Neljän lapsen isä kuoli ja nyt sisarukset riitelevät kenen vastuulla perunkirjoituksen tekeminen on.
Kukaan lapsista ei ollut isänsä kanssa tekemisissä vuosikausiin ja tieto kuolemastakin tuli "mutkan kautta". Pesä on oletettavasti velkainen, omaisuutta ei ole.
Kenen vastuulla perunkirjan tekeminen siis on, kun lapsista yksikään ei tuntenut isäänsä?
Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee asialle mitään?
Kenen vastuulla on perunkirjoitus?
???
12
2724
Vastaukset 12
>>Kenen vastuulla perunkirjan tekeminen siis on, kun lapsista yksikään ei tuntenut isäänsä?>Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee asialle mitään?
- -LW
Perunkirjoituksen laiminlyöjä ottaa riskin siitä, että hän voi joutua vastuuseen perittävän veloista. Jos velkoja vaatii perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyöneeltä osakkaalta maksua velasta, täytyy osakkaan esittää näyttöä siitä, ettei hän ole toimillaan tai toimimatta jättämisellään aiheuttanut korvattavaa vahinkoa.
Perittävän velkoja on siis paremmassa asemassa kuin esimerkiksi vahingonkorvausvelkoja, sillä todistustaakka on perunkirjoituksen laiminlyöjällä, ei velkojalla.
Perunkirjoituksen laiminlyönti voi myös johtaa verotuksen toimittamiseen arvioverotuksena.
Jos siis ei halua joutua setvimään ylivelkaisen kuolinpesän asioita vielä vuosien päästä, on syytä suosiolla toimituttaa perunkirjoitus. Se lienee huomattavasti helpompaa kuin hankkia tarvittava näyttö velkojille mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua perittävän kuolemasta. -LW kirjoitti:
Perunkirjoituksen laiminlyöjä ottaa riskin siitä, että hän voi joutua vastuuseen perittävän veloista. Jos velkoja vaatii perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyöneeltä osakkaalta maksua velasta, täytyy osakkaan esittää näyttöä siitä, ettei hän ole toimillaan tai toimimatta jättämisellään aiheuttanut korvattavaa vahinkoa.
Perittävän velkoja on siis paremmassa asemassa kuin esimerkiksi vahingonkorvausvelkoja, sillä todistustaakka on perunkirjoituksen laiminlyöjällä, ei velkojalla.
Perunkirjoituksen laiminlyönti voi myös johtaa verotuksen toimittamiseen arvioverotuksena.
Jos siis ei halua joutua setvimään ylivelkaisen kuolinpesän asioita vielä vuosien päästä, on syytä suosiolla toimituttaa perunkirjoitus. Se lienee huomattavasti helpompaa kuin hankkia tarvittava näyttö velkojille mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua perittävän kuolemasta.-LW sivuuttaa oleellisen puhuessaan ap:n tilanteessa perunkirjoituksen laiminlyöjän riskistä. Laiminlyömiseen kun voi kuitenkin syyllistyä vain se, jolla on VELVOLLISUUS toimittaa perunkirjoitus.
Ap:
´Kukaan lapsista ei ollut isänsä kanssa tekemisissä vuosikausiin ja tieto kuolemastakin tuli "mutkan kautta".´
Aarnio-Kangas:
"Jos kuolinpesän osakas ei millään tavoin osallistu jäämistön hoitoon, hän ei ole perunkirjoitusvelvollinen. Ja koska hänellä ei ole sanottua velvollisuutta, häneen ei voida kohdistaa myöskään sanktiota siinä tapauksessa, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa."
Ap:n tilanteessa osakkaalla, joka ei ole ryhtynyt vainajan omaisuutta hoitamaan eikä muutoinkaan ole perintöön ryhtynyt, ei ole perunkirjoitusvelvollisuutta. "Ja koska hänellä ei ole sanottua velvollisuutta, häneen ei voida kohdistaa myöskään sanktiota siinä tapauksessa, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa." (Aarnio-Kangas)
-LW:
>>Jos velkoja vaatii perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyöneeltä osakkaalta maksua velasta, täytyy osakkaan esittää näyttöä siitä, ettei hän ole toimillaan tai toimimatta jättämisellään aiheuttanut korvattavaa vahinkoa.>Perunkirjoituksen laiminlyönti voi myös johtaa verotuksen toimittamiseen arvioverotuksena.>Jos siis ei halua joutua setvimään ylivelkaisen kuolinpesän asioita vielä vuosien päästä, on syytä suosiolla toimituttaa perunkirjoitus. Se lienee huomattavasti helpompaa kuin hankkia tarvittava näyttö velkojille mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua perittävän kuolemasta.- -LW
nix_nax kirjoitti:
-LW sivuuttaa oleellisen puhuessaan ap:n tilanteessa perunkirjoituksen laiminlyöjän riskistä. Laiminlyömiseen kun voi kuitenkin syyllistyä vain se, jolla on VELVOLLISUUS toimittaa perunkirjoitus.
Ap:
´Kukaan lapsista ei ollut isänsä kanssa tekemisissä vuosikausiin ja tieto kuolemastakin tuli "mutkan kautta".´
Aarnio-Kangas:
"Jos kuolinpesän osakas ei millään tavoin osallistu jäämistön hoitoon, hän ei ole perunkirjoitusvelvollinen. Ja koska hänellä ei ole sanottua velvollisuutta, häneen ei voida kohdistaa myöskään sanktiota siinä tapauksessa, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa."
Ap:n tilanteessa osakkaalla, joka ei ole ryhtynyt vainajan omaisuutta hoitamaan eikä muutoinkaan ole perintöön ryhtynyt, ei ole perunkirjoitusvelvollisuutta. "Ja koska hänellä ei ole sanottua velvollisuutta, häneen ei voida kohdistaa myöskään sanktiota siinä tapauksessa, että perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa." (Aarnio-Kangas)
-LW:
>>Jos velkoja vaatii perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyöneeltä osakkaalta maksua velasta, täytyy osakkaan esittää näyttöä siitä, ettei hän ole toimillaan tai toimimatta jättämisellään aiheuttanut korvattavaa vahinkoa.>Perunkirjoituksen laiminlyönti voi myös johtaa verotuksen toimittamiseen arvioverotuksena.>Jos siis ei halua joutua setvimään ylivelkaisen kuolinpesän asioita vielä vuosien päästä, on syytä suosiolla toimituttaa perunkirjoitus. Se lienee huomattavasti helpompaa kuin hankkia tarvittava näyttö velkojille mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua perittävän kuolemasta.Yleensä asioiden hoitaminen on suositeltavampaa kuin hoitamatta jättäminen. Velkavastuusta ei ole pelkoa, jos perukirja tehdään asianmukaisesti ja ajallaan.
Entä jos velkojat väittävätkin osakkaan olleen perunkirjoitusvelvollinen? Väitteen saa ehkä kumottua, mutta se voi olla työlästä. Ulkomailla asuminen voi riittää väitteen tueksi, toisella paikkakunnalla asuminen tuskin. Oleellista on se, onko pesä osakkaan hoidossa. Esim. hautajaisten järjestäminen ja niihin liittyvien laskujen maksaminen voi jo aiheuttaa perunkirjoitusvelvollisuuden.
Joka tapauksessa kaikenlainen setviminen voi olla paljonkin työläämpää kuin perunkirjoituksen asianmukainen hoitaminen olisi ollut.
Lisäksi on hyvä muistaa se, että käräjäoikeus voi antaa määräyksen perunkirjoituksen toimittamisesta. Näin osakas voi lopulta kuitenkin joutua hoitamaan asian.
On toki kurjaa, joutua hoitamaan sellaisen henkilön kuolinpesän asioita, jonka kanssa ei ole ollut missään tekemisissä - varsinkin jos ei ole edes perintöä odotettavissa. - hankala änkyrä
-LW kirjoitti:
Yleensä asioiden hoitaminen on suositeltavampaa kuin hoitamatta jättäminen. Velkavastuusta ei ole pelkoa, jos perukirja tehdään asianmukaisesti ja ajallaan.
Entä jos velkojat väittävätkin osakkaan olleen perunkirjoitusvelvollinen? Väitteen saa ehkä kumottua, mutta se voi olla työlästä. Ulkomailla asuminen voi riittää väitteen tueksi, toisella paikkakunnalla asuminen tuskin. Oleellista on se, onko pesä osakkaan hoidossa. Esim. hautajaisten järjestäminen ja niihin liittyvien laskujen maksaminen voi jo aiheuttaa perunkirjoitusvelvollisuuden.
Joka tapauksessa kaikenlainen setviminen voi olla paljonkin työläämpää kuin perunkirjoituksen asianmukainen hoitaminen olisi ollut.
Lisäksi on hyvä muistaa se, että käräjäoikeus voi antaa määräyksen perunkirjoituksen toimittamisesta. Näin osakas voi lopulta kuitenkin joutua hoitamaan asian.
On toki kurjaa, joutua hoitamaan sellaisen henkilön kuolinpesän asioita, jonka kanssa ei ole ollut missään tekemisissä - varsinkin jos ei ole edes perintöä odotettavissa."Väitteen saa ehkä kumottua, mutta se voi olla työlästä."
Oikeudenkäynnissä kantajan tulee näyttää kanne toteen, ei vastaajan.
"Esim. hautajaisten järjestäminen ja niihin liittyvien laskujen maksaminen voi jo aiheuttaa perunkirjoitusvelvollisuuden."
Ei voi. Pelkkä hautaustoimilain noudattaminen ei aiheuta perunkirjoitusvelvollisuutta. Eihän se ole jäämistöön ryhtymistä.
"Lisäksi on hyvä muistaa se, että käräjäoikeus voi antaa määräyksen perunkirjoituksen toimittamisesta. Näin osakas voi lopulta kuitenkin joutua hoitamaan asian."
Ei käräjäoikeus anna PK 18:4-määräystä kenellekään muulle kuin henkilölle joka suostuu tehtävään. Sen tarkoitushan on että asia tulee tehtyä, ei antaa turhia ukaaseja henkilöille jotka vain jättävät määräystä noudattamatta. Pesän osakashan voi olla skitsofreenikko, ammattirikollinen, tapajuoppo, konkurssissa, kateissa tms. Vaikka tämän määräyksen saisikin vastoin tahtoaan, voi sen jättää huoletta omaan arvoonsa, sillä eihän sen noudattamatta jättämistä ole mitenkään sanktioitu. - -LW
hankala änkyrä kirjoitti:
"Väitteen saa ehkä kumottua, mutta se voi olla työlästä."
Oikeudenkäynnissä kantajan tulee näyttää kanne toteen, ei vastaajan.
"Esim. hautajaisten järjestäminen ja niihin liittyvien laskujen maksaminen voi jo aiheuttaa perunkirjoitusvelvollisuuden."
Ei voi. Pelkkä hautaustoimilain noudattaminen ei aiheuta perunkirjoitusvelvollisuutta. Eihän se ole jäämistöön ryhtymistä.
"Lisäksi on hyvä muistaa se, että käräjäoikeus voi antaa määräyksen perunkirjoituksen toimittamisesta. Näin osakas voi lopulta kuitenkin joutua hoitamaan asian."
Ei käräjäoikeus anna PK 18:4-määräystä kenellekään muulle kuin henkilölle joka suostuu tehtävään. Sen tarkoitushan on että asia tulee tehtyä, ei antaa turhia ukaaseja henkilöille jotka vain jättävät määräystä noudattamatta. Pesän osakashan voi olla skitsofreenikko, ammattirikollinen, tapajuoppo, konkurssissa, kateissa tms. Vaikka tämän määräyksen saisikin vastoin tahtoaan, voi sen jättää huoletta omaan arvoonsa, sillä eihän sen noudattamatta jättämistä ole mitenkään sanktioitu.Se pykälä, jonka perusteella joku voidaan määrätä toimittamaan perunkirjoitus, on PK 20:9, eikä PK 18:4. Aiemmin määräys annettiin sakon uhalla, mutta nykyään perunkirjoituksen laiminlyöminen ei ole rangaistava teko.
Tuo esimerkkini perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden syntymisestä on suoraan Jäämistöoikeus I:stä (s. 264): "Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on vain osakkaalla, jonka hallussa jäämistö on. Omaisuuden hoidolla tarkoitetaan omaisuuden tosiasiallista hallussapitoa. Tunnusmerkistö täyttyy suhteellisen helposti. Tavallisesti joku perittävälle läheinen henkilö on hoitanut perittävän juoksevia asioita viimeisen sairauden aikana. Sama henkilö ottaa yleensä vastatakseen perittävän hautajaisista. Nämä toimet ja niiden aiheuttamien laskujen maksaminen perittävän tililtä synnyttävät lain mukaan perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden." -LW kirjoitti:
Se pykälä, jonka perusteella joku voidaan määrätä toimittamaan perunkirjoitus, on PK 20:9, eikä PK 18:4. Aiemmin määräys annettiin sakon uhalla, mutta nykyään perunkirjoituksen laiminlyöminen ei ole rangaistava teko.
Tuo esimerkkini perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden syntymisestä on suoraan Jäämistöoikeus I:stä (s. 264): "Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on vain osakkaalla, jonka hallussa jäämistö on. Omaisuuden hoidolla tarkoitetaan omaisuuden tosiasiallista hallussapitoa. Tunnusmerkistö täyttyy suhteellisen helposti. Tavallisesti joku perittävälle läheinen henkilö on hoitanut perittävän juoksevia asioita viimeisen sairauden aikana. Sama henkilö ottaa yleensä vastatakseen perittävän hautajaisista. Nämä toimet ja niiden aiheuttamien laskujen maksaminen perittävän tililtä synnyttävät lain mukaan perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuuden."PK 20:9
"Jos perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty, käräjäoikeuden tulee lääninveroviraston ilmoituksesta määrätä sopiva henkilö toimituttamaan perunkirjoitus."
Jos perunkirjoitus on laiminlyöty, "sopiva henkilö" tuskin on laiminlyöjä - varsinkaan, kun määräyksen noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu.
- epäselvyyttä?
Kysyisin myöskin,miten menee asiat kun toinen vanhemmista kuoli ja ovat tehneet aikoinaan testamentin että heidän omistamansa asunnon rahat menee jakoon 6 osaan,eli kaks tytärtä ja toisen tyttären lapset mukaanlukien.
Toinen vanhemmista on vielä elossa,rahat asunnosta jaettiin aikoinaan puolisoiden kesken,ja tämä jäljelle jäänyt on uusinut oman testamenttinsa sulkien pois kolmannen lapsensa omista jäämisistään,aikoen antaa kaiken näille kahdelle tyttärelle.
Tää kolmas osapuoli on saanut lahjana isomman potin aikoinaan.
Eli astuuko testamentti voimaan vasta molempien kuoltua vaiko ei? Vai meneekö kuolleen omaisuus nyt jäljelle jääneille?- Veikkailla voi
Aika hankala veikkailla mitä siinä testamentissa oikeasti luki.
Testamentti voisi olla niin yksinkertainen että kumpikin määrää jälkeensä jääneen omaisuuden jaon 6 osaan.
Toinen vaihtoehto on että mukaan sotketaan lesken hallintaoikeus yhteiseen omaisuuteen.
Tai vielä että leski saa kaiken omaisuuden ja hänen kuoltua perintö jaetaan 6 osaan.
Tätä arvailua voisi jatkaa vielä vaikka kuinka pitkälle, joku veikkauksista voisi osua oikeaankin.
Jos haluat oikeansuuntaisia vastauksia niin kirjoitappa ihan oikeasti mitä testamentissa luki, korvaa nimet, summat, yms. xxxx merkeillä.
- epäselvyyttä?
Siis aletaan alusta.Kun molemmat vielä eli,he halusivat että heidän kuolemansa jälkeen asunto myydään ja niistä saadut rahat menee jakoon 6 osaan,lapsia 2 ja toisella lapsella 4 lasta ja yksi lapseton.
Asunnosta saadut rahat jaettiin tasan molemmille heidän joutuessaan hoitokoteihin.Nyt toinen kuoli ja ko.hänen perunkirjoitus,eli jaetaanko rahat testamentin mukaan,vai näiden 3 lasten kesken,tarkoitus oli heillä että tämä yksi heidän lapsi ei kuulu siihen 6 jakoon,koska on saanut muun isomman lahjan aikoinaan.
Jäljelle jääneellehän menee kai puolet.Hänellä on kuitenkin oma jälkeenpäin tehty uusi testamentti mutta sehän ei koske tätä tapausta,vasta sitten kun hän sulkee silmänsä.
Siis lapsi 4 lasta ja lapseton.Summat ovat pieniä,joten verojen maksua ei taida paljon tulla,mikälie perintöveroprosentti? - 711
Ei se kovin selvä sepustus nytkään ole. Ensi puhut kahdesta lapsesta, ja paria lausetta myöhemmin ilmaantuu kolmas lapsi. Ilmeisesti lapsia onkin kolme, ja yksi on testamentilla ohitettu? Todennäköisesti se kuolleen omaisuus pitäisi jakaa niihin kuuteen osaan. Sillä ilman perintöä jääneellä on kyllä oikeus hakea lakiosa. mutta toisaalta se hänen aikaisempi lahjansa on mahdollisesti ennakkoperintöä, joka saattaa sen lakiosan kattaa kokonaan tai osittain. Jos se asunnon myynnistä tullut rahat on jaettu tasan niiden vanhempien kesken, eikä ole mitän muuta olennaista omaisuutta, ei se henkiin jäänyt saa mitään, ei leski peri puolta kuten monet luulevat.
- epäselvyyttä?
Kiitos selonteosta,siis lapsia on kolme,ja vanhemmat aikoinaan jakoivat kaiken eli kaksi sai lahjan muodossa omaisuutta,kolmas jäi odottamaan hälle tarkoitettua asuntoa,mikä myytäisiin kun vanhemmat joutuu pois,asunto myytiin,kun he joutui hoitoon,rahat molempien tilille,nyt toinen kuoli ja edellä mainittu testamentti on heidän yhdessä tekemä,jossa jako tulisi tälle kolmannelle lapselle hänen 4:lle lapselleen ja vielä yhdelle lapselle,eli 6 kaikkiaan.
Aikoinaan he ohitti tämän kolmanne lapsen tällä menetelmällä,suojellen omaisuutta,koska tämä kolmas lapsi oli ulosotossa ja on vieläkin.
Olisiko tähän jotain selvennättävää,leski ei siis saa mitäänkö?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"
Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va1092240- 103896
- 66853
- 48825
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???21796Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha528737- 67661
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk76650Herkkä, hellä, aurinkoinen, kaunis upea, valonsäde on hän nainen
Ja myös fiksu, älykäs ja luonnonläheinen. Erittäin mielenkiintoinen ja kiltti ihminen. Haluan tuntea hänet, koska kaik23590- 57561