488 kommenttia...

Sampo Terho (perussuom.) on oikeassa, ja löytänyt perustelunsa tältä foorumilta.

Visst är där många inlägg,jag räknade på skoj en av språksoldaternas (J V Lehtonen )inlägg han hade 39 st och många andra aktivister har säkert samma mängd.

Nedräkningen har börjat för pakkovenskan.

Kävin läpi kaikki pakollista ruotsia puoltavat viestit. Niissä ei kyetä millään tavoin horjuttamaan Sampo Terhon esittämää kritiikkiä. Ainoat perustelut pakolle ovat

- pakkoruotsi on laissa, siksi se on hyvä
- pakkoruotsia puhutaan Nordenissa, siksi se on hyvä
- pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon on ihan kevyt juttu, siksi sitä ei voi vastustaa

Tuntuu uskomattomalta, että koulutetut ihmiset menevät tunteella mukaan keskusteluun, eivätka tajua miten köykäisillä argumenteilla yrittävät hallita toisten elämää ja riistää toisten oikeuksia.

"488 kommentttia"
Tosi hyvä kirjoitus pakkoruotsin tarpeettomuudesta !
Jos ruotsinkieli olisi niin hyödyllistä kuin suomalaisuuden rasistit väittävät, niin eihän sitä tarvitsisi pakolla opettaakaan vain jokainen opiskelisi sitä tarpeellisuuden takia eikä pakosta.
Ruotsinkieli on niin turhaa ja ja tarpeetonta etteei sitä kukaan järkevä koululainen opiskelisi ilman pakkoa .
Ruotsinkieltä esiintyy suomessa kolmea versiota vaasanseutu, turunsseutu ja helsingin seutu, muualla se on vielä harvinaisempaa kuin näissä mainituilla alueilla ja sisältää paljon suomalaisia sanona.
Joten ruotsinkieli on suomessa turha ja tarpeetom.

Tiia Turkia: ”Ruotsin kieli on katoava luonnonvara Suomessa ja valtionhallinnossa.” Svenska språket i arbetet vid inrikesministeriet – användning, kunskaper och beaktande vid
anställning
Pro gradu-tutkielma 2011, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen tiedekunta Kielten laitos
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää sisäasiainministeriön henkilöstön ruotsin kielen
käyttöä työtehtävissä, ruotsin kielen taitoa sekä sen huomioon ottamista työhön otettaessa.
Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat, kuinka usein ja millaisissa työtilanteissa ruotsin
kieltä käytetään, miten henkilöstö itse arvioi oman ruotsin kielen taitonsa ja onko ruotsin
kielen taitoa otettu huomioon työhönottotilanteessa. Tutkimus kohdistuu koko
sisäasiainministeriön henkilöstöön.

Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.
Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia. Henkilöstö arvioi ruotsin kielen taitonsa pääosin tyydyttäväksi. Taidot
luetun- ja kuullunymmärtämisen osalta luokitellaan hyviksi, mutta muut kielitaidon osa-alueet
määritellään tyydyttäviksi. Ruotsin kielellä puhuminen jää henkilöstön arvion mukaan
hieman tyydyttävän tason alapuolelle.

Ruotsin kielen taidon huomiointi työhönottotilanteessa ei tämän tutkimuksen perusteella ole
täysin systemaattista riippumatta siitä, onko korkeakoulututkinto kelpoisuusehtona viralle.
Vastaajista vähän yli puolen kohdalla ruotsin kielen taito on huomioitu työhön otettaessa.
Noin puolet vastaajista kertoo todistaneensa ruotsin kielen taitonsa kielitaitotodistuksella.
Haastattelu ruotsin kielellä on satunnaista, sillä vain kymmenesosaa vastaajista on
haastateltu ruotsiksi työhönottotilanteessa.

Jo gradun otsikko kertoo, missä mennään - pakkoruotsi on tulossa tiensä päähän ja se avaa polun pohjoismaiden ja Baltian maiden mallin mukaiseen viraslliseen yksikielisyyteen.