Tuijottelin siperiansampea silmiin lasin läpi; tuijotin häntä ja hän katsoi takas. Olen aikas satavarma jotta siperiansampi tunnistaa itseään tyhmemmän kun semmoisen kohtaa. Katselin haukivanhusta; minusta on liian ylistettyä semmoinen, että hauki muka olis joku vesien kuningas. Tyhmältä tämä kala vaikutti. Katselin jokirapuja ja vaikka ne kovia oli olevinaan niin tiesin paremmin; häviäjiä. Häviävät täpläravuille. Ahvenet on hyvänmakuisia. Ahvenet on myös kauniita mutta kauniita on myös hopeakyljet. Hopeakyljet vaan sattuvat oleen saaliita, eivät saalistajia.
Käykää Kotkassa ja käykää maretaumissa. Siellä on itämeri vielä sen jälkeenkin kun itämeri on kuollut.
Itämeri - ja suomen vesistöllinen fauna on säilötty, se on turvassa sukupuutolta. Kuka suojelisi ja säilyttäisi suomalaisen työmiehen ja hänen liikkeensä?
Käykää Kotkassa ja käykää maretaumissa. Siellä on itämeri vielä sen jälkeenkin kun itämeri on kuollut.
Itämeri - ja suomen vesistöllinen fauna on säilötty, se on turvassa sukupuutolta. Kuka suojelisi ja säilyttäisi suomalaisen työmiehen ja hänen liikkeensä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuusisen sotilas-satama; siviilit määräävät ja kaikki on hunningolla. Kaikki Rapistuu, kaikki mätänee.
Kotkan maretaumin vieressä on Kuusisen sotilas-satama; kun palvelin - kun suomen raskas pisti palkan tilille - niin Kuusinen oli tuttu paikka; tammikuun pakkasissa hyppäsin pelastuspuku päällä mereen, upposin varmaan kolme metriä veden alle ja sitten poksahti ja kohosin ylös; värvätyt ja toimiupseerit nosti meikän ylös. Sitten pelastuspuku päälle ja uudestaan mereen ja taas ylös; muistan kun sotilasmestarikin oli avarakatsantoa nostamassa. Sitten kuusisen saunaan äijien kanssa lämmitelemään. Se oli hyvää aikaa; olin nuori, voimakas ja likat oli nuoria. Sitten vanhenin ja kaikki alko mennä päin persettä.
Mites kommunistit? Pitäisikö nuoria tukea vai pitäisikö heitä suitsia kun eivät osaa käyttäytyä?
Suomalainen häpeä.
Muistan hetkeä ennen NL:n romahdusta - gorbaa ei vielä hetkeen oltu pantu kotiarestiin - kun katseltiin aamuteeveetä - ei Kotkassa - ja merellä oli tehty sukellusvenehavainto; aamulla katsottiin telkkarista että tod.näk.ryssä oli ylittänyt aluevesirajan niin saatiin lupa ja mentiin ampumaan herätesyvyyspommeja mereen myöhään iltapäivällä. Sukellusveneitä torjutaan silloin kun ihan satavarmasti se sukellusvene on poistunut paikalta. Kauheatahan se olisi ollut jos joku neukkuvene oltaisiin pommitettu pintaan. Mitäs sitte tehtäis? Kun ei arvovaltaa ole edes niin paljon kun ruotsalaisilla?
Kyllä hävettää joskus mennyt aika. SUOMETTUMINEN oli tosiasia ihan loppuun asti.
Viime hetket ammattisotilaana; olin palvellut silloin kauemmin kuin laki sallii ja ollut jo välissä siviilissäkin. Tulin takaisin enkä kersanttia korkempaa arvoa saanut mutta arvonantoa kuitenkin. Viimeinen sotatoimeni oli gorbatsovin vallastasyökseminen; kun se tapahtui niin käsky tuli, että lomat on poltettu ja valmiina pitää olla. No lomalle pääsi kun venäjän kommunistit pissasivat housuunsa ja antoivat periksi. Minäkin otin loparit kun ei tuon pahempaa vainolaista ollut odotettavissa.
Menin faijalle töihin; siinä oli vainolaista ihan tarpeeksi.
Rannikkolaivurin paperit kuitenkin jäi kouraan. No nyt vanhenneet mutta osaaminen on vieläkin.
Olikohan se Wäinä kun oli suomen suurin perämies tällä palstalla? Seitsemän meren kyntäjä?
Wäinä on wäinä mutta se, että meri ja suola on sydämessäsi niin se on ainoastaan meillä rannikon asukeilla. Ei Porilaine tai Tamperelainen tiedä mitä on miehen työ. Meren äärellä opit tekemään, et missään sirola-opistossa.
No tarkennus; Pori vissiin on meren äärellä mutta se oli ajatusvirhe; ajattelin wäinää; hänhän oli kotoisin Ikaalista; kyrösjärven kapteeni wäinä. Sisämeren siniparta.
Kun mies viidesti kysyy, eikä sille kukaan vastaa niin pitäähän edes kaiun vastata.
Pitäähän sille edes kaiun menneisyydestä vastata.
Olet esiintynyt palstalla possuna ja porsaana,tytötellyt esimiestäsi. Se ei nyt ole ihan oikein.... mutta,mutta! Naisten euro voi olla 80 senttiä.Monesti onkin. Olen ehdottomasti sitä mieltä,että samasta työstä pitää maksaa sama palkka, kaikki tehtävä työ pitää mitoittaa niin, ettei se ole ruumiinvoimista kiinni. Näet tunnen monta 55 kiloista miestä, jotka ilman nosturia eivät pärjäisi näille satakiloisille Rytiköille. (Rytikkö on savolainen murresana,joka kuvaa uurasta,pätevää ja osaavaa naista).
Olen sitä mieltä,että huussin makin tyhjennyksestä pitää maksaa käypä palkka sukupuolesta riippumatta. Olen sitä mieltä, että ruumiin sukeltamisesta pitää maksaa ruumiinsukeltajalle. En tunne yhtään naista,joka olisi sukeltanut ruumiin. Kenties naisten euro onkin 81 senttiä. Noin keskipalkalla mitaten.
Sukelsin jo pentuna kun kaikkea piti koettaa ja mahdollisuuksia oli. Sukelsimme aluksi Drägereillä, sen panoraamamaski oli tehty lähinnä savusukellukseen, ei veden alle.
Mikä on punainen,kostea ja karvainen? Jean Cousteaun pipo. Monet eivät tiedäkään,että sukelluslaitteiden regulaattori, paineentasain, kehitettiin vasta maailmansotien aikaan.Pipohan se sitä suhasi.
Drägerin regulaattorin kalvo ei sietänyt tippaakaan rasvaa, pettäessään se mäjäytti pullojen paineen maskiin. Se tuntui, kuin olisi saanut isolta mieheltä turpaan Pornaisten baarissa. Minulle kävi niin 17:ssä metrissä.
Saimme sitten AGA:t , ne ilmaa kierrättävät. Muistanet miten kävi krapulapäissään sukeltaessa,aktiivihiili menetti tehoaan, typpi nousi. Miten veneessä palelevien kaverien mieltä nostattikaan,kun nousit ylös maski täynnä oksennusta.
Päivääkään en ole saanut sukelluskoulutusta mutta pohjamutia olen kolunnut.
Tokihan ihminen voi mennä Eilatiin, ottaa hotellin aamiaispöydästä kopan kananmunia ja syöttää ne sille möhkäkalalle - ja sanoa sukeltaneensa. Työn tekeminen veden alla on toinen asia, siitä sinunkin kai oli tarkoitus puhua?
Pori on pohjoismaitten ainoa satamakaupunki, joka on 20 kilometriä sisämaassa. Ahlainen on Porin kyljessä, 70-luvulla olimme ihan inan kiinnostuneita Krimin sodan aikaisista hylyistä. Näistä mittaveneistä, joista historia kertoo. Plutasimme muutaman päivän ns. Saanteen nokan kärjen tuntumaa ja siitä rantaväylää kohti ikiaikaista kummelia kohti Apsääriä. Me emme mitään löytäneet. Oli syksykylmät ja lähdimmekin sitten Kristiinankaupungin sisääntuloväylälle.
Kaikilla meillä on pelkoja. Nykäsen Mattikin pelkää. Joku pelkää pimeää,joku korkeita paikkoja, joku pelkää huonompia aikoja.
Olin jo sukeltanut paperitehtaan 75 metrin massaputken, käynyt laittamassa 140 sentin reiässä 13 metrin tunkin pohjaniitin paikalleen. Ihan kesälomameiningillä lupasin harjata kaverin lohialtaan pohjaverkon, jäin pystypullojen venttiileistä kiinni altaan ristiankkurinaruihin. Vettä on viisi metriä, ja iski suljetun paikan kammo. Kuten tiedät, niin voi tapahtua.
Ihan noin vitsinä voisin kertoa jutun. Olavinlinnan tykit oli jo aikaa sitten sulatettu parempiin tarkoituksiin, Kuninkaantornissa oli pieni merkinantotykki. Sitä ei oltu alunperinkään tehty ampumistarkoituksiin,lieneekö ollut alkuperäinenkään. Havaitsimme markkinaraon. Varkaudesta tuli junakaupalla teräslastua Imatran Rautatehtaalle, Laitaatsilan konepajalla Savolinnassa oli valimo, junista purettiin sinne sellaista kovempaa tavaraa. Sitä kovempaa tavaraa olivat kuulamyllyjen kuulat. Kuulat olivat kooltaan kuin näppi pyllyyn sen Kuninkaantornin tykin kanssa. Elettiin kuusikymmenluvun alkuvuosia, elettiin suuria itäsuomen saksalaisvuosia. Yöllä haettiin konepajan romuplatsilta kuulamyllyn kuulia, päivä istuttiin räpylöitten ja snorkkelin kanssa venepaikkojen vastapäisillä kallioilla ja myytiin saksalaisturisteille satasella Erik Akselinpoika Tottin aikaisia,Kyrönsalmen pohjasta sukellettuja tykinkuulia. Paljon niitä on saksalaisten takkojen reunuksilla, enempikin olisi mutta sitten tuli tämä Mutka Savonlinnan matkailutoimenjohtajaksi. Yhtä kaikki, viistoistavuotiaana olin jo tienannut enemmän kuin Työlikäinen puoleen ikään.
Ja sukeltamisesta. Älä nyt ihan kaikkea usko mutta usko kuitenkin,että Kyrönsalmesta se lähti. Ja Röyttään päättyi, kävin katsomassa yhden huvitroolarin potkurin - ja sitten akka kielsi sukeltamasta muualle kuin peiton alle. Seittämänkymppiset tytönhupakot kun tykkäävät tuosta riskittömästä elämästä.
Kuskina oli helppoa; upouusi uisko painoi lähes kolmekymmentä solmua turun saaristossa, penkki jousti ja hakkasi polvia kojelautaan mutta kuskina oli helppoa. Myrskyaallokossa kuski vaan painoi mutta tutkamiehellä oli vaikeaa; yritti siinä lukea merikarttaa tai katsoa tutkaa pomppiessaan ylösalas niin eihän siitä mitään tullut. Kuski vaan painoi mutta uisko olikin maihinnousualus; ei se karille aja ellet sitä siihen tahallasi vedä. Uiskon tehtävä oli toimittaa taistelijoita sotatoimialueelle.
Minä toimin veneenkuljettana, en taistelusukeltajana. Pelastusharjoituksiin piti silti osalistua.