Kuntaliitto torjuu kuntien lisävelvoitteet
Kuntaliitto toivoo, että hallitus pidättäytyy kunnallisverovähennyksistä ensi vuoden budjetissa. Mahdolliset verovähennykset pitää Kuntaliiton mukaan kompensoida kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Tiukan taloustilanteen vuoksi Kuntaliitto ei halua kunnille enää yhtään lisävelvoitetta.
– Kuntaliitto vaatii budjettiriihessä valtion ja kuntien kustannusjaon mukaiset 358 miljoonaa euroa valtionosuuksiin maksettaviksi kunnille esitettyä nopeammin, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne eilen Helsingissä.
Parjanteen mukaan ensi vuoden indeksitarkistukset valtionosuuksiin on maksettava täytenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tulee hänen mukaansa sitoa indekseihin, ja toteutettava kustannustason nousua vastaava korotus jo ensi vuonna.
Valtionosuuksien kustannustarkistusten maksaminen etupainotteisesti auttaisi Kuntaliiton mielestä turvaamaan peruspalvelut lähivuosina, kun kuntien talous on kireällä. Uusia velvoitteita kunnille Kuntaliitto vastustaa voimakkaasti.
– Viime vuosina säädetyt uudet tehtävät ja samaan aikaan toteutetut veronkevennykset ovat keskeinen syy kuntien talousvaikeuksiin. Vaikka valtionosuudet ovat kasvaneet, ne eivät kata kuin osan uusien tehtävien tuomista menolisistä, Parjanne täsmensi.
Jo nyt kuntien menoissa ja tuloissa on selvä ristiriita. Kuntien menot kasvoivat vuonna 2003 viidellä prosentilla, kun samaan aikaan kunnallisvero väheni neljä prosenttia.
Budjettiehdotus perustuu arvioon, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymät kasvaisivat ensi vuonna neljä prosenttia. Tänä vuonna kuntien toimintamenot nousevat 4,5 prosenttia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja on pettynyt, koska osa ensi vuonna tulevien tehtävien aiheuttamista menolisäyksistä ei sisälly budjettiehdotuksen kuntatalouslaskelmiin. Siksi laskelmat antavat liian valoisan kuvan kuntien tilanteesta.
Kuntaliitto pahoittelee kansallisesta terveyshankkeesta ja sosiaalialan kehittämishankkeesta aiheutuvien kuntien menolisäysten huomiotta jäämistä, vaikka niihin liittyvät valtionosuudet ovat mukana laskelmissa.
Valtiovarainministeriön laskelmiin ei ole myöskään otettu mukaan verotulotasauksen muutoksen kuntataloutta heikentävää vakutusta ja eräitä maksujen vähennyksiä.
Suunniteltu työmarkkinatuen siirto kunnille toisi toteutuessaan kunnille kosolti lisäkustannuksia. Kuntien menoja ovat myös lisänneet mm. työttömyysturvaan tehdyt muutokset, jotka ovat kasvattaneet toimeentulotukimenoja ja lasten päivähoito-oikeuden laajentaminen peruskouluikään asti.
Parjanteen mukaan useiden yksittäisten kuntien tilanne pysyy heikkona, vaikka kuntatalous pääsisi kokonaisuutena tasapainoon. Hankalin tilanne oli viime vuoden tilinpäätösten mukaan Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Noin kolmekymmentä kuntaa on tällä hetkellä konkurssikypsiä.
Riku-Matti Akkanen
www.suomenmaa.fi
Kuntaliitto toivoo, että hallitus pidättäytyy kunnallisverovähennyksistä ensi vuoden budjetissa. Mahdolliset verovähennykset pitää Kuntaliiton mukaan kompensoida kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Tiukan taloustilanteen vuoksi Kuntaliitto ei halua kunnille enää yhtään lisävelvoitetta.
– Kuntaliitto vaatii budjettiriihessä valtion ja kuntien kustannusjaon mukaiset 358 miljoonaa euroa valtionosuuksiin maksettaviksi kunnille esitettyä nopeammin, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne eilen Helsingissä.
Parjanteen mukaan ensi vuoden indeksitarkistukset valtionosuuksiin on maksettava täytenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tulee hänen mukaansa sitoa indekseihin, ja toteutettava kustannustason nousua vastaava korotus jo ensi vuonna.
Valtionosuuksien kustannustarkistusten maksaminen etupainotteisesti auttaisi Kuntaliiton mielestä turvaamaan peruspalvelut lähivuosina, kun kuntien talous on kireällä. Uusia velvoitteita kunnille Kuntaliitto vastustaa voimakkaasti.
– Viime vuosina säädetyt uudet tehtävät ja samaan aikaan toteutetut veronkevennykset ovat keskeinen syy kuntien talousvaikeuksiin. Vaikka valtionosuudet ovat kasvaneet, ne eivät kata kuin osan uusien tehtävien tuomista menolisistä, Parjanne täsmensi.
Jo nyt kuntien menoissa ja tuloissa on selvä ristiriita. Kuntien menot kasvoivat vuonna 2003 viidellä prosentilla, kun samaan aikaan kunnallisvero väheni neljä prosenttia.
Budjettiehdotus perustuu arvioon, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymät kasvaisivat ensi vuonna neljä prosenttia. Tänä vuonna kuntien toimintamenot nousevat 4,5 prosenttia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja on pettynyt, koska osa ensi vuonna tulevien tehtävien aiheuttamista menolisäyksistä ei sisälly budjettiehdotuksen kuntatalouslaskelmiin. Siksi laskelmat antavat liian valoisan kuvan kuntien tilanteesta.
Kuntaliitto pahoittelee kansallisesta terveyshankkeesta ja sosiaalialan kehittämishankkeesta aiheutuvien kuntien menolisäysten huomiotta jäämistä, vaikka niihin liittyvät valtionosuudet ovat mukana laskelmissa.
Valtiovarainministeriön laskelmiin ei ole myöskään otettu mukaan verotulotasauksen muutoksen kuntataloutta heikentävää vakutusta ja eräitä maksujen vähennyksiä.
Suunniteltu työmarkkinatuen siirto kunnille toisi toteutuessaan kunnille kosolti lisäkustannuksia. Kuntien menoja ovat myös lisänneet mm. työttömyysturvaan tehdyt muutokset, jotka ovat kasvattaneet toimeentulotukimenoja ja lasten päivähoito-oikeuden laajentaminen peruskouluikään asti.
Parjanteen mukaan useiden yksittäisten kuntien tilanne pysyy heikkona, vaikka kuntatalous pääsisi kokonaisuutena tasapainoon. Hankalin tilanne oli viime vuoden tilinpäätösten mukaan Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Noin kolmekymmentä kuntaa on tällä hetkellä konkurssikypsiä.
Riku-Matti Akkanen
www.suomenmaa.fi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.