MITÄ MUTAATIOT JA PERINNÖLLISYYSTIEDE OSOITTAA?

MITÄ MUTAATIOT JA PERINNÖLLISYYSTIEDE OSOITTAA?


DNA (RNA YM.) PERINNÖLLISYYDESTÄ:

Tärkeää on se, että DNA kykenee itse korjaamaan perimälle aiheutuneita vaurioita. Eliö säilyy geeniperinnön mukaisena!

Perimän vaurioita "korjaavat entsyymit" turvaavat eliön elämän jatkuvuuden sukupolvesta toiseen.

"Varsinkin DNA-molekyylien merkittävät vauriot voivat synnyttää hätätilareaktion, jolloin valmistuu suuret määrät korjausentsyymejä."


KÄRPÄSKOKEET:

Banaanikärpäsillä tehdyt kokeet ovat vaivuttaneet tiedemiehiä epätoivoon, kun kärpäsen ominaisuudet tosiasiassa huonontuivat! Esim. Dozhansky ja R. Goldschmidt olivat todenneet:

"... Drosphilan selväpiirteiset mutantit ovat lähes poikkeuksetta elinvoimaisuudeltaan ja hedelmällisyydeltään heikompia ja lyhytikäisempiä
kuin luonnossa elävät kärpäset. ...

(Tarkkailtuaan useiden vuosien ajan banaanikärpäsissä tapahtuvia mutaatioita Goldschmidt R. vaipui epätoivoon ja valitti),
muutokset ovat toivottoman pieniä, että vaikka tuhat mutaatiota yhtyisi yhdessä yksilössä ei silti olisi syntynyt uutta lajia."
(- Scientific American - Darwin Retried ym.)


MUTAATIOT JA RODUNJALOSTUS:

Mutaatiot eivät luo uutta, eivätkä ole rakenteita lisääviä, vaan vahingoittavia, jonka mm. hyönteiskokeet osoittavat!

Myöskään kasvit eivät olosuhteissaan muutu lajista toiseen, vaikka kasvattavat voimakkaammat juuret.

Lajien sisällä voi tapahtua vaihtelua:
ihmiselle kasvaa kuusi sormea ym. epämuodostumaa kädessään tai hiusten väri ja laatu muuttuu mutaation, myrkyn kemikaalin johdosta. Ihminen pysyy ihmisenä, eikä muutu muuksi.


RODUT:

Valkoisen ja mustan rodun erilaisuudet johtuvat erilaisesta elämän taustasta, koulutuksesta ym., mutta ei ne ole yl. sen tyhmempiä (värilliset), kuin valkoisetkaan, jos saavat saman perustan, elämän lähtökohdat (kasvatus, ravinto ym.)

Usein on saatu vanhempien älykkyyden ansiosta - älykkäämpiä lapsia, mihin on osansa lasten kasvatuksella.