Sijasvanhemmuus ei ole ruusuilla tansimista, ulkoisten paineiden vuosi, vaikka lapsen kanssa menis kuinka hyvin.
SIllä useinmiten lapsensa menettäneet vanhemat muuttuvat omasta mielestä paremiksi ihmisiksi kun koskaan, kun paineet lapsista katoaa ja voi ryypätä tai olla narkkari entistä enemmän. Jos kun siihen yhdistetään sosiaalihuollon vankumaton käsitys huonoonkin biologiseen yhteyteen perustuva pakko yhteydenpito sukujuuriin ylivertaiseksi ihmisen elämän kannalta,niin ongelmia kyllä riittää, tapaamisoikeuksien kautta. SIllä onhan se totta että veri on vettä sakempaa ja näyttää ruusunpunaiselta tilateessa kuin tilateessa,lapsekin näkökulmasta ja juuri se sekoittaa monesti lapsenkin pään. Kaiki tilateet on tietenkin erinlaisia,mutta melestäni lapisille ja sijaivanhemille pitää antaa työrauha soputumisvaiheessa ja unohtaa biolokiset vanhemmat, mieluummin pitemäksi kuin lyhyemmäksi ajaksi tyystin alkuvaiheessa.
Vieraasta lähes omaksi lapseksi!
10
330
Vastaukset
- outoa touhua
Meillä meni juuri toisinpäin. Ensimmäiset 4 kk sai tavata mielin määrin, ja sen jälkeen lähes vuosikymmeneen ei juuri ollenkaan.
Ja eivät nuo sijaisvanhemmat mielestäni mitään "valittua kansaa" ihmiskunnan joukossa ole, kuten stereotypisesti annetaan ymmärtää. Jos jonkinlaista yrittäjää mahtuu joukkoon.
Mielestäni on silkkaa hulluutta yrittää vierottaa lapsi suvustaan, vaikka se kuten aloittajan kuvaamalla tavalla sijaisperhettä syrjäytyneempää joukkoa. Ihmisyys on sama, ette te sijaisvanhemmat ole yhtään parempia ihmisiä. Ettekä pysty eristämään lapsia maailmalta. Näin se vaan on.
Ja suljettujen seinien ja lukittujen ovien sisällä voi tapahtu lähes mitä tahansa. Oltiin sitten syrjäytyneitä tai vähän parempaa väkeä.- pois luokittelut
Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat itse toimineet sijaisvanhempina, mutta joiden lähisukulainen on sitten sijoitettu. Mitenkäs aloittaja luokittelee nämä tapaukset?
- sori vaan
Niin, Mutta tuo 4 kk johtuikin varmaan ihan sijaisperheen tarpeesta. Kun lapsi oli sijoitettu, otti ko, perhe siitä noin 2 kk kuluttua hoteisiinsa 3 lasta (toisen perheen pientä lasta). Joten heitä kait sitten palveli, että yksinään pari kuukautta aiemmin sijoitettua pientä tapasivat omaiset. Joten minun kokemukseni on se, että meidän tapauksessa kaikki tehtiin sijaisperheen edun näkökulmasta - ei ainoankaan lapsen.
- Vastaus2
pois luokittelut kirjoitti:
Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat itse toimineet sijaisvanhempina, mutta joiden lähisukulainen on sitten sijoitettu. Mitenkäs aloittaja luokittelee nämä tapaukset?
Johtuu siitä että lähisukulaisen lasta ei yhteiskunta sijottanut ennen ainakaan virapuolesta sukulaiperheeseen, peläten häiriöitä biologisten vanhempien taholta!
Vapaaehtoista hoitamista, asumista ja kolukunkä'yntiä on kyllä ollut mailman sivu, mummoilla ja siskojen ja veljien perheissä ja ihan hyvästä sydämestä.
Nykyään tilanne on muutunut, nyt taitaa sukulaisperhe olla jopa etusijalla sijotuksissa monestakin syystä.
- tosi hyvä ellei täyd
Sinäkö sen yhteydenpidon tärkeyden arvioit? Ettei van omassa mielessä pyöri ajatus paremmuudesta - ehkä paremmasta kuin koskaan.
- samaa haavaa
Sellainen, joka pitää itseään muita parempana ihmisenä ei pidä ryhtyä sijaisvanhemmaksi lainkaan. Opiskelu kannattaa aloittaa vaikka Martti Lindqvistin "Auttajan varjo" -kirjasta.
- sijoitettu ei oma
Ja vielä yksi kommentti: "Sijoitus ei ole adoptio!" Asetelma on varmaankin sijaisvanhempaa tyydyttävämpi ja helpompi, mutta se ei ole tarkoitus.
Jos haluat oman lapsen tee se tai adoptoi. - Avaaja.
Eläkää ihmisiksi niin yhtään sijoitusta kodin ulkopuolelle ei tarvita ja kyllä tässä on lapsenetu tärkeintä ei sijaisperheen, eikä hulttiovanhempien, joiden mahdollisesti kokema häpeä ja itsesääli, aiheuttaa vain kapuloita rattaisiin.
Sijaskodit ei ole itsetarkoitus, vaan hyvien ihmisten aikaansaama välttämätön paha, heittelejätettyjen lasten parhaaksi, hulttiovanhempin vuoksi ja keino säästä yhteiskunnan kulut tällä sektorilla kolmasosaan, perhe ja lastenkoteihin verratessa.
Onnistunut sijoitus sijaiperheeseen, korjaa monesti jo syntyneitä vaurioita lapsen syykkeessä parhaalla mahdollisella tavalla eli kodinomaisella molemminpuolisella kiintymyksellä ja rakkaudella, jos sille annetaan mahdollisuus. - jäksamista myös sinn
En luullut joutuvani ajattelemaan ollenkaan yhdistelmää sijaisperhe väkivalta, mutta jouduin niin tekemään, jos en ensimmäisenä niin ainakin toisena.
Sääli. Säälittäviä sijaishuoltopaikkoja on todellakin olemassa. Sääli etenkin lapsia, mutta myös näiden omaisia, jotka joutuvat sitä jatkuvaa pelkoa kestämään. - Näin se on!
Lapsen paras paikka on kotona, jossa on molemmat rakastavat biologiset vanhemmat , mutta toiseksi paras on sijaiskoti,se ohittaa jopa yksinhuoltajien ja uusperheiden arjen.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv282547- 1142126
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?981825- 1221819
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.91557Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161401157Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901085Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891041Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu211022Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35987