http://www.economist.com/blogs/babbage/2012/07/science-music
http://www.nature.com/srep/2012/120726/srep00521/full/srep00521.html
Viime kesänä julkaistu tutkimus kertoo, että "kaikki poop kuulostaa samalta ja että viimeisen 50 vuoden aikana poop on muuttunut vain äänen voimakkuuden suhteen". Lisäystä voimakkuuteen on tullut keskimäärin 9dB.
Samaan aikaan eri sointujen käyttö on vähentynyt entisestään. Kun aiemmin poopin parissa oli käytössä maksimissaan vain 10 sointua, tänä päivänä käytettyjen sointujen määrä on entistäkin vähäisempi.
"They found that pop music today relies on the same chords as pop music from the 1950s. Nearly all melodies are composed of ten most popular chords."
http://www.nature.com/srep/2012/120726/srep00521/full/srep00521.html
Viime kesänä julkaistu tutkimus kertoo, että "kaikki poop kuulostaa samalta ja että viimeisen 50 vuoden aikana poop on muuttunut vain äänen voimakkuuden suhteen". Lisäystä voimakkuuteen on tullut keskimäärin 9dB.
Samaan aikaan eri sointujen käyttö on vähentynyt entisestään. Kun aiemmin poopin parissa oli käytössä maksimissaan vain 10 sointua, tänä päivänä käytettyjen sointujen määrä on entistäkin vähäisempi.
"They found that pop music today relies on the same chords as pop music from the 1950s. Nearly all melodies are composed of ten most popular chords."
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tutkimus siis osoitti, että kaikki tämän päivän poopmusiikki rakentuu tasan samoille soinnuille, kuin 1950-luvun poopmusiikki.
Miettikää mitä tämä tarkoittaa myös Beatlesin kohdalla...
tuohan ei pidä paikkansa ja lisäksi kevyen musiikin maailma on kovin monipuolinen.
Kuten itse voit todeta, tutkimus on puolueeton tutkimus ja pitää paikkansa ihan jo pelkästään korvilla havainnoituna.
Poopin maailma nimenomaan ei ole monipuolinen musiikillisesti.
...mutta mielisairaan maailma on sitäkin monipuolisempi. Voitte tutustua Dhommin trippailuihin selaamalla aiempia topiceja taaksepäin, ja mitä sieltä löytyykään: eritteitä, alushousuja, narsismia, jne. Dhommi on monessa mukana :D
Ei Dhommi kirjoittanut edellistä viestiä. Sitäpaitsi Dhommihan puhuu järkeä viesteissään.
On kyllä vaikea keksiä Beatles-biisiä jossa olisi yli 10 tai yli 12 sointua.
Miksi pitäisi olla?
Vaikea@keksiä myös biisiä. Joka vetäisi vertoja ko bändin biiseille. Siinä se pikku juttu. Ehkä Motzart olisi kykenyt samaan _ jos olisi elossa
otetaan tähän eximerkkinä muuten Lennonin I am the Warlus - 16 sointua.
Miksi tuo laulu? Koska itse melodia on yksinkertainen, lähinnä poliisiauton sireeniä.
Harmi ettei Lennon jatkossa pitänyt "tuottamisesta" vaan halusi yksinkertaista suoraa soittoa.
Ei sellaisia ole olemassakaan.
I am the Warlusissa on käytössä alle kymmenen sointua kuten poopissa yleensäkin.
Tarviiko niitä sitten olla enemmän? Taitava säveltäjä pärjää vähemmällä ja osaa tehdä todella suosittua musaa. Kolme sointua riittää.
Ei aina voi turvautua samaan kuuteen viihteelliseen sointuun, jos haluaa jotain kestävää luoda. Kuuntelu alkaa puuduttaa, kuten käy Beatlesin laulelmien kohdalla.
Mikä Beatlesin laulu sinusta on erityisen hyvä sävellys? Minusta ei ainutkaan...
Sinulla onkin siiinä ongelma, ihan henkilökohtainen. Ja sitä jaat muille, valitettavasti.8
Mutta mikä laulu?
sinun pitää löytää valo ihan itse. Tutki aluksi erilaisia listoja, joita yleisö tai asiantuntijat ovat laatineet.
Jonain päivänä ymmärrät.8i
Siis Beatlesin paras biisi on jotain mitä et tahdo mainita?
Subjektiivinen kokemus. Sellaista se musiikki on.
Vastaa nyt, mikä on hyvä sävellyksenä?
Muutenhan voisi luulla että ei olekaan kovaa ainesta Beatlesissa.
Ei musiikki itse ole subjektiivinen kokemus vaan sen kuulija käsityskykynsä mukaan väittää sen olevan subjektiivinen kokemus.
Kertoo vain kuulijasta, ei musiikista.
"They found that pop music today relies on the same chords as pop music from the 1950s. Nearly all melodies are composed of ten most popular chords."
Lukematta Dhommin "tutkimuksia" ei käy selville onko yllä oleva lause tarkoitettu kehuksi vai moitteeksi. Tuskinpa se moite on, sillä suosituilla soinnuilla tehdään erittäin suosittua popmusiikkia. Siitä päästäänkin vanhaan totuuteen: ei väliä mitä tekee, vaan miten sen tekee.
Klassisen musiikin ongelmana on sen sotkuisuus. Tekijöillä on täysin väärä luulo siitä mitä teokseen tulisi laittaa. Virhe tehdään siinä, että kaikki mitä musiikkiin kuuluu, tungetaan samaan teokseen. Epämääräisiä sävellyksiä ja soitinten sekamelskaa; siitä syntyy melodiattomuus ja pitkäveteisyys. Ei pidä ihmetellä miksei kukaan osta.
Et näköjään ymmärrä fraasin sisältöä, joten voin paljastaa että kyllä kyseessä on musiikillinen puute. Hyvin vakava puute.
Se, että käytössä on keskimäärin tasan samat max 10 sointua kuin 1950-luvulla, kertoo pelkästään poopin täydellisestä kyvyttömyydestä kehittyä ja uusiutua.
Tässä tietysti se syy miksi poop kuolee aina muutama vuosi ilmestymisensä jälkeen, eikä jää elämään livekonsertteihin eikä myöskään musiikin historiaan.
Mielenkiintoinen väite. Järjetön.
Beatles teki (=levytti) lukuisia kappaleita, joita ei koskaan soitettu livenä.
Kun niin tehdään 50v ilmestymisen jälkeen, uutiskynnys ylittyy.
Mikä puute sinulla on dhönni?
Ei se riitä, että levy-yhtiön markkinointikoneisto käskee jonkun soittamaan jotain yhden tai kaksi kertaa.
Se soittaminen pitää olla jatkuvaa, oma-aloitteista, lahjomatonta ja kestää itsestään aikaa.
Tosiasia on ettei Beatlesia ole soitettu livenä enää sitten 1960- ja 1970-lukujen.
ai jaa. Untamo on ulalla.
Ensin sanoo ettei pop kestä 5 vuotta. Jos se kestää 50 vuotta niin 'levy-yhtiö' käskee soittamaan ...
Käskeekö levy-yhtiö soittamaan niitä leirinuotiollakin?
Muttakun se ei ole kestänyt.
Kestäminen tarkoittaa sitä, että ihmiset soittavat jotain omasta aloitteestaan jarkuvasti ilman että levy-yhtiö palkkaa jonkun tekemään niin myynninedistämistarkoituksessa.
Ja mitä tulee leirinuotioille, ei siellä tänä päivänä todellakaan mitään Beatlesia veisata.
klassinen ei elä, sillä sitä soitetaan vain, koska ihmisiä palkataan verovaroin sinfoniaorkkiin sitä soittamaan.
Beatles kaikuu levylautasilla, radiossa, tributebändeissä, muissa bändeissä, covereina, leirinuotioilla.
Et ole varmaan koskaan päässyt leirinuotiolle.
hahahah. Ei Suomessa. Muualla kyllä
Ei sitä lauleta muuallakaan. Bieberiä ehkä mutta ei Beatlesia.
Tämä linkki on ollut palsatalla jo pitkään:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10638573
"Helsingin kaupunginorkesteri konsertoi vuosittain runsaalle 100 000 kuulijalle. Tarve kehittää uusia esityskanavia on tullut konserttiyleisöltä, sillä konserttiemme kysyntä on ylittänyt tarjonnan, toteaa HKO:n ylikapellimestari John Storgårds."
Yhdellä sinfoniaorkesterilla siis on vuosittain 100 000 kuulijaa, RSO:lla toinen mokoma, Turulla, Tampereella, Jyväskylällä ja muilla arviolta 5 numeroinen luku, miettikää kuinka monta kertaa enemmän ihmiset kuuntelevat vuosittain klassista musiikkia verrattuna niihin, jotka kuuntelevat Beatlesia.
Klasuorkesterin 100 000 kuulijaa on valhe. Eihän niillä ole keikkojakaan niin paljon, jotta sellainen kuulijamäärä saavutettaisiin. Tuollainen onnistuu vain radioinnin avulla ja siitäkin huolimatta tuo luku on erittäin vahvaa liioittelua.
Voit Dhöntsä laskea montako keikkaa vuodessa pitäisi tehdä ja millä kuulijamäärällä, jotta luku 100 000 saavutettaisiin.
On myös todettu yksinomaan soittajien perheiden osallistumisen kerryttävän tuon määrän kuulijoita. Edes pakotetut koululaiset eivät olisi luvussa mukana.
100.000 kuulijaa on yhdellä paul Maccalla yhdessä konsertissa.
Höpö höpö. Tavallisia aikuisia veronmaksajia ne ovat jotka viikoittain klassista käyvät kuuntelemassa. Teikäläiset Beatlesin kuluttajat olette vähemmistönä Suomessakin.
Kyllä niillä on keikkoja ihan säännöllisesti ja useinkin on salit täpösen täynnä. Suosittelen lämpimästi, että tulet mukaan kuuntelemaan ja jätät 60-luvun BeachBoysit pölyttymään levyhyllyyn.
Taidatkin olla kuuro. Se selittää miksi et Beatlesia kuule laulettavan.
No missä sitä Beetlesiä sitten lauletaan tänä päivänä? Ja kuka sitä laulaa? Ei ainakaan suomalainen nuori niin tee.
Miksei suomalaiset lehdet julkaisen tällaisia tutkimuksia?