tekevät. Eivät lapset kärsi siitä, ettei heillä ole rahaa. Pääasia, että heidän vanhemmillaan sitä on riittävästi heidän elatukseensa. :D

Työttömät nuoret saavat mahdollisuuden tienata rahaa hoitamalla reilusti alle minimipalkalla lapsia. Samalla siinä saa realistisen käsityksen siitä, mitä lastenhoito on, ettei tarvitse 15-vuotiaana vielä haaveilla omista lapsista.
Muutoinhan äitien työssäkäynti ei oikein lyö leiville kuin hyvätuloisella, jollei ole mummoa tai teinejä lapsenpiiaksi.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Eihän tuossa nyt mitenkään lapsia kiusata, vaan halutaan että ihmiset ottavat enemmän vastuuta lapsistaan, jos niitä tekevät. Eivät lapset kärsi siitä, ettei heillä ole rahaa. Pääasia, että heidän vanhemmillaan sitä on riittävästi heidän elatukseensa. :D

Työttömät nuoret saavat mahdollisuuden tienata rahaa hoitamalla reilusti alle minimipalkalla lapsia. Samalla siinä saa realistisen käsityksen siitä, mitä lastenhoito on, ettei tarvitse 15-vuotiaana vielä haaveilla omista lapsista.
Muutoinhan äitien työssäkäynti ei oikein lyö leiville kuin hyvätuloisella, jollei ole mummoa tai teinejä lapsenpiiaksi.

Lue lisää

Minä en lapsiani anna hoitoon kellekään 15v teinitytölle, ei nykyajan teinit kanna vastuuta edes ittestään, saatikka toisten lapsista.

ei,ei.. kirjoitti:

Minä en lapsiani anna hoitoon kellekään 15v teinitytölle, ei nykyajan teinit kanna vastuuta edes ittestään, saatikka toisten lapsista.

Eikö löydy edes omasta suvustasi yhtään vastuuntuntoisempaa teiniä tai raitista mummoa, joka voisi hoitaa lapsiasi?
Siinä tapauksessa ei voi tulevaisuudessa muuta, kuin kiristää vyötä.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Eikö löydy edes omasta suvustasi yhtään vastuuntuntoisempaa teiniä tai raitista mummoa, joka voisi hoitaa lapsiasi?
Siinä tapauksessa ei voi tulevaisuudessa muuta, kuin kiristää vyötä.

Lue lisää

Hölmö, minä laitan päiväkotiin jo alle vuoden vanhan lapseni ammattilaisten hoitoon eihän 15-16v ole mikään lastenhoitaja ja niidenhän pitäs olla peruskoulussa ei työssä ja nuo mummot on vanhuutensa ansainnut.

opi ite kirjoitti:

Hölmö, minä laitan päiväkotiin jo alle vuoden vanhan lapseni ammattilaisten hoitoon eihän 15-16v ole mikään lastenhoitaja ja niidenhän pitäs olla peruskoulussa ei työssä ja nuo mummot on vanhuutensa ansainnut.

Lue lisää

Näin toimittiin 70-luvulla eli lapset hoidatettiin 15-16 vuotiailla ja mummoilla ja tähän samaan kaavaan joudumme palaamaan.
Toinen vaihtoehto on, että lapsia tekevät vain ne, joilla on varaa joko hoitaa lapset itse kotona ilman tukia tai palkata kunnollinen lastenhoitaja riihikuivalla rahalla.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Eihän tuossa nyt mitenkään lapsia kiusata, vaan halutaan että ihmiset ottavat enemmän vastuuta lapsistaan, jos niitä tekevät. Eivät lapset kärsi siitä, ettei heillä ole rahaa. Pääasia, että heidän vanhemmillaan sitä on riittävästi heidän elatukseensa. :D

Työttömät nuoret saavat mahdollisuuden tienata rahaa hoitamalla reilusti alle minimipalkalla lapsia. Samalla siinä saa realistisen käsityksen siitä, mitä lastenhoito on, ettei tarvitse 15-vuotiaana vielä haaveilla omista lapsista.
Muutoinhan äitien työssäkäynti ei oikein lyö leiville kuin hyvätuloisella, jollei ole mummoa tai teinejä lapsenpiiaksi.

Lue lisää

Tä, 15 vuotiaat käyvät peruskoulua ja mummot ovat työssä ainakin 63 vuotiaisiin.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Näin toimittiin 70-luvulla eli lapset hoidatettiin 15-16 vuotiailla ja mummoilla ja tähän samaan kaavaan joudumme palaamaan.
Toinen vaihtoehto on, että lapsia tekevät vain ne, joilla on varaa joko hoitaa lapset itse kotona ilman tukia tai palkata kunnollinen lastenhoitaja riihikuivalla rahalla.

Lue lisää

Jo -70 luvulla oppivelvollisuus päättyi 16 vuotiaana ei silloinkaan teinit ollu vielä työssä ja silloinhan vuonna -73 astui kunnallinen päivähoito järjestemä voimaan.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Näin toimittiin 70-luvulla eli lapset hoidatettiin 15-16 vuotiailla ja mummoilla ja tähän samaan kaavaan joudumme palaamaan.
Toinen vaihtoehto on, että lapsia tekevät vain ne, joilla on varaa joko hoitaa lapset itse kotona ilman tukia tai palkata kunnollinen lastenhoitaja riihikuivalla rahalla.

Lue lisää

Tuskin ei hyvinvointivaltio toimi näin.
Lapset käy koulua ja vanhukset on työssä, eläkeikää ollaan nostamassa ainakin 65 ehkä 68.

en usko. kirjoitti:

Tuskin ei hyvinvointivaltio toimi näin.
Lapset käy koulua ja vanhukset on työssä, eläkeikää ollaan nostamassa ainakin 65 ehkä 68.

Niin siitäpä poikii keskustelua, onko Suomi hyvinvointi- vai pahoinvointivaltio?

Kunnallinen päivähoitojärjestelmä joudutaan mahdollisesti romuttamaan, koska kaikille halukkaille ei riitä päivähoitopaikkoja ja kunnallisissa palveluissa pitää noudattaa tasapuolisuutta.

Ehkä hoitopaikansaannin kriteerejä sorvataan uudelleen. Ehkä päivähoitomaksuja nostetaan, ehkä perustetaan enemmän yksityisiä päiväkotia - ehkä päivähoito ulkoistetaan kokonaan?

Mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi on kuitenkin melko varmaa: ne jotka miettivät lasten hankintaa, joutuvat ajattelemaan kahdesti...

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Niin siitäpä poikii keskustelua, onko Suomi hyvinvointi- vai pahoinvointivaltio?

Kunnallinen päivähoitojärjestelmä joudutaan mahdollisesti romuttamaan, koska kaikille halukkaille ei riitä päivähoitopaikkoja ja kunnallisissa palveluissa pitää noudattaa tasapuolisuutta.

Ehkä hoitopaikansaannin kriteerejä sorvataan uudelleen. Ehkä päivähoitomaksuja nostetaan, ehkä perustetaan enemmän yksityisiä päiväkotia - ehkä päivähoito ulkoistetaan kokonaan?

Mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi on kuitenkin melko varmaa: ne jotka miettivät lasten hankintaa, joutuvat ajattelemaan kahdesti...

Lue lisää

Eli syntyvyys laskee laskemistaan, no siihen on ratkaisu otetaan lisää pakolaisia ja maahanmuuttajia ja elätetään niitä ekaksi muutama vuosi, et oppivat kielen ja suomen olot ja sitte työhön.

Opi uimaan ;D kirjoitti:

Niin siitäpä poikii keskustelua, onko Suomi hyvinvointi- vai pahoinvointivaltio?

Kunnallinen päivähoitojärjestelmä joudutaan mahdollisesti romuttamaan, koska kaikille halukkaille ei riitä päivähoitopaikkoja ja kunnallisissa palveluissa pitää noudattaa tasapuolisuutta.

Ehkä hoitopaikansaannin kriteerejä sorvataan uudelleen. Ehkä päivähoitomaksuja nostetaan, ehkä perustetaan enemmän yksityisiä päiväkotia - ehkä päivähoito ulkoistetaan kokonaan?

Mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi on kuitenkin melko varmaa: ne jotka miettivät lasten hankintaa, joutuvat ajattelemaan kahdesti...

Lue lisää

Eipä liiku siun korvien välissä edes silmät.

Lastenhoitopaikka vain, jos äiti ON töissä. Eikä sisarruksia päivä hoitoon, kun äiti on kotona.

Muutaman tunnin kerhoja, joissa ohjaaja, ei ruokaa, sekä lapsille että vanhuksille.
Esimerkiksi kun vauva nukkuu sisarus kerhoon 2-3 tuntia.

Vanhuksille samoin muutaman tunnin juttu kerhoja, löytyy seuraa ja mielenterveys ongelmat vähenee.
Vastuu on jaettavissa aivan hyvin eikä kukaan jää aivan yksin.

hoito. kirjoitti:

Jo -70 luvulla oppivelvollisuus päättyi 16 vuotiaana ei silloinkaan teinit ollu vielä työssä ja silloinhan vuonna -73 astui kunnallinen päivähoito järjestemä voimaan.

No kyllä oli teinit töissä 70-luvulla, siis alle 20-vuotiaat. Oppivelvollisuudesta en tiedä.

Ja ei ollut lapsille mitään hoitotakuuta että olisi luvattu pääsy kunnalliseen päivähoitoon kaikille tarvitseville, ja lastentarhoja vasta alettiin suunnitella ja rakentaa monelle paikkakunnalle. Äitiysloma oli 70-luvun alussa pari kuukautta ja esikouluakaan ei ollut olemassa. Että kyllä ne lastenhoitoratkaisut oli usein aika luovia silloin.

http://kotiliesi.fi/lehti/naisia-tyossa/naisia-tyossa-1970-luvun-avainkaulalapset

Nykyäänhän on tämä hoitotakuu, eli alle kolmevuotiaat on pakko ottaa kunnalliseen hoitoon. Sitten jos ei resurssit riitä, niin isommasta päästä lapsia varmaan tyrkätään muualle hoitoon.

hoito. kirjoitti:

Jo -70 luvulla oppivelvollisuus päättyi 16 vuotiaana ei silloinkaan teinit ollu vielä työssä ja silloinhan vuonna -73 astui kunnallinen päivähoito järjestemä voimaan.

http://kotiliesi.fi/lehti/naisia-tyossa/naisia-tyossa-kerro-tarina-1960-luvulta

Isyyslomat saisi lopettaa.
Äitiysloma ennen synnytystä ja n. 3 kk synnytyksen jälkeen sairauslomaksi.
Turha väittää, ettei RUUMIS JA HORMONIT ole lujilla, synnytyksen vuoksi.
Ollaan menty aivan hulluille urille, koko ydinperhe systeemissä.

Älä sure, kyllä sitä työmarkkinatukeakin tullaan leikkaamaan.

Kovat ajat edessä kirjoitti:

Älä sure, kyllä sitä työmarkkinatukeakin tullaan leikkaamaan.

sitte mennään sossuun.....

no,,,,,,, kirjoitti:

sitte mennään sossuun.....

Ja sieltä ei tipu mitään...

Kovat ajat edessä kirjoitti:

Ja sieltä ei tipu mitään...

kyllä tippuu, kun olet oikean värinen.

"Mutta otetaan vaikkapa esimerkiksi tuo mainitsemasi 1 000 e/kk. Mikäli molemmat vanhemmat ovat normaalituloisessa työssä, niin he maksavat 258 e/kk omaa osuuttaan hoidosta. Jäljelle jää 742 e. Jälleen yhteiskunta saa todennäköisesti tuon summan takasin jo vanhempien tuloverotuksesta." On totta, että jos perheellä on vain yksi lapsi, niin yhteiskunnan kannalta tulee ikään kuin edullisemmaksi viedä lapsi hoitoon (yhden lapsen päivähoito ei tule vielä niin kalliiksi kuin 2-3 lapsen) ja olitkin unohtanut, että esim. meillä lapsia on kaksi, joten tuo summa ei ole 742e vaan yli 1400e, minkä yhteiskunta maksaa päivähoidosta. Alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla päivähoitopaikka itse asiassa maksaa vielä enemmän, muistaakseni oikea kustannus on 1200e per lapsi per kk. Oma peruspalkkani on 3500e, mutta koska teen osittaista työaikaa (josta saan vielä KELA:lta 94e hoitorahaa), palkkani on about 2800e, veroja maksan tuosta about 700e muistaakseni. Työt aloittaessani veroprosenttini oli niin pieni, että en juuri edes maksanut veroja kuin joku 300e. Eli yhden lapsen kohdalla tuo tilanne on /-/0 yhteiskunnan kannalta, mutta jos lapsia on 2-3 ja jos äidillä sama palkka kuin minulla tai pienempi, niin kyllä se tulee halvemmaksi hoitaa lapset kotona yhteiskunnan kannalta. Kustannuksia tulee myös siitä sekä työnantajalle että yhteiskunnalle kun sairastelukierre alkaa päiväkodissa: vanhemmat joutuvat olemaan paljon pois töistä sairastelujen takia kun lapset sairastelevat päiväkodissa tuplasti enemmän. Eri asia on sitten se, työllistyykö nainen hoitovapaan jälkeen enää. Mikäli nainen työllistyy heti (kuten minä), niin ehdottomasti hoitovapaa on kannattanut. Mikäli taas jää vuosikausiksi työttömäksi, niin tottakai silloin se on yhteiskunnalle kalliimpaa. Itse en tiedä ketään, joka ei olisi halutessaan työllistynyt.Uskon myös, että lasten hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina ja maksaa takaisin. Uskon, että palkat nousisivat ainakin asiantuntija- ja korkean koulutuksen vaativissa tehtävissä, ei ehkä rutiinitöissä. Myös miehet voivat jäädä kotiin ja olisi jopa suotavaa, mutta käytännössä koska naiset usein tienaavat vähemmän ja omaavat vahvemmat äidinvaistot, niin siksi jäävät kotiin.Mutta minusta on jotenkin aivan kieroa että kaikkea muuta arvostetaan yhteiskunnassa, mutta ei kotiäitiyttä, vaikka kokemuksella voin sanoa, että se on paljon raskaampaa kuin ainakin "perustoimistotyöt".

gsdfgsfdg kirjoitti:

"Mutta otetaan vaikkapa esimerkiksi tuo mainitsemasi 1 000 e/kk. Mikäli molemmat vanhemmat ovat normaalituloisessa työssä, niin he maksavat 258 e/kk omaa osuuttaan hoidosta. Jäljelle jää 742 e. Jälleen yhteiskunta saa todennäköisesti tuon summan takasin jo vanhempien tuloverotuksesta." On totta, että jos perheellä on vain yksi lapsi, niin yhteiskunnan kannalta tulee ikään kuin edullisemmaksi viedä lapsi hoitoon (yhden lapsen päivähoito ei tule vielä niin kalliiksi kuin 2-3 lapsen) ja olitkin unohtanut, että esim. meillä lapsia on kaksi, joten tuo summa ei ole 742e vaan yli 1400e, minkä yhteiskunta maksaa päivähoidosta. Alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla päivähoitopaikka itse asiassa maksaa vielä enemmän, muistaakseni oikea kustannus on 1200e per lapsi per kk. Oma peruspalkkani on 3500e, mutta koska teen osittaista työaikaa (josta saan vielä KELA:lta 94e hoitorahaa), palkkani on about 2800e, veroja maksan tuosta about 700e muistaakseni. Työt aloittaessani veroprosenttini oli niin pieni, että en juuri edes maksanut veroja kuin joku 300e. Eli yhden lapsen kohdalla tuo tilanne on /-/0 yhteiskunnan kannalta, mutta jos lapsia on 2-3 ja jos äidillä sama palkka kuin minulla tai pienempi, niin kyllä se tulee halvemmaksi hoitaa lapset kotona yhteiskunnan kannalta. Kustannuksia tulee myös siitä sekä työnantajalle että yhteiskunnalle kun sairastelukierre alkaa päiväkodissa: vanhemmat joutuvat olemaan paljon pois töistä sairastelujen takia kun lapset sairastelevat päiväkodissa tuplasti enemmän. Eri asia on sitten se, työllistyykö nainen hoitovapaan jälkeen enää. Mikäli nainen työllistyy heti (kuten minä), niin ehdottomasti hoitovapaa on kannattanut. Mikäli taas jää vuosikausiksi työttömäksi, niin tottakai silloin se on yhteiskunnalle kalliimpaa. Itse en tiedä ketään, joka ei olisi halutessaan työllistynyt.Uskon myös, että lasten hyvinvointiin panostaminen kannattaa aina ja maksaa takaisin. Uskon, että palkat nousisivat ainakin asiantuntija- ja korkean koulutuksen vaativissa tehtävissä, ei ehkä rutiinitöissä. Myös miehet voivat jäädä kotiin ja olisi jopa suotavaa, mutta käytännössä koska naiset usein tienaavat vähemmän ja omaavat vahvemmat äidinvaistot, niin siksi jäävät kotiin.Mutta minusta on jotenkin aivan kieroa että kaikkea muuta arvostetaan yhteiskunnassa, mutta ei kotiäitiyttä, vaikka kokemuksella voin sanoa, että se on paljon raskaampaa kuin ainakin "perustoimistotyöt".

Lue lisää

Mukavaa, että halusit jatkaa vielä keskustelua.

Palataan ensin vielä teidän perheenne tilanteeseen. Muistutan, että katson nyt asiaa ihan puhtaasti kansantalouden kannalta ja yritän ymmärtää, että miksi äitejä patistetaan ainakin osa-aikaiseen työhön aikaisemmin. Sait siis (ilmeisesti kuitenkin vasta vain hoitovapaan loppuaikoina vai maksoiko kuntasi nk. kuntalisää jossain vaiheessa hoitovapaatasi?) 400 e/kk kotihoidon tukea, josta maksoit n. 80 e/kk veroa. Suora tuki oli siis 320 e/kk. Kun menit osa-aikaiseen työhön ja palkkasitte yksityisen hoitajan, niin yhteiskunnan tuki on 94 e ja hoitajan palkkaukseen 600 e/kk eli yhteensä 694 e. Erotusta tulee siis 374 e/kk. Näin äkkiseltään se toki näyttää sille, että nyt saatte yhteiskunnan tukea ikään kuin tuon summan nyt enemmän, mutta kun laskemme sekä sinun tuloveron (ensin 300 e/kk ja nyt 700 e/kk) sekä hoitajanne maksaman jonkinlaisen tuloveron, niin sehän korreloituu jo täysin ja nyt veroprosenttisi nousun jälkeen ylijäämääkin jää aika tavalla. Mutta tämä oli vasta tuloveron osalta. Me maksamme myös melkoisen määrän välillisiä veroja. Todennäköisesti kulutuksesi on kasvanut sitä myötä, kun myös tulosi ovat kasvaneet. Bruttotulosi ovat nyt noin 2894 e/kk miinus 700 e veroja, joten nettotuloksi jään 2194 miinus 400 e lastenhoitoon eli 1794 euroa. Kotihoidon tuella tulosi olivat nettona sen 320 e. Kaiken tämän ynnäilyn jälkeen sinulla on nyt 1474 e/kk enemmän rahaa käytössäsi. Ja todennäköisesti käytät sitä mahdollisesti myös enemmän. Lähes kaikesta kulutuksesta siis maksat myös yhteiskunnalle mm. arvonlisäveroa, joten verokertymäsi yhteiskunnalle lisääntyy sitäkin kautta. Lisäksi palkkaamallenne hoitajalle käy samoin. Kun kulutuksesi on lisääntynyt, niin samalla olet osaltasi ollut lisämässä kotimaista kysyntää, joka lisää työpaikkoja, joka lisää tulo- ja välillisiä veroja sekä jälleen lisää kysyntää. Näin siitä tulee positiivinen kierre yleiselle taloudelle. Tämä siis teidän perheen tilanteesta, joka kieltämättä näyttää puhtaasti kansantaloutta ajatellen oikein hyvälle.

Sitten mennään siihen päiväkoti asiaan. Mainitsin jo, että eri ikäisten lasten hoitaminen maksaa eri summan ja lisäksi eri kunnissa on jopa satojen eurojen eroja päivähoidon yksikköhinnoissa. Jos alle 3-vuotiaan hoito olisi laskennallisesti 1 200 e/ niin yli 3-vuotiaan on noin 400 e/kk edullisempaa. En tiedä, onko perheillä yleensä useampi alle 3-vuotias lapsipäivähoidossa, samoin en tiedä sitäkään, kuinka usein samalla perheellä on 3 lasta samaan aikaan päivähoidossa.

Nyt jos taas ajatellaan teidän perheen tilannetta. Eli lapset ovat vain 3 päivää viikossa päivähoidossa ja toinen lapsistanne on todennäköisesti jo yli 3-vuotias. Laskin karkeasti, että teidän lastenne hoito tulisi maksamaan päiväkodissa noin 923 e/kk yhteiskunnalle. Tämä hoitomuoto olisi teille itsellenne noin reilun satasen edullisempaa kuin tuo teidän nykyinen yksityinen hoitajanne. Sinä maksat nyt noin 700 e/kk veroa, joten erotusta tulee tuloverosi laskien 223 e. Mutta summasta täytyy vähentää saamasi kotihoidontuki 320 (jälleen en tiedä voitko kuitenkin saada vielä sen 94 e kotihoidontukea? sen jälkeenkin jäädään hyvin niukasti plussalle), jolloin yli jäämää jää riikkisen alle satasen. Toistan itseäni, mutta tämä oli vasta sen tuloverotuksen jälkeen ja taas otetaan huomioon lisääntyneet välilliset verot sekä positiivinen kierre kysynnässä ja vielä se lastesi hoidon työllistävä vaikutus, niin kyllä se ikävä kyllä näyttää sille, että osa-aikainen työsi on yhteiskunnalle kannatavampaa kuin kotihoito.

lusikkaleipänen kirjoitti:

Mukavaa, että halusit jatkaa vielä keskustelua.

Palataan ensin vielä teidän perheenne tilanteeseen. Muistutan, että katson nyt asiaa ihan puhtaasti kansantalouden kannalta ja yritän ymmärtää, että miksi äitejä patistetaan ainakin osa-aikaiseen työhön aikaisemmin. Sait siis (ilmeisesti kuitenkin vasta vain hoitovapaan loppuaikoina vai maksoiko kuntasi nk. kuntalisää jossain vaiheessa hoitovapaatasi?) 400 e/kk kotihoidon tukea, josta maksoit n. 80 e/kk veroa. Suora tuki oli siis 320 e/kk. Kun menit osa-aikaiseen työhön ja palkkasitte yksityisen hoitajan, niin yhteiskunnan tuki on 94 e ja hoitajan palkkaukseen 600 e/kk eli yhteensä 694 e. Erotusta tulee siis 374 e/kk. Näin äkkiseltään se toki näyttää sille, että nyt saatte yhteiskunnan tukea ikään kuin tuon summan nyt enemmän, mutta kun laskemme sekä sinun tuloveron (ensin 300 e/kk ja nyt 700 e/kk) sekä hoitajanne maksaman jonkinlaisen tuloveron, niin sehän korreloituu jo täysin ja nyt veroprosenttisi nousun jälkeen ylijäämääkin jää aika tavalla. Mutta tämä oli vasta tuloveron osalta. Me maksamme myös melkoisen määrän välillisiä veroja. Todennäköisesti kulutuksesi on kasvanut sitä myötä, kun myös tulosi ovat kasvaneet. Bruttotulosi ovat nyt noin 2894 e/kk miinus 700 e veroja, joten nettotuloksi jään 2194 miinus 400 e lastenhoitoon eli 1794 euroa. Kotihoidon tuella tulosi olivat nettona sen 320 e. Kaiken tämän ynnäilyn jälkeen sinulla on nyt 1474 e/kk enemmän rahaa käytössäsi. Ja todennäköisesti käytät sitä mahdollisesti myös enemmän. Lähes kaikesta kulutuksesta siis maksat myös yhteiskunnalle mm. arvonlisäveroa, joten verokertymäsi yhteiskunnalle lisääntyy sitäkin kautta. Lisäksi palkkaamallenne hoitajalle käy samoin. Kun kulutuksesi on lisääntynyt, niin samalla olet osaltasi ollut lisämässä kotimaista kysyntää, joka lisää työpaikkoja, joka lisää tulo- ja välillisiä veroja sekä jälleen lisää kysyntää. Näin siitä tulee positiivinen kierre yleiselle taloudelle. Tämä siis teidän perheen tilanteesta, joka kieltämättä näyttää puhtaasti kansantaloutta ajatellen oikein hyvälle.

Sitten mennään siihen päiväkoti asiaan. Mainitsin jo, että eri ikäisten lasten hoitaminen maksaa eri summan ja lisäksi eri kunnissa on jopa satojen eurojen eroja päivähoidon yksikköhinnoissa. Jos alle 3-vuotiaan hoito olisi laskennallisesti 1 200 e/ niin yli 3-vuotiaan on noin 400 e/kk edullisempaa. En tiedä, onko perheillä yleensä useampi alle 3-vuotias lapsipäivähoidossa, samoin en tiedä sitäkään, kuinka usein samalla perheellä on 3 lasta samaan aikaan päivähoidossa.

Nyt jos taas ajatellaan teidän perheen tilannetta. Eli lapset ovat vain 3 päivää viikossa päivähoidossa ja toinen lapsistanne on todennäköisesti jo yli 3-vuotias. Laskin karkeasti, että teidän lastenne hoito tulisi maksamaan päiväkodissa noin 923 e/kk yhteiskunnalle. Tämä hoitomuoto olisi teille itsellenne noin reilun satasen edullisempaa kuin tuo teidän nykyinen yksityinen hoitajanne. Sinä maksat nyt noin 700 e/kk veroa, joten erotusta tulee tuloverosi laskien 223 e. Mutta summasta täytyy vähentää saamasi kotihoidontuki 320 (jälleen en tiedä voitko kuitenkin saada vielä sen 94 e kotihoidontukea? sen jälkeenkin jäädään hyvin niukasti plussalle), jolloin yli jäämää jää riikkisen alle satasen. Toistan itseäni, mutta tämä oli vasta sen tuloverotuksen jälkeen ja taas otetaan huomioon lisääntyneet välilliset verot sekä positiivinen kierre kysynnässä ja vielä se lastesi hoidon työllistävä vaikutus, niin kyllä se ikävä kyllä näyttää sille, että osa-aikainen työsi on yhteiskunnalle kannatavampaa kuin kotihoito.

Lue lisää

jatkuu

Minulla itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että vanhemmat voivat hoitaa lapsiaan kotihoidontuella. Yritin vain osoittaa ettei se ole välttämättä se halvin tapa, vaikka se siltä äkkiseltään näyttää. Itse kannatan vanhempainvapaan muuttamista 6 6 6 -malliseksi, jolloin isillä olisi mahdollisuus kokea myös niitä isän vaistoja (jotka eivät mielestäni ole yhtään huonoja, jos vain niiden päästetään kukkimaan ihan omana itsenään, eikä vain äidin pikku apulaisena). Yleisesti naisen tulotaso jää alemmaksi koko elämänkaarta ajatellen, koska naiset pitävät pitkiä taukoja työelämästä juuri lasten hoidon vuoksi, tällä mallilla tasoitettaisiin myös näitä tuloeroja. Kansantalouden kannalta ymmärrän, että pienten lasten äitejä houkutellaan varhemmin töihin, erityisesti osa-aikatyöhön. Luulen, että se ei välttämättä ole ihan huono ratkaisu mikäli sillä todella saavutetaan äitien tulotason nousua hoitovapaaseen verrattuna. Lasten ei tarvitse olla viikosta pitkiä aikoja hoidossa, äiti pysyy helpommin työmarkkinoiden syrjässä yms.

Minä luulen, että kotihoitamista kyllä arvostetaan, sillä onhan meillä kuitenkin jonkinlainen tulo turvattu hoitovapaalla (eihän sellaista välttämättä ole monissa maissa kuultukaan ja ei siitä niin hirveän montaa vuosikymmentä ole kun se meille on tullut) ja se mikä on merkittävää on mahdollisuus palata hoitovapaalta työhönsä). Kyllä sekin nyt jonkinlaista arvostuksesta kertoo.

On hienoa, että sinä ja lähellä olevat ihmiset ovat työllistyneet helposti. Ikävä kyllä, tilastot kuitenkin kertovat suuresta joukosta hoitovapaalta palaavista, joiden työllistyminen on vaikeaa.

lusikkaleipänen kirjoitti:

Mukavaa, että halusit jatkaa vielä keskustelua.

Palataan ensin vielä teidän perheenne tilanteeseen. Muistutan, että katson nyt asiaa ihan puhtaasti kansantalouden kannalta ja yritän ymmärtää, että miksi äitejä patistetaan ainakin osa-aikaiseen työhön aikaisemmin. Sait siis (ilmeisesti kuitenkin vasta vain hoitovapaan loppuaikoina vai maksoiko kuntasi nk. kuntalisää jossain vaiheessa hoitovapaatasi?) 400 e/kk kotihoidon tukea, josta maksoit n. 80 e/kk veroa. Suora tuki oli siis 320 e/kk. Kun menit osa-aikaiseen työhön ja palkkasitte yksityisen hoitajan, niin yhteiskunnan tuki on 94 e ja hoitajan palkkaukseen 600 e/kk eli yhteensä 694 e. Erotusta tulee siis 374 e/kk. Näin äkkiseltään se toki näyttää sille, että nyt saatte yhteiskunnan tukea ikään kuin tuon summan nyt enemmän, mutta kun laskemme sekä sinun tuloveron (ensin 300 e/kk ja nyt 700 e/kk) sekä hoitajanne maksaman jonkinlaisen tuloveron, niin sehän korreloituu jo täysin ja nyt veroprosenttisi nousun jälkeen ylijäämääkin jää aika tavalla. Mutta tämä oli vasta tuloveron osalta. Me maksamme myös melkoisen määrän välillisiä veroja. Todennäköisesti kulutuksesi on kasvanut sitä myötä, kun myös tulosi ovat kasvaneet. Bruttotulosi ovat nyt noin 2894 e/kk miinus 700 e veroja, joten nettotuloksi jään 2194 miinus 400 e lastenhoitoon eli 1794 euroa. Kotihoidon tuella tulosi olivat nettona sen 320 e. Kaiken tämän ynnäilyn jälkeen sinulla on nyt 1474 e/kk enemmän rahaa käytössäsi. Ja todennäköisesti käytät sitä mahdollisesti myös enemmän. Lähes kaikesta kulutuksesta siis maksat myös yhteiskunnalle mm. arvonlisäveroa, joten verokertymäsi yhteiskunnalle lisääntyy sitäkin kautta. Lisäksi palkkaamallenne hoitajalle käy samoin. Kun kulutuksesi on lisääntynyt, niin samalla olet osaltasi ollut lisämässä kotimaista kysyntää, joka lisää työpaikkoja, joka lisää tulo- ja välillisiä veroja sekä jälleen lisää kysyntää. Näin siitä tulee positiivinen kierre yleiselle taloudelle. Tämä siis teidän perheen tilanteesta, joka kieltämättä näyttää puhtaasti kansantaloutta ajatellen oikein hyvälle.

Sitten mennään siihen päiväkoti asiaan. Mainitsin jo, että eri ikäisten lasten hoitaminen maksaa eri summan ja lisäksi eri kunnissa on jopa satojen eurojen eroja päivähoidon yksikköhinnoissa. Jos alle 3-vuotiaan hoito olisi laskennallisesti 1 200 e/ niin yli 3-vuotiaan on noin 400 e/kk edullisempaa. En tiedä, onko perheillä yleensä useampi alle 3-vuotias lapsipäivähoidossa, samoin en tiedä sitäkään, kuinka usein samalla perheellä on 3 lasta samaan aikaan päivähoidossa.

Nyt jos taas ajatellaan teidän perheen tilannetta. Eli lapset ovat vain 3 päivää viikossa päivähoidossa ja toinen lapsistanne on todennäköisesti jo yli 3-vuotias. Laskin karkeasti, että teidän lastenne hoito tulisi maksamaan päiväkodissa noin 923 e/kk yhteiskunnalle. Tämä hoitomuoto olisi teille itsellenne noin reilun satasen edullisempaa kuin tuo teidän nykyinen yksityinen hoitajanne. Sinä maksat nyt noin 700 e/kk veroa, joten erotusta tulee tuloverosi laskien 223 e. Mutta summasta täytyy vähentää saamasi kotihoidontuki 320 (jälleen en tiedä voitko kuitenkin saada vielä sen 94 e kotihoidontukea? sen jälkeenkin jäädään hyvin niukasti plussalle), jolloin yli jäämää jää riikkisen alle satasen. Toistan itseäni, mutta tämä oli vasta sen tuloverotuksen jälkeen ja taas otetaan huomioon lisääntyneet välilliset verot sekä positiivinen kierre kysynnässä ja vielä se lastesi hoidon työllistävä vaikutus, niin kyllä se ikävä kyllä näyttää sille, että osa-aikainen työsi on yhteiskunnalle kannatavampaa kuin kotihoito.

Lue lisää

Jotenkin näistä sun vastauksista paistaa läpi se, että itselläsi ei ole pieniä lapsia? Molempien vanhempien työssäkäyminen ei ole pikkulapsiperheessä pelkästään aina tosi hyvä juttu, vaikka se "kulutuskin" lisääntyiskin. Suurin osa perheistä, joilla on pieniä lapsia, ajattelee ensisijaisesti sitä omien lasten ja perheen hyvinvointia, eikä niinkään jotain "abstractia yhteiskuntaa". Itse näin selvästi kun laitoin alle 2-vuotiaamme hoitoon, että hän kärsi siitä selvästi eri tavoin ja uskon ja tiedän (kokemukseni mukaan), että sama tilanne on kakille alle 3-vuotiailla lapsilla, jotkut tosin sopeutuvat ok (eri asia onko sekään kuitenkaan aina hyväksi). Siinä tilanteessa kun on pieniä lapsia, niin sitä ajattelee omien lasten ja perheen parasta eikä mitään kulutushysteriaa ja verojen kerryttämistä yhteiskunnan tasolla. Meillä ainakin elintaso nousi kun lähdin töihin, mutta elämänlaatu laski merkittävästi: ei ole aikaa hoitaa kotia kun käy töissä, kaikki ovat kiireisiä ja kiukkuisia ja lapsille ei ole tarpeeksi aikaa, aamut ovat ihan helvettiä kun kuskaa kahta uhmaikäistä hoitoon. Kyllä sitä tässä tilanteessa ajattelee oman perheen jaksamista, eikä yhteiskuntaa. Moni on uupunut tässä oravanpyörässä. Uskon yhä, että pienten lasten kotihoito tulee kannattavammaksi pitkällä aikavälillä kuin lasten laitostaminen jo vauvoina.
Sama juttu tuo 6 6 6 -malli, joka on hyvin idealistinen ja tasa-arvon kannalta hyvä, mutta käytännössä erittäin mahdotonta toteuttaa, se itse asiassa tarkottaisi sitä, että entistä pienempiä lapsia vietäisiin hoitoon siksi, koska monellekaan perheellä ei ole varaa siihen, että isä olisi kotona, koska isä usein tienaa paljon enemmän. Jos ei rahat riitä isän kotona olemiseen, niin ei ne perheet mieti "tasa-arvoa yhteiskunnan kannalta", vaan oman perheen selviytymistä taloudellisesti. Eikä omassa työpaikassani olisi onnistunut tuollainen: ensin sanon työnantajalle, että oon nyt 6kk kotona, sitten 6kk töissä ja sitten taas 6kk kotona. Lasten psykologitkin ovat vastustaneet tuota: ensimmäisen vuoden ajan on tärkeää, että lapsella on yksi pysyvä ensisijainen hoitaja (lue lasten psykologiaa), jonka jälkeen isä ja äiti voivat vuorotella. Käytännössä koska äiti imettää usein, niin äiti on tämä ensisijainen hoitaja. Suurin epäkohta tässä on se, että äitiyttä ei arvosteta, vaan pelkästään uraa. Monesti kyllä tuntuu, kuinka arvot sen kuin kovenevat ja heikompiosaisten, kuten lasten ja vanhusten tarpeet jätetään huomioimatta. AInoa millä on merkitystä on se, kuinka paljon kulutat ja maksat veroja.

gsdfgsfdg kirjoitti:

Jotenkin näistä sun vastauksista paistaa läpi se, että itselläsi ei ole pieniä lapsia? Molempien vanhempien työssäkäyminen ei ole pikkulapsiperheessä pelkästään aina tosi hyvä juttu, vaikka se "kulutuskin" lisääntyiskin. Suurin osa perheistä, joilla on pieniä lapsia, ajattelee ensisijaisesti sitä omien lasten ja perheen hyvinvointia, eikä niinkään jotain "abstractia yhteiskuntaa". Itse näin selvästi kun laitoin alle 2-vuotiaamme hoitoon, että hän kärsi siitä selvästi eri tavoin ja uskon ja tiedän (kokemukseni mukaan), että sama tilanne on kakille alle 3-vuotiailla lapsilla, jotkut tosin sopeutuvat ok (eri asia onko sekään kuitenkaan aina hyväksi). Siinä tilanteessa kun on pieniä lapsia, niin sitä ajattelee omien lasten ja perheen parasta eikä mitään kulutushysteriaa ja verojen kerryttämistä yhteiskunnan tasolla. Meillä ainakin elintaso nousi kun lähdin töihin, mutta elämänlaatu laski merkittävästi: ei ole aikaa hoitaa kotia kun käy töissä, kaikki ovat kiireisiä ja kiukkuisia ja lapsille ei ole tarpeeksi aikaa, aamut ovat ihan helvettiä kun kuskaa kahta uhmaikäistä hoitoon. Kyllä sitä tässä tilanteessa ajattelee oman perheen jaksamista, eikä yhteiskuntaa. Moni on uupunut tässä oravanpyörässä. Uskon yhä, että pienten lasten kotihoito tulee kannattavammaksi pitkällä aikavälillä kuin lasten laitostaminen jo vauvoina.
Sama juttu tuo 6 6 6 -malli, joka on hyvin idealistinen ja tasa-arvon kannalta hyvä, mutta käytännössä erittäin mahdotonta toteuttaa, se itse asiassa tarkottaisi sitä, että entistä pienempiä lapsia vietäisiin hoitoon siksi, koska monellekaan perheellä ei ole varaa siihen, että isä olisi kotona, koska isä usein tienaa paljon enemmän. Jos ei rahat riitä isän kotona olemiseen, niin ei ne perheet mieti "tasa-arvoa yhteiskunnan kannalta", vaan oman perheen selviytymistä taloudellisesti. Eikä omassa työpaikassani olisi onnistunut tuollainen: ensin sanon työnantajalle, että oon nyt 6kk kotona, sitten 6kk töissä ja sitten taas 6kk kotona. Lasten psykologitkin ovat vastustaneet tuota: ensimmäisen vuoden ajan on tärkeää, että lapsella on yksi pysyvä ensisijainen hoitaja (lue lasten psykologiaa), jonka jälkeen isä ja äiti voivat vuorotella. Käytännössä koska äiti imettää usein, niin äiti on tämä ensisijainen hoitaja. Suurin epäkohta tässä on se, että äitiyttä ei arvosteta, vaan pelkästään uraa. Monesti kyllä tuntuu, kuinka arvot sen kuin kovenevat ja heikompiosaisten, kuten lasten ja vanhusten tarpeet jätetään huomioimatta. AInoa millä on merkitystä on se, kuinka paljon kulutat ja maksat veroja.

Lue lisää

"Aina höpistään pienistä kotihoidontuista, miksi kukaan ei ota kantaa siihen, että yhteiskunnan verorahoilla tuetaan myös ja PALJON ENEMMÄN lasten hoitomaksuja, oikeastihan vanhemmat maksavat murto-osan päivähoitomaksuista kunnallisessa hoidossa ja yksityisessä hoidossakin KELA tukee hyvin ... Eli nyt olen "arjen sankari" kun menin "oikeisiin töihin", mutta oikeastihan yhteiskunta joutuu maksamaan enemmän tukia sille hoitajalle (joka hoitaa vain osa-aikaisesti) kuin silloin minulle, kun olin kotona 24/7."

Tämän kirjoittamasi perusteella ajattelin, että halusit keskustella siitä, että miksi näyttää sille, että yhteiskunta tukee enemmän lastenpäivähoitoa kuin kotihoitoa. Yritin erilaisilla laskelmilla osoittaa ettei asia ole ihan niin simppeli, vaan asiaa tulee katsella laajemmin, jotta kokonaisuus tulisi esille. Niin siinä vain näyttää tapahtuvat, että päivähoitoon suunnattu tuki palautuu takaisin isojen korkojen kera yhteiskunnalle. Pyrin myös korostaman kirjoituksissani, että tarkastelin asiaa vain kansantalouden kannalta ja näin vastaamaan kysymykseesi, miksi yhteiskunnan suora tuki on suurempi päivähoidolle kuin kotihoidolle. Kyllä jokainen varmaan senkin asian käsittää, että jotta jotain on jaettavaa, niin jostain täytyy tulla sitä rahaa. Minulla itselläni on kahdeksan ja kolme vuotiaat lapset, mutta se ei estä sitä ettenkö voi pohdiskella, katsella ja jopa ymmärtää asioita monipuolisesti ja monelta kantilta.

On tietenkin kurjaa, että sinä ja perheesi koette nyt osa-aikaisen työsi raskaaksi. Minä näen kuitenkin teidän ratkaisussa jotain hyvääkin. Ensinnäkin et mennyt heti kokopäivä työhon ja valitsitte vaikkapa sitä pienempää lastanne ajatellen yksityisen hoitajan. Viikottainen päivähoitoaika ei siis tule vielä kovin pitkäksi ja nuorempi ei vielä joudu olemaan suuressa hoitoryhmässä vaan varsin kodinomaisessa hoidossa. Jopa suuri päivähoidon arvostelija Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut, että noin puolitoista vuotiaan voi huoletta laittaa päivähoitoon, kunhan hoitopäivät eivät ole pitkiä ja hoito ei tapahdu suurissa ryhmissä (huom! Olen lukenut varsin kattavasti lasten psykologiaa). Tietenkin lapset ja perheiden tilanteet ovat erilaisia, mutta korosta, että tämä oli asiantuntijan arvio. Lisäksi näen positiivisena senkin, että sinulla neljä päivää seitsemästä mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. Jos lasten herättely ja vieminen aamuisin hoitoon tuntuu vaikealle, niin yksityisen hoitajanhan voi palkata myös omaan kotiin hoitamaan tai jos hoitoringissä on muidenkin perheiden lapsia, niin hoitopaikkaa voidaan vahdella, joilloin vain osassa aamuista täytyy viedä oman kodin ulkopuolelle. Jos kotitöihin ei enää tunnu riittävän tarpeeksi aikaa, niin ulkoista se osa, mikä tuntuu ikävimmälle. Jos esim. isompaan siivoamiseen, pyykkäämiseen tai ikkunoiden pesuun ei tunnu aikaa löytyvän, niin kannattaa miettiä, että olisiko vaivan arvoista palkata siihenkin joku muu tekijä ja satsata pieni osa suurentuneista tuloista tälläiseen. Niistähän saa kotitalousvähennystäkin.

Lopuksi kerron vielä omaa näkemystäni tuosta 6 6 6 -mallista.Siinähän siis 6 kk on suunnattu pelkästään äidille, 6 kk isälle ja 6kk voi pitää kumpi tahansa. Näin vanhempainraha kausi pitenisi merkittävästi. Yleisesti se kai Ruotsissa, jossa se on voimassa, niin äiti hoitaa kaksi ensimmästä jaksoa ja isä viimeisen. Joten ihan asiantuntijoiden suositusten mukaan siinä mentäsiin. Vaikka isä tienaisikin enemmän, niin maksettava vanhempainraha on siis tuloihin perustuvaa (n. 70% tuloista tietyjen vähennysten jälkeen) eikä muutaman satasen tasaraha kaikille, kuten kotihoidontuki.

lusikkaleipänen kirjoitti:

"Aina höpistään pienistä kotihoidontuista, miksi kukaan ei ota kantaa siihen, että yhteiskunnan verorahoilla tuetaan myös ja PALJON ENEMMÄN lasten hoitomaksuja, oikeastihan vanhemmat maksavat murto-osan päivähoitomaksuista kunnallisessa hoidossa ja yksityisessä hoidossakin KELA tukee hyvin ... Eli nyt olen "arjen sankari" kun menin "oikeisiin töihin", mutta oikeastihan yhteiskunta joutuu maksamaan enemmän tukia sille hoitajalle (joka hoitaa vain osa-aikaisesti) kuin silloin minulle, kun olin kotona 24/7."

Tämän kirjoittamasi perusteella ajattelin, että halusit keskustella siitä, että miksi näyttää sille, että yhteiskunta tukee enemmän lastenpäivähoitoa kuin kotihoitoa. Yritin erilaisilla laskelmilla osoittaa ettei asia ole ihan niin simppeli, vaan asiaa tulee katsella laajemmin, jotta kokonaisuus tulisi esille. Niin siinä vain näyttää tapahtuvat, että päivähoitoon suunnattu tuki palautuu takaisin isojen korkojen kera yhteiskunnalle. Pyrin myös korostaman kirjoituksissani, että tarkastelin asiaa vain kansantalouden kannalta ja näin vastaamaan kysymykseesi, miksi yhteiskunnan suora tuki on suurempi päivähoidolle kuin kotihoidolle. Kyllä jokainen varmaan senkin asian käsittää, että jotta jotain on jaettavaa, niin jostain täytyy tulla sitä rahaa. Minulla itselläni on kahdeksan ja kolme vuotiaat lapset, mutta se ei estä sitä ettenkö voi pohdiskella, katsella ja jopa ymmärtää asioita monipuolisesti ja monelta kantilta.

On tietenkin kurjaa, että sinä ja perheesi koette nyt osa-aikaisen työsi raskaaksi. Minä näen kuitenkin teidän ratkaisussa jotain hyvääkin. Ensinnäkin et mennyt heti kokopäivä työhon ja valitsitte vaikkapa sitä pienempää lastanne ajatellen yksityisen hoitajan. Viikottainen päivähoitoaika ei siis tule vielä kovin pitkäksi ja nuorempi ei vielä joudu olemaan suuressa hoitoryhmässä vaan varsin kodinomaisessa hoidossa. Jopa suuri päivähoidon arvostelija Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut, että noin puolitoista vuotiaan voi huoletta laittaa päivähoitoon, kunhan hoitopäivät eivät ole pitkiä ja hoito ei tapahdu suurissa ryhmissä (huom! Olen lukenut varsin kattavasti lasten psykologiaa). Tietenkin lapset ja perheiden tilanteet ovat erilaisia, mutta korosta, että tämä oli asiantuntijan arvio. Lisäksi näen positiivisena senkin, että sinulla neljä päivää seitsemästä mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. Jos lasten herättely ja vieminen aamuisin hoitoon tuntuu vaikealle, niin yksityisen hoitajanhan voi palkata myös omaan kotiin hoitamaan tai jos hoitoringissä on muidenkin perheiden lapsia, niin hoitopaikkaa voidaan vahdella, joilloin vain osassa aamuista täytyy viedä oman kodin ulkopuolelle. Jos kotitöihin ei enää tunnu riittävän tarpeeksi aikaa, niin ulkoista se osa, mikä tuntuu ikävimmälle. Jos esim. isompaan siivoamiseen, pyykkäämiseen tai ikkunoiden pesuun ei tunnu aikaa löytyvän, niin kannattaa miettiä, että olisiko vaivan arvoista palkata siihenkin joku muu tekijä ja satsata pieni osa suurentuneista tuloista tälläiseen. Niistähän saa kotitalousvähennystäkin.

Lopuksi kerron vielä omaa näkemystäni tuosta 6 6 6 -mallista.Siinähän siis 6 kk on suunnattu pelkästään äidille, 6 kk isälle ja 6kk voi pitää kumpi tahansa. Näin vanhempainraha kausi pitenisi merkittävästi. Yleisesti se kai Ruotsissa, jossa se on voimassa, niin äiti hoitaa kaksi ensimmästä jaksoa ja isä viimeisen. Joten ihan asiantuntijoiden suositusten mukaan siinä mentäsiin. Vaikka isä tienaisikin enemmän, niin maksettava vanhempainraha on siis tuloihin perustuvaa (n. 70% tuloista tietyjen vähennysten jälkeen) eikä muutaman satasen tasaraha kaikille, kuten kotihoidontuki.

Lue lisää

Ne vanhemmat maksavat veroja ja sosiaaliturvamaksuja on se hienoa et joskus jotain vastikettakin saa päivähoidon muodossa.
No, ne mukulat kasvaa ja päivähoitoaika on kuitenkin hyvin lyhyt.n.4v ja vika vuos on esikoulu vuosi.

lusikkaleipänen kirjoitti:

"Aina höpistään pienistä kotihoidontuista, miksi kukaan ei ota kantaa siihen, että yhteiskunnan verorahoilla tuetaan myös ja PALJON ENEMMÄN lasten hoitomaksuja, oikeastihan vanhemmat maksavat murto-osan päivähoitomaksuista kunnallisessa hoidossa ja yksityisessä hoidossakin KELA tukee hyvin ... Eli nyt olen "arjen sankari" kun menin "oikeisiin töihin", mutta oikeastihan yhteiskunta joutuu maksamaan enemmän tukia sille hoitajalle (joka hoitaa vain osa-aikaisesti) kuin silloin minulle, kun olin kotona 24/7."

Tämän kirjoittamasi perusteella ajattelin, että halusit keskustella siitä, että miksi näyttää sille, että yhteiskunta tukee enemmän lastenpäivähoitoa kuin kotihoitoa. Yritin erilaisilla laskelmilla osoittaa ettei asia ole ihan niin simppeli, vaan asiaa tulee katsella laajemmin, jotta kokonaisuus tulisi esille. Niin siinä vain näyttää tapahtuvat, että päivähoitoon suunnattu tuki palautuu takaisin isojen korkojen kera yhteiskunnalle. Pyrin myös korostaman kirjoituksissani, että tarkastelin asiaa vain kansantalouden kannalta ja näin vastaamaan kysymykseesi, miksi yhteiskunnan suora tuki on suurempi päivähoidolle kuin kotihoidolle. Kyllä jokainen varmaan senkin asian käsittää, että jotta jotain on jaettavaa, niin jostain täytyy tulla sitä rahaa. Minulla itselläni on kahdeksan ja kolme vuotiaat lapset, mutta se ei estä sitä ettenkö voi pohdiskella, katsella ja jopa ymmärtää asioita monipuolisesti ja monelta kantilta.

On tietenkin kurjaa, että sinä ja perheesi koette nyt osa-aikaisen työsi raskaaksi. Minä näen kuitenkin teidän ratkaisussa jotain hyvääkin. Ensinnäkin et mennyt heti kokopäivä työhon ja valitsitte vaikkapa sitä pienempää lastanne ajatellen yksityisen hoitajan. Viikottainen päivähoitoaika ei siis tule vielä kovin pitkäksi ja nuorempi ei vielä joudu olemaan suuressa hoitoryhmässä vaan varsin kodinomaisessa hoidossa. Jopa suuri päivähoidon arvostelija Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut, että noin puolitoista vuotiaan voi huoletta laittaa päivähoitoon, kunhan hoitopäivät eivät ole pitkiä ja hoito ei tapahdu suurissa ryhmissä (huom! Olen lukenut varsin kattavasti lasten psykologiaa). Tietenkin lapset ja perheiden tilanteet ovat erilaisia, mutta korosta, että tämä oli asiantuntijan arvio. Lisäksi näen positiivisena senkin, että sinulla neljä päivää seitsemästä mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. Jos lasten herättely ja vieminen aamuisin hoitoon tuntuu vaikealle, niin yksityisen hoitajanhan voi palkata myös omaan kotiin hoitamaan tai jos hoitoringissä on muidenkin perheiden lapsia, niin hoitopaikkaa voidaan vahdella, joilloin vain osassa aamuista täytyy viedä oman kodin ulkopuolelle. Jos kotitöihin ei enää tunnu riittävän tarpeeksi aikaa, niin ulkoista se osa, mikä tuntuu ikävimmälle. Jos esim. isompaan siivoamiseen, pyykkäämiseen tai ikkunoiden pesuun ei tunnu aikaa löytyvän, niin kannattaa miettiä, että olisiko vaivan arvoista palkata siihenkin joku muu tekijä ja satsata pieni osa suurentuneista tuloista tälläiseen. Niistähän saa kotitalousvähennystäkin.

Lopuksi kerron vielä omaa näkemystäni tuosta 6 6 6 -mallista.Siinähän siis 6 kk on suunnattu pelkästään äidille, 6 kk isälle ja 6kk voi pitää kumpi tahansa. Näin vanhempainraha kausi pitenisi merkittävästi. Yleisesti se kai Ruotsissa, jossa se on voimassa, niin äiti hoitaa kaksi ensimmästä jaksoa ja isä viimeisen. Joten ihan asiantuntijoiden suositusten mukaan siinä mentäsiin. Vaikka isä tienaisikin enemmän, niin maksettava vanhempainraha on siis tuloihin perustuvaa (n. 70% tuloista tietyjen vähennysten jälkeen) eikä muutaman satasen tasaraha kaikille, kuten kotihoidontuki.

Lue lisää

Vielä edelliseen viestiini. Teen siis 4 päiväistä työviikkoa, lapset ovat hoidossa vaan 3 päivää, mutta siis 8h hoitopäivinä. Ekat 6kk meni niin, että kuopus protestoi, uhmasi, kiukutteli ja selvästi kärsi siitä, että meni "pahimmassa mahdollisessa iässä hoitoon": juuri oli uhma alkanut, mutta ei vielä puhunut paljon. Liisa-Keltinkankaan mielestä kyllä alle 3-vuotiaalle on parasta kotihoito, mutta 1v6kk ikäisen lapsen voi viedä esim. 6h hoitoon, mutta siis parasta olisi kotihoito. Lasten hoitopäivä oli pitkä (8h) ja sopeutumista ehkä hidasti se, että lapset olivat välillä ihan sekaisin mihin tänään mennään, meillä kun lapset olivat 3 päivää ensin hoidossa, sitten mummonsa kanssa yhden päivän ja loppuviikon kotona. Mieheni on vastuullisissa töissä ja hän ei useinkaan voi lähteä vielä klo 16 kotiin, jonka vuoksi arjen pyörittäminen jää pitkälti minun vastuulle, joten totta kai olen väsynyt! No onhan se hienoa, että yhteiskunta pitää minua nyt tuotteliaampana :-). Lisäksi teillä tilanne on aivan eri: on aivan eri juttu jos toinen lapsista on vaikka eskarilainen/koulussa, kuin meillä, kun lapset olivat 1v9kk ja 3-vuotiaat eli kaksi pientä ja arki enemmän minun vastuulla. Ehdin kyllä tehdä kotityöt jos haluan illalla, mutta silloin en voi juuri lainkaan viettää lasten kanssa sitä "laatu-aikaa", leikkiä yms. yhdessä, jota he kaipaavat minulta. Suurin epäkohta, johon minun on vaikea sopeutua on se, että joku muu hoitaa ja kasvattaa lastani pääsääntöisesti, koska itsehän olen töissä 8h per päivä 4 päivänä viikossa. Lisäksi minusta tuntuu väärältä lapsia kohtaan heidän vieminen sängystä unisina hoitoon aikaisin jo pieninä, mielestäni lapsille tulisi taata rauhallinen lapsuus, he ehtivät heräämään ihan tarpeeksi aikaisin myöhemminkin. Tiedän, että lapsillani on hyvä hoitaja ja nuorinkin on nyt sopeutunut, mutta tavallaan kyllä harmittaa se, etten itse voinut hoitaa tuota nuorintakin 3-vuotiaaksi. Itsellä ei ollut vakityötä ja jos en olisi palannut nyt, niin työpaikka olisi lähtenyt. En missään nimessä ole sitä mieltä, että lapset tulisi aina hoitaa kouluikään kotona, mutta mielestäni tuohon 3-v asti se olisi heille kyllä parasta, uskon, että minunkin omat tuntemukseni olisivat olleet aivan erit jos kuopus olisi ollut esim. lähempänä 3-vuotta.

edellinen kirjoittaj kirjoitti:

Vielä edelliseen viestiini. Teen siis 4 päiväistä työviikkoa, lapset ovat hoidossa vaan 3 päivää, mutta siis 8h hoitopäivinä. Ekat 6kk meni niin, että kuopus protestoi, uhmasi, kiukutteli ja selvästi kärsi siitä, että meni "pahimmassa mahdollisessa iässä hoitoon": juuri oli uhma alkanut, mutta ei vielä puhunut paljon. Liisa-Keltinkankaan mielestä kyllä alle 3-vuotiaalle on parasta kotihoito, mutta 1v6kk ikäisen lapsen voi viedä esim. 6h hoitoon, mutta siis parasta olisi kotihoito. Lasten hoitopäivä oli pitkä (8h) ja sopeutumista ehkä hidasti se, että lapset olivat välillä ihan sekaisin mihin tänään mennään, meillä kun lapset olivat 3 päivää ensin hoidossa, sitten mummonsa kanssa yhden päivän ja loppuviikon kotona. Mieheni on vastuullisissa töissä ja hän ei useinkaan voi lähteä vielä klo 16 kotiin, jonka vuoksi arjen pyörittäminen jää pitkälti minun vastuulle, joten totta kai olen väsynyt! No onhan se hienoa, että yhteiskunta pitää minua nyt tuotteliaampana :-). Lisäksi teillä tilanne on aivan eri: on aivan eri juttu jos toinen lapsista on vaikka eskarilainen/koulussa, kuin meillä, kun lapset olivat 1v9kk ja 3-vuotiaat eli kaksi pientä ja arki enemmän minun vastuulla. Ehdin kyllä tehdä kotityöt jos haluan illalla, mutta silloin en voi juuri lainkaan viettää lasten kanssa sitä "laatu-aikaa", leikkiä yms. yhdessä, jota he kaipaavat minulta. Suurin epäkohta, johon minun on vaikea sopeutua on se, että joku muu hoitaa ja kasvattaa lastani pääsääntöisesti, koska itsehän olen töissä 8h per päivä 4 päivänä viikossa. Lisäksi minusta tuntuu väärältä lapsia kohtaan heidän vieminen sängystä unisina hoitoon aikaisin jo pieninä, mielestäni lapsille tulisi taata rauhallinen lapsuus, he ehtivät heräämään ihan tarpeeksi aikaisin myöhemminkin. Tiedän, että lapsillani on hyvä hoitaja ja nuorinkin on nyt sopeutunut, mutta tavallaan kyllä harmittaa se, etten itse voinut hoitaa tuota nuorintakin 3-vuotiaaksi. Itsellä ei ollut vakityötä ja jos en olisi palannut nyt, niin työpaikka olisi lähtenyt. En missään nimessä ole sitä mieltä, että lapset tulisi aina hoitaa kouluikään kotona, mutta mielestäni tuohon 3-v asti se olisi heille kyllä parasta, uskon, että minunkin omat tuntemukseni olisivat olleet aivan erit jos kuopus olisi ollut esim. lähempänä 3-vuotta.

Lue lisää

Sori, mutta musta sun jutut kuulostaa tosi oudoille. Olet ihan itse valinnut, että sun lapsilla on noin pieni ikäero ja kukaan ei ole sinua kait pakottanut töihin. Olisit sitten ollut siellä kotona kauemmin. Sun prioriteetit oli ensin työ ja sitten lapset... eikös?

muuumuuuumuuuuh kirjoitti:

Sori, mutta musta sun jutut kuulostaa tosi oudoille. Olet ihan itse valinnut, että sun lapsilla on noin pieni ikäero ja kukaan ei ole sinua kait pakottanut töihin. Olisit sitten ollut siellä kotona kauemmin. Sun prioriteetit oli ensin työ ja sitten lapset... eikös?

Lue lisää

No ei se asia noin mustavalkoinen ole. Lasten kannalta oli PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ parempi se, että menin töihin, koska nyt sain säilytettyä työpaikkani (olen käynyt korkean koulutuksen ja alallani ja paikkakunnallani ei olisi ollut helppo työllistyä uudelleen) ja jos olisin jäänyt kotiin, niin toki nuorimmalle se olisi ollut parempi lyhyellä aikavälillä, kun taas sitten vuoden päästä tilanne olisi ollut heille paljon huonompi: olisin todennäköisesti joutunut menemään töihin eri paikkakunnalle ja kokoaikaisesti (nyt voin tehdä 4 päiväistä viikkoa ja joustavat työajat), joten huonompihan vaihtoehto se olisi silloin ollut, joten ajattelin myös lapsia. Mutta siis jos minulla olisi ollut vakityö, niin olisin vielä kitkutellut 6-12kk kotona kunnes nuorin olisi ollut lähemmäs 3v. Pientä ikäeroa en kadu. Kyllä koin olevani pakkoraossa: sekä esimieheni että oma mieheni olivat sitä mieltä, että töihin vaan nyt. Mitenkäs sitä ollaan kotona jos toinen puolisoista on eri mieltä ja on yhteiset rahat? Ihme syyllistämistä... Kyllähän tämä on myös perheen yhteinen päätös ja ymmärsin miestänikin ja toki tämä ratkaisu oli pitkällä aikavälillä parempi perheen kokonaistilanteen kannalta. Mutta noin yleisesti ottaen, kannatan kyllä lasten kotonahoitamista 3-vuotiaaksi eikä pienten lasten äitejä tulisi pakottaa töihin uhkaamalla työpaikan lopettamisella jos ei palaa heti!

edellinen kirjoittaj kirjoitti:

No ei se asia noin mustavalkoinen ole. Lasten kannalta oli PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ parempi se, että menin töihin, koska nyt sain säilytettyä työpaikkani (olen käynyt korkean koulutuksen ja alallani ja paikkakunnallani ei olisi ollut helppo työllistyä uudelleen) ja jos olisin jäänyt kotiin, niin toki nuorimmalle se olisi ollut parempi lyhyellä aikavälillä, kun taas sitten vuoden päästä tilanne olisi ollut heille paljon huonompi: olisin todennäköisesti joutunut menemään töihin eri paikkakunnalle ja kokoaikaisesti (nyt voin tehdä 4 päiväistä viikkoa ja joustavat työajat), joten huonompihan vaihtoehto se olisi silloin ollut, joten ajattelin myös lapsia. Mutta siis jos minulla olisi ollut vakityö, niin olisin vielä kitkutellut 6-12kk kotona kunnes nuorin olisi ollut lähemmäs 3v. Pientä ikäeroa en kadu. Kyllä koin olevani pakkoraossa: sekä esimieheni että oma mieheni olivat sitä mieltä, että töihin vaan nyt. Mitenkäs sitä ollaan kotona jos toinen puolisoista on eri mieltä ja on yhteiset rahat? Ihme syyllistämistä... Kyllähän tämä on myös perheen yhteinen päätös ja ymmärsin miestänikin ja toki tämä ratkaisu oli pitkällä aikavälillä parempi perheen kokonaistilanteen kannalta. Mutta noin yleisesti ottaen, kannatan kyllä lasten kotonahoitamista 3-vuotiaaksi eikä pienten lasten äitejä tulisi pakottaa töihin uhkaamalla työpaikan lopettamisella jos ei palaa heti!

Lue lisää

Minä vastaan vielä osaltani, vaikka en tiedä oletko edelleen halukas jatkamaan keskustelua. En tietenkään yrittänyt väittää, että meidän perheen tilanne on samanlainen kuin teidän, mutta ajattelin korjata arviosi siitä ettei meillä ole pieniä lapsia. Minä taas en tiennyt, että teet neljä päiväistä työviikkoa, vaan ajattelin sen olevan kolme päiväinen.

Keskustelumme siitä, miksi yhteiskunta tukee enemmän tulonsiirtona lasten päivähoitoa kuin kotihoitoa, ei kai ole enää ajankohtainen, sillä oikeastihan sinun tilanteeseesi sillä ei olisi ollut merkitystä, vaikka se olisi ollut korkeampi kotihoidolle. Ymmärsinkö oikein, että oikeasti kritiikkisi kärki kohdistuukin enemmän nimenomaan sekä työmarkkinoihin ja mieheesi, jotka eivät arvosta mielestäsi koti"äitiyttä"? Kirjoitit etteivät perheet mieti sen kummemmin tasa-arvoa yhteiskunnan kannalta, mutta voi kuitenkin olla, että sinä olet joutunut omaan tilanteeseesi juuri sen takia ettei sitä tasa-arvoa ole vielä riittävästi. Tutkimusten mukaan naiset tekevät paljon miehiä enemmän määräaikaisia työsuhteita, koska varsinkin lapsentekoiässä olevat naiset jäävät enemmän pitkille hoitovapaille. Tämä ei tietenkään ole ainoa syy, mutta selittää osaltaa naisten suurempia määräaikaisuuksia. Työnantajat pitävät siis jonkinlaisena "riskinä" naisen palkkaamista vakinaiseen työsuhteeseen. Toisaalta tutkimukset kertovat siitäkin, että mikäli äiti käyttää kaikki vanhempainvapaat, kotityöt eriytyvät sukupuolen mukaan enemmän kuin perheissä, joissa isä käyttää osan vapaista. Lisäksi vaikka vanhempainvapaiden jälkeen äiti palaa työelämään, niin äiti hoitaa edelleen suurimman osan näistä kotitöistä. Näinhän teillekin on käynyt?

Mielestäni olet hienosti yrittänyt ratkaista omalta osaltasi tämän joskus aika hankalan työn ja perheen yhteensovittamisen, mutta oletteko te miehesi kanssa yhdessä työstäneet asiaa tai miehesi ihan itse omalta kohdaltaan? Kirjoitit, että myös miehesi on korkeasti koulutettu ja on vastuullisessa tehtävässä. Tarkoittaako se ettei miehesi ole mukana ottamassa perheessänne vastuuta lasten hyvinvoinnista muuten kuin taloudellisessa mielessä? Eli lasten hyvä tarkoittaa joustoa työssä, kotitöissä ja lasten kanssa olemisessa vain sinua? Jos on korkeasti koulutettu ja vastuullisessa asemassa oleva nainen, niin silloinko ei voi hankkia lapsia ollenkaan, koska vanhempainvapaille jääminen olisi mahdotonta?

Jos unohdetaan ne kansantaloudelliset vaikutukset ja katsellaan teidän perheen tilannetta siinä kohtaa, kun sinun oli pakko palata määräaikaiseen työhösi. Isähän olisi voinut jäädä vaikkapa vain muutamaksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi osaltaan hoitovapaalle. Näin olisitte saaneet kaipaamaasi pelivaraa siihen, että kuopuksenne olisi tullut vähän vanhemmaksi ennen hoitoonlaittoa. Nooh... moni älähtää, että isin tulot ovat niin paljon korkeammat kuin äidin. Jos nyt molemmat vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja (kuten teillä ja meillä), niin tuloero ei varmaankaan ole niin suuri ettei lasten edun nimissä muutamaa kuukautta voida vähän pienemmälläkin elää. Meillä ja aika monilla tuttavaperheillä isät ovat hoitaneet lapsia ainakin vähän aikaa kotihoidontuella. Ja isät ovat ihan itse halunneet näin. Koska sekä meillä, että tuttavilla on kokemusta tälläisestä, niin voin myös sitä ihan henkilökohtaisesti suositella. Siinä on monia hyviä puolia, myös isälle tulee tiivis suhde lapsiinsa, kotityöt kummasti tulevat hoidetuksi töihin palaamisen jälkeenkin tasa-arvoisemmin, molempien arvostus lapsiaan ja kotona tehtävää työtä kohtaan lisääntyy, pysäyttää isänkin prioirisoimaan asioita työ/lapset yms.

En tiedä onko kyse isien asenteesta vai äitien, kun tälläistä mallia varsinkin jo lähempänä kaksi vuotiaan lapsen kohdalla, ei enempää perheet käytä.?

Eikös olis kaikkien kannalta parasta et laitetaan se mukula suoraan synnäriltä päivähoitoon, siellähän ammattilaiset hoitaa ja sen mutsi takas sorvin ääreen niin kaikki hyötyy,yhteiskunta,äiti ja lapsi.

ryhmän takia kärsiköön kaikki.Eiköhän sovelleta tota joka asiaan vai mitä?