Hei!
Mikä on paineen vaikutus suhteelliseen kosteuteen?
Jos 20 asteisen ilman, jonka paine säiliössä on 10 baria ja
suhteellinen kosteus on vaikkapa 40%,
niin paljonko arvot muuuttuvat jos sama ilman paine laskee 1 bariin.
Eikö suhteellinen kosteus tällöin kasva?
Laskeeko lämpötila kaavan pV/T=vakio mukaisesti?
Lämpötilan laskuhan vaikuttaa suhteelliseen kosteuteen,
mutta mikä on paineen vaikutus?
Mikä on paineen vaikutus suhteelliseen kosteuteen?
Jos 20 asteisen ilman, jonka paine säiliössä on 10 baria ja
suhteellinen kosteus on vaikkapa 40%,
niin paljonko arvot muuuttuvat jos sama ilman paine laskee 1 bariin.
Eikö suhteellinen kosteus tällöin kasva?
Laskeeko lämpötila kaavan pV/T=vakio mukaisesti?
Lämpötilan laskuhan vaikuttaa suhteelliseen kosteuteen,
mutta mikä on paineen vaikutus?
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Mikä on paineen vaikutus suhteelliseen kosteuteen?"
Menee aika pahasti arvailuksi, mutta koetetaan jotain. Käsittääkseni "suhteellinen kosteus" tarkoittaa siis ilmassa olevien H20-molekyylien määrää verrattuna johonkin, ehkä happimolekyylien määrään.
"Jos 20 asteisen ilman, jonka paine säiliössä on 10 baria -- ilman paine laskee 1 bariin. Laskeeko lämpötila kaavan pV/T=vakio mukaisesti?"
Ei mitenkään välttämättä, koska siinä juuri mainitsemassasi kaavassahan on myös tilavuus-suure muuttujana.
Eli jos siis p = 10 bar, T = 273 K ja V = 0,273 m^3, niin "vakio" on tällön 0,01 bar*m^3/K.
Jos nyt paine lasketaan 1 bariin, mutta tilavuus nostetaan 2,73 kuutiometriin, ei lämpötila muutu lainkaan (vakio on edelleen 0,01 bar*m^3/K).
"Eikö suhteellinen kosteus tällöin kasva?"
En nyt äkkiseltään keksi, miten se voisi kasvaa tai vähetä, jos molempien aineiden (siis ilman ja veden) ainemäärät pysyvät samoina.
"Lämpötilan laskuhan vaikuttaa suhteelliseen kosteuteen"
Suljetussa tilassa? Miten?
Ulkoilmassa lämpötilan noustessa merestä höyrystyy enemmän kosteutta ilmaan, jolloin ilmankosteus luonnollisesti kasvaa. Suljetussa tilassa näin ei tietenkään käy.
Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä siihen voi sitoutua. Siksi puhutaankin suhteellisesta eikä absoluuttisesta kosteudesta. Suhteellinen kosteus ilmaistaan usein prosentteina, mutta tietyissä tilanteissa on kätevämpää käyttää käsitettä kastepiste. Se kertoo sen lämpötilan, mihin ilman pitää jäähtyä, että vesihöyry tiivistyy pisaroiksi. Tällöin alkaa muodostua sumua, usvaa, pilviä jne.
Mutta miten paine vaikuttaa siihen kuinka paljon kuutioon ilmaa voi sitoutua kosteutta? Esim. jos painetta kasvatetaan niin kuinka käy absoluuttisen kosteuden määrän?
Luepa tämä ensiksi, niin saattaisi tulla joku ajatus ratkaisuksi:
http://www.pietiko.fi/sovellus/kosteus.htm
Suhteellinen kosteus=vallitseva kosteus/absoluuttinen kosteus. pv/T=vakio. Käytä järkeä. pV=vakio, 1/T= vakio.
ym. sääilmiötä.
paineen lasku on täysin adiapaattista, muuttuvat yhtälöt pikkuisen vaikeammaksi.
Tarkoitatko nyt kuiva-adiabaatista vai kostea-adiabaattista tilaa?
Että oikeasti ilmakehässä on hyvin monimutkaisia virtauskuvioita, ja vaikkapa pseudokostea-adiabaattista konvektiota, jotka kyllä vaikeuttavat vielä muutamalla asteella yhtälöitä, joilla lasketaan näitä vesihöyrypitoisuuksia.
EN olekkaan ennen nahnyt tälläistä "lukekaa, kuinka viisaita kysyn" palstaa :DDDDDDDDDDDDDDD ok ok ok, olette te olleet fysiikan ja kemian opiskelussa enemman mukana, kuin mä esim, mutta silti KETÄÄ KIINNOSTAA noi teidan kysymykset ylipäänsä täällä, pliiiiiiiiiiis
Olen odotellutkin, milloin varhaisteinipeelot ilmestyvät kuvioon. Nyt näköjään ilmestyivät.
Jätä toki fysiikka opiskelematta. Olet sitten se valkoihoinen poikkeus, joka vahvistaa Vanhanen seniorin käsitykset eri etnisten ryhmien menestymisestä.
Voithan aina siirtyä noihin astrologia / seksinovellit / huuhaa- ym palstoille, vertaistesi joukkoon, ja kuten ehkä huomaat, emme ole siellä raakkumassa, että ketä nää kiinnostaa.
Yeah, right! Jos tänne kirjoitellaan, niin se kaiketi tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita fysiikasta. Minä ainakin luen mielenkiinnolla näitä tämän palstan juttuja, täältä saa myös paljon lisämatskua fyssan opintoihin. Uusia näkökulmia, nääs.
vielä ei mielestäni oikeaa vastausta ole tullut. Suhteellinen kosteus siis on kosteuspitoisuus jaettuna kyllästystilan kosteuspitoisuus. Kosteuspitoisuus saadaan muutettua toiseen ton ideaalikaasun tilanyhtälön kautta pV=nRT, niin kuin on jo tullut ilmi. Kyllästystilan kosteuspitoisuus saadaan likimäärin Clausius-Claperonin kaavalla. En muista kaavaa mutta siinä oli paine yksi muuttuja. Kaava luultavasti löytyy kemian kirjoista. Kemistit auttakaa hieman!
Tuntuu kummalta että jotkut ottavat herneen nenään, jos toinen on jostain spesiaaliasiasta kiinnostunut.
okei, selvennetään hieman tilannetta:
eli veden osapaine kaasussa (siis tässä tapauksessa ilmassa) voidaan approksimoida ideaalikaasun tilanyhtälöllä s.e. P = n/V*R*T (eli vielä mukana?)
Toisaalta, PUHTAAN VEDEN höyrypaine Ps (taitaapi olla ns. saturaatiohöyrynpaine) on taas voimakkaasti lämpötilasta riippuva suure, ja noin huoneenlämmössä se lienee joitain tuhansia Pascaleita).
Näiden suhde P/Ps on ns. saturaatiosuhde, joka on itseasiassa RH/100 % --> eli RH = 100 % x P/Ps. Toisin sanoen, RH on (prosenteissa) veden osapaineen suhde puhtaan veden paineeseen ko. lämpötilassa.
Kuvittele lasi vettä suljetussa tilassa. Tasapainotilanteessa RH = 100 % , koska veden osapaine kaasussa = puhtaan veden höyrynpaine ko. lämpötilassa. Nyt sekoitat veteen esim. sokeria : tämä aiheuttaa veden osapaineen tippumisen kaasussa, koska nyt veden pinnalta ei pääse höyrystymään yhtä monta molekyyliä kaasufaasiin kuin aiemmin (Sokerimolekyylit "syövät" tilaa veden pinnalta). Eli osapaineen ja puhtaan veden höyrynpaineen suhde pienenee eli RH tippuu...
Eli kuinka paine vaikuttaa RH:n, riippuu veden osapaineesta (on nestemäisen veden pitoisuuden ja lämpötilan funktio) ja puhtaan veden höyrynpaineesta (vain lämpötilan funktio).
Tämä on kytköksissä ns. Daltonin & Henryn lakeihin, tsekkaa lähimmät fysikaalisen kemian oppikirjat...
Se tapahtui tänään.Painetta oli ulkoista ja suhteellinen kosteus nousi hieksi otsalle.
Kyse oli kauniin naisen kohtaamispaineesta.
Tässä tietenkin on otettava huomioon parapsykologinen jännityspaine ,jonka kasvu% muuttuu etäisyyden mukaan ,huomioiden tietenkin pyyketankkauksen laajuuden.
Huomasin saman ilmiön myös toisessa objektissa joten suhteellinen kosteus on hyvin erikoinen ,vaikka ilmanpaine oli kevyt.Ulkona taisi kyllä tihuttaa mutta suhteellisesti ottaen aurinko paistoi.