Mitä tehdä kun opintotuki loppuu?

Kirjoita gradu ja valmistu. Sinullahan on siihen tukikuukausikin käytössä. Sit työelämään mars, kun olet kerran sinne haluttua tavaraa. Toisaalta, jos sinulla kerran töitä piisaa ilman tutkintoakin niin teet töitä ja mietit sitä gradua sitten joskus kun ei muuta tekemistä ole.

Kirjoitan kuukaudessa gradun?! Mitä jos sairastun tai joudun onnettomuuteen tuon kuukauden aikana? Tai mitä jos graduani ei hyväksytä? Vuokratyöfirmoille työskentely on myös sellaista, että keikoista ei parane kieltäytyä, jos haluat pysyä listoilla ja saada soittoja. Kuuden vuoden kokemuksella uskallan sanoa näin, joten kuukauden poissaolo voi olla kohtalokas. Lisäksi osa sopimuksista on määräaikaisia, joita ei välttämättä uusita. Ja ennen kaikkea tekemäni työt eivät riitä lainan maksuun enkä voi kuvitellakaan hankkivani lasta. Puhumattakaan siitä, että ne edes jotenkin muistuttaisivat koulutustani. Tällä hetkellä teen ylikoulutettuna alipalkkaisimpia peeduuneja. Tervetuloa lama-ajan Suomeen. Joka-aamu alkaa aamunavauksella mol-fi-sivuston äärellä, eikä ketään muuta sovi syyttää kuin itseä, jollei rahat riitä elämiseen? Vuokratyöfirmathan välittävät täysin epätasaisesti töitä, etkä koskaan voi laskea etukäteen mikä on kuukauden tulosi, etkä edes näe unta lomasta. Työelämässä olen muuten ollut jo 15-vuotiaasta....Mutta siis olen myös tajuttoman huolestunut siitä, että varsinainen ammattitaitoni rapistuu pois.

Mene te-toimistoon keskustelemaan, olisiko sinulla mahdollista suorittaa opintosi loppuun omaehtoisen opisekelun tuella. Mikäli opinnot ovat vaarassa keskeytyä rahoitusongelmien vuoksi, voi olla mahdollista saada loppuopintojen ajalle työttömyyskorvaus. Tämä vaatii myös mm. sen, että katsovat alan olevan työllistävä. Nämä tilanteet harkitaan tapauskohtaisesti, joten ei kun te-toimistoon kyselemään asiasta.

Hei, graduissa on eroja kuten pääaineissa on eroja. Joihinkin graduihin on sisällyttävä kuukausien mittaista kenttätutkimusta tai laboratoriotyöskentelyä, joten on täysin mahdotonta yleistää "gradu lippuseksi, joka menee helposti 3-4 viikossa". En myöskään ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan ja esivalmisteluja on käytännössä mahdoton tehdä, koska aika ei riitä töiden teon tai töiden etsimisen takia, enkä lisäksi saa tarvitsemaani rauhaa keskittyä vain yhteen asiaan. Tätä helvettiä on jatkunut jo 1,5 vuotta ja sain hermoromahduksen viimekeväänä. En haluaisi mitään muuta kuin vähentää töitä ja keskittyä kirjoittamiseen ja saada vaikka pienellä tuella kaipaamani perusturvallisuuden. Nythän minulla ei ole mitään varasuunnitelmaa, jos en saa vuokrarahoja kasaan (parhaimmillaan saan keskimäärin 700e per kk) Vaatteet, matkat yms. olen saanut unohtaa. Ja vaikka gradun kirjoittaisi 4 viikossa, tarkastajalta menee viikkoja tarkistukseen ja gradun hyväksymiseen. Millä sinä aikana maksan vuokran, jos opintotuki on käytetty ja töitä en ole tehnyt kuukauteen?

Just soitin ja varasin ajan sossuun. Eli ainakin on yksi vaihtoehto (jo ajanvaraussessio oli tosin kuin pääsykoe). Jos teen vähän töitä samaan aikaan, silloin tällöin (jos satun niitä saamaan), niin eivät ehkä kiusaa järkyttävän pahasti sossussa?

Soitin työvoimatoimiston puhelinpalveluun ja puhelinpalvelija totesi jo puhelimessa negatiivisen päätöksen omaehtoisen opiskelun tukeen. Ja sitten vielä toimeentulotukeen. Siis mitä hittoa! Onko tämä nyky-Suomea? Jollet saa (riittävästi) töitä mistään, joudut katuojaan ja gradua vaille valmiita opintoja ei tueta, koska työttömyystilanne Suomessa on niin huono? Asunko Venäjällä??? Puhelinpalvelija oli itse jäänyt ilman omaehtoisen opiskelun tukea ja vuodetteli sitä kyynisellä äänensävyllä minulle. Ja väitti etten ole perehtynyt asiaan, vaikka yliopiston opintotukipäällikkö oli vakuutellut minulle, että omaehtoisen opiskelun tuki on mahdollista.Hulluinta oli, että puhelinpalvelija ei tiennyt työllisyystilanteestani mitään ja olin ollut työkkärin asiakkaana viimeksi 12 vuotta sitten. Ja ennen kuin joku väittää vätykseksi, voin todeta tehneeni jo 6 vuotta peeduuneja ja vain 17% yliopisto-opiskelijoista valmistuu annetussa ajassa. Puhelinpalvelija itse oli tehnyt vuoden töitä (joita Suomessa ei kuitenkaan kuulemma ole tarjolla) ja eikä ollut edes ollut sairas. Parasta kai olisi maata kortistossa ja kotona sohvalla, eikä yrittää mitään. Elinikäiseen oppimiseen kannustaminen tuntuu suurelta kusetukselta. Harkitsen vakavasti jonkinlaiseksi totaalikieltäytyjäksi ryhtymistä...Tuntuu siltä, että siitä asti kun synnymme, meitä kusetetaan yrittämään sitä ja tätä ja kun tulee yksikin (tahaton) viivästymä, olet tuomittu katuojaan. Ja eikö sitä paitsi kerjääminenkin ole Suomessa kielletty? Sairas maa. Sairas byrokratia. Tee töitä, joita ei ole????? Muuten kuolet nälkään?

Itse ihan kävisin työkkärissä keskustelemassa asiasta
ja
kai voit vaikka mielenterveystoimistosta (jos olet käyttänyt kunnallisia palveluita) käydä keskustelemassa, että kirjoittavat lausunnon tilanteestasi menneinä vuosina -

kyllä nämä yleensä soviteltavissa on, varmasti saat joitakin kuukausia lisää, kaikkien etuhan se on, että saat opintosi loppuun ja voit hyvin, etkä stressaa.

Töitä ja paperisotkua ja oma-aloitteisuutta se vaatii toki, siihen olisi löydettävä voimavaroja.

töitä on kyllä kun olisi vaan tekijöitä!

Ainakin yleistä asumistukea voit saada. https://easiointi.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication

Äidinkielessä sinulla ei varmaankaan ole hyvä numero, kun tuommoista pötköä pukkaa, ei tuollaista jaksa lukea.

Mitäs jos pyydät kirjallisen päätöksen työvoimatoimistosta siitä, ettet voi saada omaehtoiseen opiskeluun tukea? Ota mukaan ote suoritetuista opinnoistasi ja jonkinlainen selvitys, että paljonko on opintoja jäljellä. Todennäköisesti myös tehdyistä töistäsi tai ainakin arvio siitä, paljonko tulet tekemään töitä tässä kuussa tarvitaan, jotta voidaan arvioida tulotasosi.

Marssi tämän jälkeen sossuun ja kerro, että rahat eivät riitä elämiseen ja opinnotkin pitäisi saada jotenkin loppuun.

Jos mikään muu ei auta, pistä opinnot jäihin siksi aikaa, että saisit haalittua mahdollisimman paljon töitä, jonka jälkeen voisi suorittaa opinnot loppuun. Vaikket pääsisi nyt tekemään gradua vielä, niin ainakin voit tehdä ajatustyötä ja vaikkapa kerätä jonkinlaista listaa kirjallisuudesta etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita netistä.

Minä väsäsin gradun 4 kuukaudessa työn, murenevan avioliiton ja pienen lapsen äitinä. Urakka oli hemmetin rankka, mutta olin onneksi tehnyt jo ajatustyötä ja suunnittelua ennen gradun tekoon ryhtymistä. Gradun saamisen jälkeen sitten avioliitto kaatui ja olin henkisesti todella tyhjiin puserrettu. En sitten tiedä, oliko se sen arvoista, mutta voi ainakin sanoa, että on tutkinto tehtynä. En kylläkään ole työllistynyt koulutustani vastaaviin tehtäviin.

Tai sitten kun olet niin välkky niin jatkat voitten vuokra töitten tekemistä ja haet uudelleen samaan opistoon ja samalle linjalle. Kun olet juuri vasta opintojen alussa ja gradua vaille valmis, niin siinä on aikaa tehdä vaikka kummoinen gradu.

Mä menin duuniin peruskoulun jälkeen ja sillä tiellä edelleen. Töitä on riittänyt tekijälle, eikä ole tarvinnut pohtia akateemisen työttömyyden ongelmia. Opintovelkaa ei jäänyt penniäkään ja mitään muutakaan ei ole tarvinnut elämässään velaksi ostaa. Aika kamala ajatus olisi, että ensimmäiset kymmen vuotta työelämässä (mikäli sellaiseen sattuisi pääsemään) menisi lainojen maksuun ja seuraavat tehtäisiin uusia lainoja, joita makseltaisiin sitten eläkkeelle saakka...................

"Kirjoitan kuukaudessa gradun?! Mitä jos sairastun tai joudun onnettomuuteen tuon kuukauden aikana? Tai mitä jos graduani ei hyväksytä? "

Noh tuo kertoo valmistumisen asenteen. Jos ja JOS.
Ei se gradu ainakaan jahkailemalla etene sivuakaan. Käytä edes tunti päivässä tekemiseen niin johan etenee.
Mitä tuo onnettomuus tähän liittyy? Meteoriittikin voi tappaa jne. Motivaation puute siis keksitään syitä miksi ei tehdä gradua!
Mitä jos ei hyväksytä? Noh tyhjää gradua ei ainakaan hyväksytä eli vaihtoehdot kirjoita tai ole valmistumatta.
Veikkaan että jos lykkäät puolella vuodella et saa motivaatiota koskaan valmistua, valinta on täysin omassa päässäsi.

Mitä jos panisit hetkeksi kaikki pillit poikki ja keräisit voimia?Tilanteesi kuulostaa ahdistavalta,ottaen myös menneet ajat huomioon.
Voisitko olla hetken opiskelematta,työskentelemättä ja elää tuilla,sen sijaan ,että rimpuilet väsymyksen alhossa ja kiristelet hampaitasi?Puolikin vuotta voisi selkeyttää tilannettasi kun saisit ensin levättyä kunnolla.
Suosittelen myös ottamaan rahojen loppuessa yhteyttä kuntasi diakoniatyöläisiin.Sieltä saatat saada apua vuokraan ja ruokaan.He toimivat yhdessä sosiaalityön kanssa.Tunnut olevan ahkera ihminen ja tilapäisesti sinua saatetaan auttaa juuri sen vuoksi diakoniassa.
Itse olin aivan mielisairauden partaalla aikoinaan työssäni.Minulla oli myös pieni lapsi.Sanoin kaiken uhallakin itseni irti,että jaksaisin hoitaa lastani.
Diakonia tuli apuun ja sain jopa kahden kuukauden vuokran sieltä,sekä ruokalippuja.Tämä tapahtui karenssiaikana kun tuloja ei ollut.
Olin sitten karenssin jälkeen liiton päivärahalla ja sosiaalituilla neljä kuukautta.
Tämän jälkeen kaikki alkoi selkiintyä.Se oli paras ratkaisu mitä olen tehnyt,asiat järjestyivät ja uusi elämä alkoi uudessa työpaikassa.
Älä siis jossittele vaan yksinkertaisesti puhalla peli poikki.Ei tuollaisessa kaaoksessa kovin kauaa jaksa rimpuilla.Mielenterveydessähän sinulla on jo tilanteen takia ongelmia?

Opintotuki on tuki eikä tarkoitettukaan koko elämisen kattavaksi. Ota opintolaina.

"Tuntuu siltä, että siitä asti kun synnymme, meitä kusetetaan yrittämään sitä ja tätä ja kun tulee yksikin (tahaton) viivästymä, olet tuomittu katuojaan. Ja eikö sitä paitsi kerjääminenkin ole Suomessa kielletty? Sairas maa. Sairas byrokratia. Tee töitä, joita ei ole????? Muuten kuolet nälkään? "

Niin ne silmät aukeavat näkemään järjestelmän mielettömyyden. Valitettavasti sinua(kin) on todellakin kusetettu jo peruskoulusta lähtien uskomaan siihen, että oikein kovasti opiskelemalla ja työtä tekemällä onni ja autuus luoksesi saapuu..

Tosi asia on se, että järjestelmä ei suosi lainkaan tai jopa hylkii ihmisiä jotka jaksamisensa äärirajoilla yrittävät tulla toimeen ja edetä elämässään.

Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoille asiasi saattaa olla liian monimutkainen kokonaisuus ymmärrettäväksi, joten he eivät halua / kykene ottamaan todellista kantaa ja vastuuta asiasi suhteen. On paljon vaivattomampaa sanoa ihmiselle, joka ei ole työttömänä työnhakijana (lue varsinaisena asiakkaana), että et sinä opiskeluusi mitään tukea tai muutakaan apua täältä saa, kun käydä ottamaan asiasta tarkemmin selvää.. (lue tekemään töitä)

Sosiaalitoimisto taas suhtautuu erittäin nihkeästi opiskelijoihin, eikä haluaisi ottaa heidän toimeentuloonsa mitään kantaa. Aktiivisuutesi työnteon ja opiskelun suhteen on sosiaalitoimistossa pitkä miinus. He hyvin helposti katsovat, että kun olet tähänkin päivään asti pärjännyt, pärjäät tästä eteenpäinkin ilman heidän tukeaan. Eikä tule sitten myöhemminkään "kiusausta" ko. toimistosta mitään apua hakea.

Kaikesta huolimatta onnea ja tsemppiä sinulle, ei noin fiksu ihminen katuojaan kuitenkaan joudu!

Jotenkin minusta kuulostaa siltä, että taakkana on liian monta rautaa tulessa - tai pikemminkin sama rauta liian monessa tulessa. Kun valmistuminen on kiinni gradusta, johon nyt menee muutama kuukausi, niin olennaista on löytää rauhallinen aika sitä varten. Opettajan pätevyydellä näyttää olevan ihan kohtalaisesti työpaikkoja tarjolla, joten minäkin ehdotan, että ota velkaa, jos otettavissa on.

Sairasloman aikanahan ei saa opiskella, mutta jos sinulla on sairasloma saatavissa, kukaan ei tule katselemaan, mitä teet kotona. Psykiatrisista syistä sitä saa usein viikkotolkulla. Ohoh, kun olet yllättäen toukokuuhun asti saikulla ja sitten yllättäen gradusi onkin valmis. Peli ei toki ole ihan reilu ja laillinen, mutta kun valmistumisesi on aivan kaikkien etu.

Itse olen muuten saanut erittäin tylyä kohtelua Turun työkkärin tiskillä. Näiden "asiakaspalvelijoiden" kaltaisten juttuihin ei kannattaisi kiinnittää liikaa huomiota, vaikka epäilemättä ne tuntuvat pahalta. Työkkäri ei kuitenkaan tee päätöksiä sossun, kelan tai eläkevakuutusyhtiön puolesta. Työkkäriin ei muutoinkaan kannata pistää liikaa toivoa. Viisainta on, kun pyytää sieltä ne liput ja laput, jotka sieltä on mahdollista saada. Työkkärihän on ensisijaisesti toimisto, jossa hoidetaan työttömyyteen liittyvää paperisotaa ja siinä ohessa reservi, josta työnantajat ovat ainakin saaneet orjatyövoimaa. Apua saa, jos saa, jostakin muualta. Todennäköisesti sellaisista paikoista ja sellaisilta ihmisiltä, joilla on jokin tarve auttaa ja tukea ihmisiä.

Tuleepa tässä lopuksi mieleen, että voisitko saada jonkinlaisen stipendin tai apurahan gradutyöhösi. Sellaisiakin kuuluu olevan. Kysäisepä sieltä yliopiston opintobyrokraatilta. Hetkessähän niitä rahoja ei jaella, mutta hakeminen ei liene kohtuuton vaiva.

....Sitten vielä ihmetellään, miksi opiskelijatytöt alkavat myydä seksiä
koulunkäynnin ohella!
Opintotuki on riittämätön, ja töissäkäynti opiskelun ohella
vie voimat ja palautumiseen tarvittavaa vapaa-aikaa.

Jos olet nainen, ala myydä koulun jälkeen seksiä,
saat helposti 2-3 päivän palkan parista asiakkaasta.
Jos olet mies, niin voi voi.......jos et ole valmis ryhtymään persepanoleluksi vanhemmille sedille, vaihtoehdot ovat vähissä.

OPINTOLAINA!! näin ainakin 90-luvulla asia hoidettiin ja laina sitten työelämään mentyä kuitattiin pikkuhiljaa pois poikkeen..

Ota opintolainaa! Niin tehtiin ennen ilmaista rahaa. Kannattaa valmistua niin pian kuin mahdollista, koska tulet tienaamaan "rahat takaisin" nopeammin kuin hanttihommilla opiskelujen ohessa.
Tsemppiä opintoihin!

Omaishoidontuki? Entä sosiaalituki? Työpaikka jossa on isompi palkka? Kuntoutustuki? Jos yksi sossunvirkailija on ikävä, kokeile toiselta kysyä ja kela -netistä löydät samat tiedot. Älä kysy työkkärin virkailijoilta tukiasioista, he vain luulevat ihan muuta siitä. Nykyään kannattaa laittaa hakemukset paperisena, ellei käy ensimmäistä kertaa, selvitykset mukaan. Ohjeet löydät tuista myös tosiaan netin kautta. Sinua neuvotaan kun vaan kysyt.
En usko että tietyn tulorajan alapuolella edes sossu voisi kieltäytyä auttamasta. Jos on kokeiltu ensin opintolainat, opintotuet ja muut. Miten on?

Palstapuppugeneraattorit pistää taas parastaan.Pelkästään tuo omaishoitajajuttu osoittaa koko tarinan saduksi.Jos olet jonkun omaishoitajana niin se muuten tarkoittaa
myös sitä että olet sitä 24/7.

Siitä ei kerkiä yhtään mihinkään se on fakta.

Aloittajalle ihan vaan vaatimaton vastakysymys: elätkö siinä harhaisessa haaveessa, että yhteiskunnan pitäisi kustantaa sinun eläminen opiskelun ajan?

Tee asia kerrallaan. Oma tyttäreni tekee gradua, opiskelee ja käy töissä. Eikä saa opintotukea enää. Ihan riittävän hyvin hänellä pyyhkii. Elämä ei ole loisteliasta, mutta raha riittää juuri siihen mihin tarvii, ei ylellisyyteen.

Jos käyt töissä, niin tee se gradusi siinä ohessa. Ei liene niin vaikeaa, kun ei ole perhettäkään aikaasi viemässä. Kyse on vain järjestelykyvyystä.

Tee lukujärjestys ja noudata sitä. Helpottaa huomattavasti. Älä hyppää pois vuokratöistä, vaan tee niitä oman lukujärjestyksen mukaan, mutta jousta tarvittaessa jos pystyt. Ellet käy enää tenteissä, niin voit ohjelmoida melko joustavasti omat tekemisesi.

Esim aamulla heräät klo 7 ja teet 4 tuntia gradua. Sen jälkeen menet 8 tunniksi töihin ja ehdit vielä pari tuntia tehdä graduasi. Iso vaihde päälle ja älä vaadi gradultasi liikaa. Sinun ei tarvi olla paras kaikessa aina. Joskus riittää kun menee siitä missä on aita matalin. Anna itsellesi armoa ja tee tosiaan asia kerrallaan lukujärjestyksen mukaan. Gradun jälkeen voit alkaa hakea töitä ja samalla miettiä jotain harrastusta missä alkaisit voida kasvattamaan sosiaalista verkostoasi.

aikoinaan elettiin ilman kodin tukea. kyllä. päinvastoin jos oli tienasteja jostakin, esim. loma-ajoilta, niin kotiin piti maksaa syömärahaa...

tuo oli ihan tavallista vielä 50- ja 60-luvuilla maaseudun köyhissä taloissa.

ja lopuksi; sitten tuli opiskeltuakin vielä kun tuli sen aika, ilman mitään opintuki, lomatienestien ja lainan varassa. laina piti maksaa pois valmistumisen jälkeen muutamassa vuodessa.

Olen nostanut opintolainaa tosi paljon.
==============================
==============================
==============================

Hei kaikki kyyniset ja ilkeät vastailijat. Enpä ole edes lukenut tätä ketjua viikkoihin. Jos jotakuta kiinnostaa niin olen tällä hetkellä yliopistolla töissä avustajana ja saan sosiaalitoimistosta vähän tukea. Voitte haistaa p...a kaikki jotka vihjailitte minua valehtelijaksi. Viimeinen opintotukikuukausi on nostettu, enkä tunne syyllisyyttä mistään, enkä saanut työvoimatoimistosta mitään palvelua ja suomen kielen korjaajat voivat mennä viilaamaan pilkkua vaikka äidinkielenopettajien saitille. Tuhannet kiitokset kaikille positiivisille kannustajille. Aito myötätunto on oikeasti harvinaista herkkua. Arvostelijat menevät taas siitä mistä aita on jo kaatunut. Puhumattakaan niistä, jotka syyttävät valehtelijaksi. Ja kyllä omaishoitajuus on 24/7 työtä, mutta omaishoitajillekin löytyy tuuraja, jotta omaishoitaja saa omaakin aikaa. Jollette usko, tsekatkaa mol.fi:tä. Siellä niitä tuuraajia tälläkin hetkellä haetaan. Opintolainaa on 17000e. PS. Pötköä ei ole pakko lukea, jos henkinen kapasiteetti ei siihen riitä.

Hmm...jaa-a, ratkaistaanpa näin amk-pohjalta ihan yliopistolaisen ongelma.

1. Valmistu 2. Mene töihin jos tämä polku ei kiinnosta, niin 3. Keskeytä opinnot ja mene töihin. 14v yliopistossa on ja pitkä aika...eikö olisi aika harrastaa jotain muuta?

Alkuperäinen Virtanen

Älä ota itseesi näiden horojen höpinöitä. Tällä palstalla riittää jos jonkilaista hörhöä ja besserwisseriä. Olet ihan selvästi aivan kunnon ihminen, joita kyyniset sosiaalitantat eivät omien kokemuksienikaan mukaan tunnista. Kaiken maailman hampuusit saavat kyllä kaikki mahdolliset tukiaiset, kun kieli ruskeana juoksevat tantoja mielistelemässä ja heille surkeilemassa.

Ota rohkeasti yhteys paikallisen Keskussairaalan yleispsykiatrian poliklinikkaan ja/tai kuntoutusyksikköön. Heiltä löytyy paras tieto miten henkisesti vaikeassa tilanteessasi kannattaa toimia. Voit hakeutua myös oman lääkärisi lähetteellä ko. yksiköihin.

Ei ole mikään häpeä hakea apua. Kenenkään ei pitäisi jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Juuri sitä varten meillä on Suomessa tukiverkostot kehitetty, joiden kuuluisi kopata näpystä koppi.

Suosittelen hakemaan vajaakuntoisen paperit. Merkit viestintäsi perusteella on sinulla samat kuin minulla vuonna 2008. Kärsin silloin ns. loppuunpalamisesta, josta olen edelleen toipumassa. Minulta löydettiin psykiatrisella osastolla fyysinen vika josta ongelma loppujen lopuksi oli peräisin. Joka tapauksessa kokemuksen perusteella en suosittele ketään kokeilemaan miltä tuntuu loppuun palaminen.

Myös minulla oli liian monta rautaa tulessa, kyntilä ns. poltettu loppuun kaikista päistä, ihan niin kuin sinullakin tuntuu olevan. Minulla oli tuolloin oma yritys, jolla oli liian monta liian vähän maksavaa asiakasta ja opinnot suorittamatta tietty. Oireet minulla olivat yletön ahdistus, unettomuus ja jatkuva rauhattomuus. Jotenkin sain saman kuvan sinusta, mutta saataa tietysti olla tulkinta virhe.

Olen nyt loppuun saattamassa töiden vuoksi aikoinaan kesken jääneitä insinööriopintojani. Älä tee samaa virhettä kuin minä - tee opinnot loppuun. Myös minulla oli alunperin opintotuki käytettynä ko. opintoihini, opintojen aikaisen sairastelun ja työnteon vuoksi.

Ensin tein opintoja Kelan Ammatillisessa kuntoutuksessa 2010-2011. Ja kun se rahahana kuivui hakeuduin alemman asteen koulutukseen, johon sain uuden opintotuen, minulla ei siis ollut ennestään papereita mistään. Nyt olen suoritellut kumpiakin opintoja yhdellä opintotuella. Hitaanpaa se on niin, mutta ensimmäistä kertaa vuosiin tunnen taas olevani työkykyinen. Töitä en ole kyennyt tekemään sitten uuden vuoden 2009.

Rohkeutta, voimia ja kekseliäisyyttä Virtaselle toivottaa Lahtinen :)

Jaa lukuvuosi kahteen osaan: teet töitä 6kk ja opiskelet 6kk. Opiskeluajan elät työskentelyajan palkalla. Pistät kulutuksen minimiin, ja pakotat itsesi laittamaan puolet palkastasi säästöön.

Sitten muistat pitää vähintään yhden vapaapäivän viikossa, ja muistat kuntoilla ulkoilla ja olla hyvällä mielellä.

Minkä ihmeen takia täällä on pelkkää v*ttuilua? Minä näen tässä ahkeran, älykkään ja herkän ihmisen, joka yrittää selvitä parhaansa mukaan voimavarojensa äärirajoilla, enkä todellakaan mitään loiseläjää. Hävetkää.

Sinulle virtanen, voimia. Älä kuuntele tällaista haukkumista. Toivon, että osaat myöhemmin antaa arvoa taistelutahdollesi, jonka avulla selvisit tilanteesta, josta moni ei olisi selvinnyt. Iso halaus. Kaikkia sympatiani ovat puolellasi.

Viestiesi perusteella perheesi on siis siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Onko sinulla ystäviä, joilta saat tukea? Ilmeisesti tilanteesi on hieman parantunut, mutta voisitko esimerkiksi harkita asuvasi jonkun kanssa kimppakämpässä - saisit säästettyä vuokrakuluissa?

En oikein osaa auttaa, mutta toivon sinulle parasta. Älä ainakaan itsellesi mitään tee, vaikka pahalta tuntuukin. Olet taistelija :)

Heh, heh, olipa hauskaa. Tuo ei siis ole MINUN postaukseni. Mitä ihmeen kahjoja tänne eksyy saamaan kettuilusta tai sekoilusta kicksejä?

Olen ollut pari vuotta sitten samanlaisessa tilanteessa, joten tiedän miten tulee menetellä.

1. Käytä äkkiä se yksi jäljellä oleva opintotukikuukautesi, niin olet sitten sen jälkeen oikeutettu toimeentulotukeen. Toimeentulotukea ei myönnetä jos opintotukikuukausia on käyttämättä, sillä se on viimeinen tukimuoto.

2. Kun olet käyttänyt opintotukesi loppuun, älä hae lisää kuukausia siihen, vaan mene hakemaan toimeentulotukea. Suurin osa Suomen sossuista myöntää 100% toimeentulotukea n. 12kk ajaksi ilman mitään sen kummempia vaatimuksia, riittää kunhan pystyy osoittamaan sen että saa tutkinnon (myös gradu) suoritettua tuon 12kk aikana.

3. Tee gradu, valmistu ja mene työkkäriin.

Kiitos, olet järkevä ihminen. Sellaisiakin täällä on. Kaikessa "laiskuudessani" teen vielä SPR:llekin vapaaehtoistyötä silloin tällöin. Että silleen.

Eikös yliopistotytöt hanki extraa tienestejä ja proteeiineja sihteeriopiston jutuilla?

Hai luki taikka nai aina on halla köyhän kukkarolla.

Omaishoitajuudesta vielä sen verran, että olen tehnyt töitä mm. naiselle, jonka aviomies on omaishoitaja ja joka silti tekee 8 tunnin työpäiviä omassa työpaikassaan ja saa käyttää henkilökohtaista avustajaa 40 tuntia apunaan viikossa (yhteensä kuukaudessa 160 tuntia). Eli mies ja nainen ovat eri työpaikoissa ja nainen käyttää avustajaa, kun omaishoitaja ei voi olla paikalla (kaiken kaikkiaan 10-11 tuntia päivässä ilman omaishoitajan varsinaista seuraa). Kaikenlaisia järjestelyjä voi siis todellisuudessa olla...Yleissivistystä kannattaisi lisätä...

Ihmeellinen tarina. Jos et nosta opintolainaa ja olet opiskelija niin et saa sosiaalitukea. Jos ne siellä sossussa haukkuu niin ei muutakuin nimi ylös ja valitus. Voit myös täysin laillisesti ottaa salaa ääntä tallentavan nauhurin ja nauhoittaa sossukeskustelun.

Mietin vaan, että jos käyt niin paljon töissä niin miten sinulle ei jää rahaa? Itse olen elänyt opintotuella vuosia ja pärjään. Olen aina väittänytkin olevani viisas rahankäyttäjä. Lisäksi sanot olevasi arvosanan 5 oppilas. Jos näin on, niin varmaan kirjotat myös gradun kuukaudessa. Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja voin sanoa, että kukaan ei ole koskaan kysellyt graduni arvosanaa. Työn tarkoitus on ainoastaan opettaa miten tutkimus tehdään jos meinaa tutkijaksi. Muuten koko gradu on täysin turha tekele. Älä siis panosta siihen aikaa, sinun tapauksessasi siis kuukaudessa saat kyllä gradun valmiiksi kun teet kokopäväisesti. Sen ei tarvitse olla Laudaturin gradu, vaan C jonka yleensäkin suurin osa saa, jokatapuksessa oli se C tai L tai I niin sillä ei ole mitään väliä ellet halua tutkijaksi.

Jätä hanttihommat siihen asti, että saat gradusi tehtyä. Saat toimeentulotukea. Sinua voidaan kohdella ikävästi, sinua voidaan arvostella ja sinua voidaan jopa painostaa matalapalkkaisiin töihin, mutta sinua ei voida jättää ilman riittävää toimeentuloa. Eli, jos ilmoitat nykyisille vuokratyöfirmoille ettet ole käytettävissä muutamaan kuukauteen. Otat yhteyttä sosiaalitoimistoon, ja kun saat sieltä turvatun elannon lopetat itsesäälin ja voit keskittyä siihen olennaiseen, eli valmistumiseen.

Ota opintolainaa

Muakin ihmetyttää että miksi hösötät gradun tekemisestä jos kerran olet niin hyvä. Ihmettelen myöskin sitä kun tuolla aiemmin oli ihan asiallisia vastauksia kuinka ko. kirjoittaja ovat selvinneet vielä vähemmillä tuloilla kuin sinä.

Huh, en käsitä, jos saa opintotukea ja -lainaa asumislisän ja käy vielä töissä, niin mihin ne rahat menevät? Kun itse kävin syksyllä kaupassa töissä opintojen ohella, sain n. 800-1000e kuussa. Joululomalla kävin Dubaissa ja huhtikuussa lähden Pariisiin. Tallinnassa ja Tukholmassa käyn joka kuukausi, ja syön myös ulkona lähes joka päivä. Kaiken lisäksi asun HELSINGISSÄ, eli ei todellakaan ole vuokra mikään 300e.

Haloo ylläpito

Poistakaa tämä ketju kun tämä on pelkkää höttöä koko juttu.Joku heikkomielinen menee uskomaan vielä noihin.

Varaat viikossa 2 pvää vapaata työnteosta, kyllä, senkin uhalla että et saa vuokraasi maksettua. Pahin mitä tapahtuu, on että joudut muuttamaan pienempään ja halvempaan kämppään.
Noista kahdesta ei-töitä-päivästä toisen LEPÄÄT!
Toisen teet sitä graduasi. se nimittäin valmistuu, vaikka sitten vähän hitaammin. Otat kalenterin käteesi ja merkkaat sinne ne vapaapäivät ja opettelet sanomaan ei sinne vuokrafirmaan. Jos työt vähenee, yritä olla stressaamatta, käytät sitten enemmän aikaa sen gradun tekoon ja opintojen loppuun saattamiseen.

Se, mikä harmittaisi sinua eniten, olisi opintojen kesken jääminen, olethan urhannut siihen jo paljon aikaa ja vuosia. Teet opinnot nyt ensisijaisesti loppuun, toisisijaisesti sitten niitä vuokratöitä. Niitä voit tehdä vaikka lopun ikäsi, mutta älä ole opiskelijana lopun ikääsi.

Asioilla on tapana järjestyä.
Usko itseesi ja lepää, organisoi kalenteriin selkeät lepopäivät ja työpäivät, opiskelupäivät. Noudata niitä.
Sanon tämän omasta kokemuksesta, tilanteesta selviää ulos kyllä, been there, done it. Olen ollut aika samassa tilanteessa, selvidyin, sinäkin selviydyt!
Sain opinnot lopulta valmiiksi, nyt jatkan vuokratöissä, kämpän jouduin vaihtamaan pienempään ja halvempaan, mutta ei haittaa, ne oli vain seinät. Jaksan uskoa silti tulevaisuuteen, vaikka oman alan töitä ei ole ja akateeminen työttömyys vain jatkaa kasvuaan Suomessa.

virtanen2,

jäin ihmettelemään tätä kohtaa kirjoituksessasi

"Toimin isoäidin omaishoitajana opiskelujen aikana, joten opinnot pitkittäytyivät. Palkkaa en saanut, vaan opiskelin silloin väkisin jonkin verran"

Jos isoäiti tarvitsi tai tarvitsee edelleen omaishoitajaa, niin hänhän sai/saa omaishoidontukea, mitä hänen avuntarpeensa edellytti/edellyttää. Tämä tuki maksetaan aina omaishoidontuen tekijälle ja se on verotettavaa tuloa.

Itse kirjoitan gradua toimeentulotuella. Ensin loppuivat tukikuukaudet ja sitten lisätukikuukaudet. Terveydentilan vuoksi en selviytyisi tällä hetkellä gradusta ja töissä käymisestä.

Lopetan koko typerä yliopisto, olet siellä vielä 50 vuotiaanakin. Siitä ei ole mitään hyötyä, vuosikaudet kärvistelet jossain haisevassa läävässä lukemassa sekopäisenä ties mitä ja mihin ammattiin, ja loppujen lopuksi käteesi jää työttömyys. Mene mihin tahansa töihin, niitäkin vielä löytyy vaikka ei vaatimustasoasi vastaisikaan, mutta palkkaa saisi edes jotain ja säännöllisesti. Kuullostat ihan oikeasti siltä, että sekoamisesi on jo alkanut ja tulet olemaan sairaseläkeläinen.. Mieti asioita itsesi kannalta ja heitä helvettiin jotkut mitäänsanomattomat yliopistoopinnot, joista ei käytännössä ole mitään hyötyä.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/44

Kaikki vain allekirjoittamaan!

Itse ratkaisin ruokaongelmat syömällä makaronia ketsupin kera. Alkoholiin taas kului vähemmän rahaa kun teki kotiviiniä. Kirjat taas pyrin hankkimaan käytettynä. Vaan ei musta diplomi-insinööriä sit lopulta tullutkaan. Sama se. Mitä hyötyä isosta palkasta on jos ei oo töiden takia siitä aikaa nauttia???

Valmistuin muutama vuosi sitten Helsingissä ammattikorkeakoulusta ja mielestäni opintotuki on jo nykyisellään liian suuri sillä se riitti minulle paremmin kuin hyvin vaikken tehnyt edes töitä tai ottanut opintolainaa. Suurin osa opiskelukavereistani käytti tukensa joka viikkoiseen bilettämiseen, mutta minä en osallistunut sillaisiin ja niinpä minun tukeni riittivät siinä määrin, että joka kuukausi jäi rahaa jopa säästöönkin. Valmistuin alle tavoiteajan, mutta tiedän että moni tukensa alkukuussa bilettämällä tuhlannut jatkaa yhä opiskeluaan tavoiteajankin jälkeen.

Mielestäni nykyisen kaltainen opintotuki voitaisiin ihan hyvin poistaa kokonaan ja muuttaa lainapohjaiseksi, jotta opiskelemaan lähtisi jatkossa vain sillaiset henkilöt, jotka todella tahtovat valmistua eivätkä vain bilettää. Luultavasti näiden bilettäjien takia jopa jäi monia oikeasti opiskelemaan tahtoneita pois koulusta, koska opiskelupaikkoja ei riittänyt heille.

Gradu kuukaudessa:) Yliopisto pitäis varmaan jakaa johonkin alempaan ja ylempään asteeseen. Meillä gradussa menee ihan minimissään puoli vuotta, usein vuosi, ja kursseista ei todellakaan pääse läpi edellisen illan lukemisella..
Tai ehkä tätä biotieteiden koulutusohjelmaa pitäis jotenkin yksinkertaistaa..

Miksi ihmeessä työkkäristä kysyit apua etkä KELAsta???
Se pärjää tässä systeemissä, joka osaa hakea tukia. Ei niitä tulla erikseen tarjoamaan.

Haet sitä Toimeentulotukea höhlä.

"Onko mahdollista saada toimeentulotukea opiskeluaikana"
http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/usein_kysyttya/201donko-mahdollista-saada-toimeentulotukea-opiskelun-aikana-201d

Tai nostat vähän opintolainaa. Ei se maailmaasi kaada. Kaverini otti 300 opintolainaa ja nyt valmistumisen jälkeen koittaa saada maksettua vuoden sisällä kaikki pois.

Älä ressaa hei liikaa!!
Kaikkea hyvää!

Ei gradua kuukaudessa voi tehdä, pitää olla paikalla graduseminaareissa.

Vinkki: Hae stabiilimpaa työtä, säännöllistä. Saat varmasti sellaista, koska työkokemusta sinulla näyttää olevan ja koulutustakin. Opiskelun voi suorittaa myöhemmin loppuun. Omaehtoinen opiskelu sitten mahdollista, jos opiskelu päätoimista ja auttaa työllistymään. Älä hätäänny, tutkinnon loppuun saattaminen sisältyy hyvin todennäköisesti omaehtoiseen opiskeluun. Voit aloittaa taas opiskelun silloin kun haluat.