Kenen teesejä seuraavat ovat?
1) se kiinnittyy kansakunnan omaan kieleen,
2) ilmaisee kansakunnalle ominaista henkistä kehitystä,
3) edistää kansallista tietoisuutta,
4) vaikuttaa esimerkillään kansakuntaan
5) ylläpitää kansallishenkeä, josta se on syntynyt, ja on samalla koko sivistyksen edellytyksenä.
Mikä on tämän kansakunnan oma kieli?
1) se kiinnittyy kansakunnan omaan kieleen,
2) ilmaisee kansakunnalle ominaista henkistä kehitystä,
3) edistää kansallista tietoisuutta,
4) vaikuttaa esimerkillään kansakuntaan
5) ylläpitää kansallishenkeä, josta se on syntynyt, ja on samalla koko sivistyksen edellytyksenä.
Mikä on tämän kansakunnan oma kieli?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pakkoruotsipersuilla omin kieli lienee siansaksa!
Kysymys oli kansakunnasta, joten vastaus ei ollut edes kysymykseen ja muutenkin väärä.
Kyseessä oli kuitenkin J.V. Snellman.
"Avainteksti tältä kannalta on Snellmanin kirje, jonka hän jouduttuaan konfliktiin yliopistossa kirjoitti ystävälleen Fredrik Cygnaeukselle Tukholmasta 1840. Siinä hän esittää kahdeksan teesiä, joiden pääsisältönä on se, että Suomen kansan valtaosa, suomen-kielinen väestö, on syrjäytetty ja että sivistyneistö ei välitä sen edistyksestä. »Suomalainen kansakunta on siis pantu hautaansa», hän puuskahtaa ja tuomitsee yliopiston paraikaa vietettävän 200-vuotisjuhlan: »Teidän juhlanne ovat hautajaisissa tanssimista. Mitä maa niistä tietää?»
Kirjallisuutta koskevia mielipiteitään Snellman ei koonnut teokseksi, mutta hän kirjoitti aiheesta runsaasti. Lähtökohtana hänellä on Cygnaeus -kirjeen teesi suomalaisen kansan lamaannuksesta. Siksi kansan tultava tietoiseksi itsestään ja ominaislaadustaan. Tämä voi tapahtua vain suomenkielisen sivistyksen ja oman kirjallisuuden avulla. Tällaiselta pohjalta Snellman kehittelee kansalliskirjallisuuden käsitteen. Hänen käsityksensä kansalliskirjallisuudesta on kiteytetty viiteen pääkohtaan:
l) se kiinnittyy kansakunnan omaan kieleen,
2) ilmaisee kansakunnalle ominaista henkistä kehitystä,
3) edistää kansallista tietoisuutta,
4) vaikuttaa esimerkillään kansakuntaan
5) ylläpitää kansallishenkeä, josta se on syntynyt, ja on samalla koko sivistyksen edellytyksenä."
Värikki Ståhlin tarinat lienee merkittävin kansallisklirjallisuuden teos ainakin Snellmanin teesien mukaan.
No onhan Runeberg kansalliskirjailijammekin.
Sen sijaan Kalevalan on vaikea nähdä täyttävän kohdat 3) ja 4). Enkä oikein jaksa uskoa että Seitsemän veljestä ilmaiseen meidän henkistä kehitystä kovin hyvin. Ja onhan se hyvä ettei sitä ole ainakaan esimerkkinä (4) kovin ahkerasti käytetty.
Topeliuksen tuotanto täyttää aika hyvin Snellmanin teesit. Nekin kuten Snellman itse oli enimäkseen ruotsinkielisiä.
Täällä pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas lienee kuitenkin hyviä esimerkkejä. Mutta ne ilmestyi vuosikymmeniä Snellmanin kuoleman jälkeen
"Värikki Ståhlin tarinat lienee merkittävin kansallisklirjallisuuden teos ainakin Snellmanin teesien mukaan."
Ei kai, sehän kirjoitettiin ruotsiksi.
"No onhan Runeberg kansalliskirjailijammekin."
Riippuu kuka sen määrittää, ehkä hän on sittenkin Leino:
"Tään kansan juuret syvät on
kuin kallion.
Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan. "
"Sen sijaan Kalevalan on vaikea nähdä täyttävän kohdat 3) ja 4)"
Sinun on vaikea nähdä.
"Enkä oikein jaksa uskoa että Seitsemän veljestä ilmaiseen meidän henkistä kehitystä kovin hyvin. Ja onhan se hyvä ettei sitä ole ainakaan esimerkkinä (4) kovin ahkerasti käytetty."
Ei ole siihen tarkoitettukaan.
"Topeliuksen tuotanto täyttää aika hyvin Snellmanin teesit. Nekin kuten Snellman itse oli enimäkseen ruotsinkielisiä."
Ja hyvin suomenmielisiä.
"Täällä pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas lienee kuitenkin hyviä esimerkkejä. Mutta ne ilmestyi vuosikymmeniä Snellmanin kuoleman jälkeen"
Tällä kansalla oli elämää Snellmania ennen ja on ollut hänen jälkeensäkin.
Runebergun värsyistä ei ole tehty ainuttakaan sävellystä. Kalevalasta on.
http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_ro_snellmankans.htm
Jos varastaa muiden juttuja ilman lähdeviitteitä, kyseessä on pakkoruotsipersu!
Kuten huomaat, olen antanut tietoa ripottelemalla ja keskustelun edetessä olisin antanut linkin sivulle, enkä missään vaiheessa ole väittänyt tekstiä omakseni, vaan esitin sen lainausmerkeissä.
No, keskustelu eteni vain sinun tiuskiessasi asian sivusta kun ei ollut muuta annettavaa.
Mikä on siis snellmannilaisittain tämän kansakunnan kieli?
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kielilaki
Olet ilmeisen väsynyt kun noin haukottelet (nimimerkki). Kysymys kuitenkin oli J.V. Snellmanin käsityksestä asian suhteen ja hän eli ennen mainitsemasi lain syntyä. Mikäli Snellmanilta olisi kysytty, niin laki voisi olla hieman toinen, sellainen kuin Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen valtiomuodosta.
"Mikäli Snellmanilta olisi kysytty, niin laki voisi olla hieman toinen, sellainen kuin Ståhlberg kirjoitti kolmeen ensimmäiseen luonnokseen valtiomuodosta."
Snellman oli tyypillinen maltillinen fennomaani. Hän ei vaihtanut äidinkieltään tai suomentanut nimensä. Mutta hän edisti suomenkielen aseman kohentamista. mös Runeberg ja Topelius olivat fennomaaneja. Koko lauantaiseuran perusajatus oli juuri fennomania.
Ääärikansallismielisyys ja siihen liittyvät hyvinkin jyrkät kielimielipiteet yleisstyivät vasta 1900-luvun alussa, vaikka sitä esiintyi jo 1800-lopussa. Mutta silloin kansallisromantiikan fennomaanit olivat jo kuolleet tai erittäin vanhat.
"Ääärikansallismielisyys ja siihen liittyvät hyvinkin jyrkät kielimielipiteet yleisstyivät vasta 1900-luvun alussa, vaikka sitä esiintyi jo 1800-lopussa. Mutta silloin kansallisromantiikan fennomaanit olivat jo kuolleet tai erittäin vanhat."
Totta kai jyrkät mielipiteet yleistyivät suomalaisuuden vastustuksen myötä. Jyrkät mielipiteet ovat tulleet esiin tälläkin palstalla kielivapauden vastustajien jääräpäisyyden myötä.
"Hänen [Snellmanin] käsityksensä kansalliskirjallisuudesta on kiteytetty viiteen pääkohtaan: - - 3) edistää kansallista tietoisuutta, 4) vaikuttaa esimerkillään kansakuntaan - -"
Rautaakolainen näin: "Sen sijaan Kalevalan on vaikea nähdä täyttävän kohdat 3) ja 4). Enkä oikein jaksa uskoa että Seitsemän veljestä ilmaiseen meidän henkistä kehitystä kovin hyvin."
Kirjallisuuden tuotteista juuri Kalevala edisti kansallista tietoisuutta ylivoimaisesti eniten. Se oli graniitinluja perusta, peruskivi ja oikeutus kaikelle muulle.
Kalevala vakuutti osalle ruotsinkielistynyttä sivistyneistöä sen, että se, nämä koulutetut olivat varastaneet sivistyksensä kielellä, joka ei ollut kansan enemmistön kieli ja jonka se oli sallinut syrjäytyä sille kuuluvasta asemasta. Heitä vaivasi huono omatunto siitä, että se oli unohtanut suomenkieliset juurensa. Nyt heillä oli suuri tarve hyvittää perintönä saamansa erehdys.
Kalevalan runous pelkällä olemassaolollaan osoitti kansakunnalle etenemissuunnan. Se oli moninkertaisena esimerkkinä siitä. Kalevala oli piikkinä niiden koulutettujen lihassa, jotka vielä pyristelivät vastaan kansan enemmistöltä varastamiensa etujen vuoksi.
Ainakin varsin epäpätevä johtaja. Liekö kielestä johtunut.
Surusvekojen kakkosinhokki heti Yrjö Maunu Sprengtportenin jälkeen.
YMS pelasti suomalaisuuden pettämällä Ruotsin ja auttamalla Venäjää valloittamaan Suomen.
JVS taas vaati ruotsin kieltä ja kulttuuria häviytettäväksi Suomesta.
Toisin sanoen he ovat SUURIA suomalaisten sankareita!