Operaatio Barbarossa eli Hitlerin käsky no:21 joulukuussa -40
1.) Operaatiomme sivustoilla voidaan R o m a n i a n ja S u o m e n aktiivista osallistumista sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan pitää varmana
Asevoimien ylijohto sopii ja määrittelee, missä muodossa kummankin maan sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle.
2.) R o m a n i a n tehtävä on, yhdessä sinne siirrettävien sotilasyksiköiden kanssa sitoa vastassaan oleva vihollinen ja muutoinkin suorittaa rintaman takaisen alueen aputehtäviä.
3.) S u o m i tulee suojaamaan Norjasta tulevan uudelleen järjestettävän Saksan N o r d g r u p p e n (osa ryhmä XXI:tä) joukkojen keskitystä ja tulee operoimaan yhdessä sen kanssa. Lisäksi Suomen tehtäväksi tulee Hangon eliminointi.
Silti kenraali Ehrnroot muistelmissaan 1994 " Me emme koskaan olleet Saksan liittolaisia. Me kävimme koko ajan ainoastaan omaa sotaamme. Ne jotka yhdistävät Suomen Saksan liittolaiseksi, eivät tunne totuutta".
oivonkin,että kun Suomen valtio täyttää 100 vuotta, niin jätetään höpinät ja myönnetään tosiasiat.
1.) Operaatiomme sivustoilla voidaan R o m a n i a n ja S u o m e n aktiivista osallistumista sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan pitää varmana
Asevoimien ylijohto sopii ja määrittelee, missä muodossa kummankin maan sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle.
2.) R o m a n i a n tehtävä on, yhdessä sinne siirrettävien sotilasyksiköiden kanssa sitoa vastassaan oleva vihollinen ja muutoinkin suorittaa rintaman takaisen alueen aputehtäviä.
3.) S u o m i tulee suojaamaan Norjasta tulevan uudelleen järjestettävän Saksan N o r d g r u p p e n (osa ryhmä XXI:tä) joukkojen keskitystä ja tulee operoimaan yhdessä sen kanssa. Lisäksi Suomen tehtäväksi tulee Hangon eliminointi.
Silti kenraali Ehrnroot muistelmissaan 1994 " Me emme koskaan olleet Saksan liittolaisia. Me kävimme koko ajan ainoastaan omaa sotaamme. Ne jotka yhdistävät Suomen Saksan liittolaiseksi, eivät tunne totuutta".
oivonkin,että kun Suomen valtio täyttää 100 vuotta, niin jätetään höpinät ja myönnetään tosiasiat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei Suomi ollut luovuttanut käskyvaltaa Hitlerille, joten Hitler ei voi käskeä Suomea, vaikka mielellään niin tekee mahtipontisuudessaan. Suomen asiakirjathan tuohon oli, että Suomi julistautui puolueettomaksi, mitä se ei tietenkään ollut.
Paljon tärkeämpää tuon suhteen määrittelyssä on se kokous mitä nimim. make on tuossa referoinut, jossa sotilaat hiovat yhteisiä tavoitteita. Käytännössä Suomi noudattelikin tuota kaavaa sodan alussa. Kun Suomi ei kuitenkaan ollut sitoutunut poliittisesti Saksan kanssa mihinkään, tuli jo pian ilmeiseksi se, että suomalaiset tekevät vain asioita, joista heille itselleen on hyötyä esim. siirtyivät 1941 hyökkäyksen jälkeen puolustusmuodostelmaan ja korostivat käyvänsä omaa sotaansa.
Tuossa vaiheessa oli Hitlerillä vasta arvio siitä, mitä Suomi tulee tekemään. Poliittista sitoumusta ei oltu vielä hankittu eikä Barbarossasta puhuttu suoraan suomalaisille.
Sitoumusten hankkiminen tuli agendalle myöhemmin ja ne hankittiin salaustarkoituksessa vasta viimetingassa, vähän ennen referoimaani Helsingin neuvottelua.
"Kun Suomi ei kuitenkaan ollut sitoutunut poliittisesti Saksan kanssa mihinkään,"
Nämä on taas näitä muotoseikkoja. De jure suomella ei ollut liittolaissuhdetta Saksaan, mutta ipä Hitlerkään koskaan todistettavasti de jure määrännyt juutalaisten joukkotuhoa.
Eikä liittolaisuus tarkoita sitä että tehdään kaikki niin kuin liittolaiset haluavat. Stalin olisi halunnut maihinnousun jo vuoden pari aikaisemmin Normandiaa, jenkit alunperin jo vuonna 1943. Britit olivat toista mieltä. Japani taas ei auttanut Saksaa oikeastaan mitenkään koko sodassa (no yhden kerran taisi jotain laivastoapua antaa josan Madagaskarilla).
Siinä mielessä Ehnrooth on oikeassa, että Suomi soti oman pääesikuntansa alaisuudessa ja oman sotasuunnitelmansa mukaisesti, joten emme olleet siinä mielessä liittolaisia, kun liittolaisuus yleensä käsitetään.
Suomen poliittinen johto myös hyvin selkeästi toi esiin, sen että käymme omaa sotaa ja Suomessa ei koskaan yhdytty niihin poliittisin päämääriin mitä Saksa sodassa ajoi, Suomessa ei esim. siirrytty kansallisosialistiseen hallintomalliin, eikä tämmöisiä suunnitelmia ollut edes olemassa.
Jollakin tavalla tämä politiikka myös tunnustettiin, esim. USA ei julistanut Suomelle sotaa missään vaiheessa, eikä Brititkään vaikka sodan julistivat, niin varsinaisia sotatoimia Suomea vastaan käyneet, niitä muodollisia laukauksia lukuunottamatta mitkä ammuttiin Liinahamarin satamassa ja varmuuden vuoksi rankasti ohi sataman. .