Palstan vakioaihe -18 tapahtumat on pääosin juupas- eipäs kinaamista, historiaa tuntevat eivät ilmeisesti viitsi kinaamiseen osallistua.
Alla olevat lainaukset ovat kirjasta Sisällissodan pikkujättiläinen WSOY 2009 ss 226-245
"J.Paavolaisen tutkimus punaisen terrori uhrit 1649 valkoisen 8380, Suomen sotasurmat tutkimus projekti yhteensä 9720 nykykäsitys punaisten 1649 valkoisten mahdollisesti lälempänä 10 000 henkilöä"
"Vihalla voidaan tappaa ehkä kymmeniä ihmisiä , mutta satojen ja tuhansien ihmisten surmaaminen vaatii organisaatiota. Se vaatii myös välinpitämättömyyttä, kyynisyyttä ja pahaa tahtoa. Vuonna 1918 näitä riitti sodan molemmilla puolilla"
Siviiliväestön järjestelmällisen terrorin aloitti tietääkseni britit Buurisodassa. He kokosivat Buurien siiviilit keskitysleireihin, ja tuhosivat Buurien tilat. Täm'n takia Buurit lopettivat sissisotansa.
1. MS aluksi saksalaiset vallattuaan Belkian teloittivat kolmessa viikossa 1200 siviiliä. 18-20 levottomuuksissa venäjällä, saksassa,itävällan jne siviilien terrori oli tavanomaista.
Tuohon aikaan oli siis sodan luonne muuttunut pahaksi siviilien osalta. Otettuaan haltuunsa maa-alan osa sotilastoimintaa oli eristää ne vastustajat joiden ajateltiin voivan asettua vastusta´maan miehittäjiä, usen heidät myös surmattiin. Tämä suuntaus näyttä vain kasvaneen nykyaikaan tultaessa. Nykysodissa kuolee enemmän siviilejä kuin sotilaita.
Kun -18 terrori vaati organisaatioita ei kummallakaan osapuolella ollut eritystä kiinnostusta niiden toiminnan selvittämiseen, Siksi yksittäisiä murhia ylikorostettiin. SDP:n lehtiä lakkautettiin kun ne käsittelivät järjestäytynyttä terroria, vapaussoturien häpäisynä. Myöskään porvarillisissa lehdissä ei sallittu kritiikkiä. Suojeluskunnat estivät sen.
Näistä ja muistakin syistä tieto kulki huhuina jotka olivat vahvasti liioiteltuja tai täysin perättömiä. NL:n puolella sinne paenneet punaiset kirjoittivat muutaman kirjan, jotka olivat puhdasta propagandaa.
Alla olevat lainaukset ovat kirjasta Sisällissodan pikkujättiläinen WSOY 2009 ss 226-245
"J.Paavolaisen tutkimus punaisen terrori uhrit 1649 valkoisen 8380, Suomen sotasurmat tutkimus projekti yhteensä 9720 nykykäsitys punaisten 1649 valkoisten mahdollisesti lälempänä 10 000 henkilöä"
"Vihalla voidaan tappaa ehkä kymmeniä ihmisiä , mutta satojen ja tuhansien ihmisten surmaaminen vaatii organisaatiota. Se vaatii myös välinpitämättömyyttä, kyynisyyttä ja pahaa tahtoa. Vuonna 1918 näitä riitti sodan molemmilla puolilla"
Siviiliväestön järjestelmällisen terrorin aloitti tietääkseni britit Buurisodassa. He kokosivat Buurien siiviilit keskitysleireihin, ja tuhosivat Buurien tilat. Täm'n takia Buurit lopettivat sissisotansa.
1. MS aluksi saksalaiset vallattuaan Belkian teloittivat kolmessa viikossa 1200 siviiliä. 18-20 levottomuuksissa venäjällä, saksassa,itävällan jne siviilien terrori oli tavanomaista.
Tuohon aikaan oli siis sodan luonne muuttunut pahaksi siviilien osalta. Otettuaan haltuunsa maa-alan osa sotilastoimintaa oli eristää ne vastustajat joiden ajateltiin voivan asettua vastusta´maan miehittäjiä, usen heidät myös surmattiin. Tämä suuntaus näyttä vain kasvaneen nykyaikaan tultaessa. Nykysodissa kuolee enemmän siviilejä kuin sotilaita.
Kun -18 terrori vaati organisaatioita ei kummallakaan osapuolella ollut eritystä kiinnostusta niiden toiminnan selvittämiseen, Siksi yksittäisiä murhia ylikorostettiin. SDP:n lehtiä lakkautettiin kun ne käsittelivät järjestäytynyttä terroria, vapaussoturien häpäisynä. Myöskään porvarillisissa lehdissä ei sallittu kritiikkiä. Suojeluskunnat estivät sen.
Näistä ja muistakin syistä tieto kulki huhuina jotka olivat vahvasti liioiteltuja tai täysin perättömiä. NL:n puolella sinne paenneet punaiset kirjoittivat muutaman kirjan, jotka olivat puhdasta propagandaa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jatkoa....
Venäjälle oli julistettu sotatila, suomalaisten laillisuusmiesten kannan mukaan se oli suomessa laiton. lain mukaan jopa varkaudesta oli kuolemantuomio. Venäläiset upseerit käyttivät lakia varsin kärkkäästi.
Kun Mannerheimin johtama esikunta alkoi perustaa kenttäoikeuksia, senaatti ei sitä hyväksynyt. Tilanne oli sekava, varsinkin kun lehdistössäkään asiaa ei selvenetty. Mannerheimin "ammuttava tavattaessa" käskyä noudatettiin laajalti.
Kenttäoikeusien toiminnan ulottuessa koko maahan niissä oli usein lakimies puheenjohtajana. Näiden olisi pitänyt ymmärtää oikeuden olevan laiton, koska asiaa oli käsitelty vuosia ennen sisällissotaa. Oikeuksien maallikot-lautamiehet eivät tätä todennäköisesti tienneet.
Kun toiminta oli organisoitua, pidätyksen ja ehkä kuulustelut hoiti yhden tason miehet, syytteet toinen tuomion kolmas, ja toimeenpanon neljäs taso.
Punaisten puolella toiminta oli myös järjestäytynyttä. He vangitsivat niitä henkilöitä joiden voitiin rytyvän vastarintaan tai auttamaan sellaisessa. Vankien kohtalosta päätti yleensä paikallinen esikunta, usein vain pääkkikkö. Varsinkin tappion häämöttäessä yksi mien teki päätöksen. Toiminta oli sen verran lajaa, että punaisten lehdisä vaadittiin muutaman kerran sen lopettamista.
Valkoinen senaatti ei tuossa tilanteessa halunnut eikä olisi pystynytkään tekemään muutä kun antamaan yleisen armahduslain.
Sama ongelma on ollut myöhemmänkin terrorin osalta, teoista on tuomittu lähinnä suoritusportaan henkilöitä, käskyn antajat ovat natseja lukuunottamatta selvinneet rangastuksetta.
....Valkoinen senaatti ei tuossa tilanteessa halunnut eikä olisi pystynytkään tekemään muutä kun antamaan yleisen armahduslain....
Jos senaatti eli hallitus antoi, tai siis sääti, tuon lain niin sehän oli silloin laiton laki. Hallituksella ei ole Suomessa ollut lainsäädäntövaltaa, ainoastaan laillinen eduskunta olisi voinut lain antaa. Laillista eduskuntaa ei tuolloin kuitenkaan ollut sillä kymmeniä kansanedustajia oli vankeina, kaatunut tai tapettu. Ennen uusia vaaleja annetut lait olivat siten laittomia eikä muutenkaan armahdusta voida myöntää ellei ensin ole oikeus todennut rikosta tapahtuneeksi ja tuominnut rikollista. Vain tuomittu voidaan armahtaa, se kai on kaikille selvä.
Tuo ns. armahduslakihan koski vain "kapinan" tukahduttamiseksi tehtyjä laittomuuksia. Nyt kuitenkin tuon armahduksen perusteella kaikki porvariston köyhiin kohdistamat rikokset jätettiin tutkimatta eli tosiasiassa armahdettiin lain vastaisesti kaikki yksityisetkin kostot, joilla ei ollut mitään tekemistä ns. kapinan kanssa. Näin toimii porvaristo silloin kun se "palauttaa" maahan laillisuutta. Tosiasiassa lailla pyyhitään rasvaista pe.settä ivallisesti nauraa hohottaen ja monikin isäntämies käveli ryöstömurhalla saaduissa huopikkaissa naureskellen pitkin kylänraittia.
Maan ollessa poikkeustilassa(=sodassa), säädetään poikkeuksellisia lakeja.
,,,,Maan ollessa poikkeustilassa(=sodassa), ,,,,
Väärin, Suomeen ei oltu julistettu sotatilaa koko kahinan aikana eli laillisuusmielessä elettiin normaalia siviilielämää ja olisi pitänyt noudattaa sen mukaisia lakeja.
Aika outoa onkin juuri se kun laillisuuden palauttajiksi itseään tituleeraavat eivät itse välitä laeista tuon taivaallista. Kuten ne kuuluisat kenttäoikeudetkin. Mikään laki tai asetus ei tuntenut sellaisia eikä siten oltu myöskään määritelty niille toimintatapoja tai valtuuksia. Näin ollen kaikki niiden langettamat kuolemanrangaistukset täytäntöönpanoineen olivat sen ajan oikeitten lakien mukaan selkeästi murhia. Ilmankos niiden ns. pöytäkirjat sittemmin hävitettiinkin. Ehkä ne koettiin liian kuumaksi tavaraksi. Jos ne oikeudet olisivat olleet laillisia organisaatioita niin eihän niiden pöytäkirjoja olisi edes saanut hävittää kuten ei muitakaan oikeuksien pöytäkirjoja hävitetä, vaan ne on määrätty pysyvästi säilytettäviksi.
kuulostaa uskomattomalta, että isäntien olisi pitänyt tehdä murha saadakseen huopikkaat.
Kerro ihmeessä edes joitakin kylänraitteja
keskustelu meni taas vahaan kinaamiseen vanhoita asenteista. Ilmeiseti kiihkottomaan,laajempaan keskusteluun ei ole edellytyksiä
"Aika outoa onkin juuri se kun laillisuuden palauttajiksi itseään tituleeraavat eivät itse välitä laeista tuon taivaallista. Kuten ne kuuluisat kenttäoikeudetkin. Mikään laki tai asetus ei tuntenut sellaisia eikä siten oltu myöskään määritelty niille toimintatapoja tai valtuuksia."
Lain tulkinnasta oltiin erimielisiä senaatin ja armeijan johdon välillä, Mannerheimin kanta voitti.
Tämä on aika ymmärrettävä, sillä Mannerheimin vastuulla oli käytännön ongelma, punakaartin vangit. Valkoiset eivät olleet varautuneet sellaiseen määrään. ja solle oli pakko tehdä jotain.
Laillisuusasia oli esillä vain ylemmän johdon ja sivistyneistön keskusteluissa. Kentällä olevien paikallisten esikuntien jäsenet eivät varmaankaan tienneet asiaa. kun Mahherheim antoi käskynsä, tuskin kukaan jäi ajattelemaan sen laillisuutta.
" Jos senaatti eli hallitus antoi, tai siis sääti, tuon lain niin sehän oli silloin laiton laki. "
Ei ollut senaatti. Oli valtionhoitajan (valtion päämies) asetus:
Korkeimman vallan haltijan päätös valtiorikoksiin syyllisten henkilöiden armahtamisesta.
Annettu Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918, Suomen painettu asetuskokoelma 165/1918 s. 1.
Jos asetus oli laiton, niin seuraava vaaleilla valittu eduskunta olisi voinut sen kumota. Se ei tehnyt sitä.
,,,,,Ei ollut senaatti. Oli valtionhoitajan (valtion päämies) asetus:,,,,
Se vasta olikin täydellinen rikos. Mikään laki ei tuntenut silloin eikä nytkään tilannetta missä yksi ihminen säätelee lakeja tai antaa noin voimakkaita asetuksia. Ei tietenkään porvarien hallitsema eduskunta lähtenyt sitä muuttamaan vaikka tiesi täysin hyvin sen laittomaksi.
Mutta on taas tuossakin yksi valkoisen toiminnan kummallisuuksia. Selitetään miten taisteltiin demokratian ja laillisuuden puolesta punaista diktatuuria vastaan mutta poljetaan lakeja sen kuin keretään ja niin paljon kuin oma tai oman "jengin" etu vaatii. Tehdään päätöksiä, jotka eivät perustu mihinkään lakiin tai asetuksiin. Yksi mies sanelee mitä tehdään ja sitä nimitetään jälkikäteen demokratiaksi.
Jatkan vielä vähän kun äsken unohtui. Tunnetaan toinen tapaus ja tilanne kun eurooppalaista valtiota hallittiin päämiehen asetuksin. Sodan loppuvaiheessa Hitler hallitsi Saksaa Johtajan asetuksin ja normaali lainsäädäntötoiminta oli syrjäytetty ja lakkautettu. Mutta sehän on diktatuuria, ei demokratiaa.
Melkein kaikissa maissa on valtionpäämiehellä armahdusoikeus, yksi vanhimmista vallan merkeistä. Ja eduskunnalla on täysi oikeus olla hyväksymättä tai kumota asetuksia. En siis ymmärrä purkauksiasi tässä suhteessa. Vai pystytkö yksilöimään sen lain, jota tuolloin rikottiin?
valtion päämiehellä ja hallituksella oikeus antaa asetuksia lainsäädäntöä täydentämään. Diktatuurit, kuten koipiparan ihailema NL, ovat sitten eri asia. Tosin stallarit eivät sitäkään eroa ymmärrä.
Terroria oli alueellista, sattumanvaraista ja järjestelmällistä. Punaisten oli enemmän alueellista ja sattumanvaraista, mikä johtui pelkästään lopputulemasta.
Tämä kertomus on sisällissodan koko kuva pienoiskoossa:
Halsti oli pikkupoikana saksalaisille tulkkina Tammisaaren tienoilla. Oli saatu pari punavankia. Nuori saksalainen upseeri oli vanhan maailman herrasmies eikä ymmärtänyt vankien pelkoa. Hän määräsi ruokaa ja takasi pelokkaiden vankien turvallisuuden. Kun saksalainen lähti, paikalle ilmestyi pari paikallista isäntää, jotka muitta mutkitta ampuivat vangit.
Saksalainen sai melkein halvauksen raivosta ja huusi katkerana: Scheisse Garden, rot oder weiss! (paskakaarteja, punaiset ja valkoiset)
Olen samaa mieltä sotilaan analyysista.
....rot oder weiss! ....
Sana oder on kylläkin suomeksi tai, ei siis ja. Ja-sana on saksaksi und. Kyseessä on myös yksikkömuodot eli "Paskakaarti, punainen tai valkoinen". Ajatus on tietenkin sama mutta tämä vain semanttisena korjauksena. Toivottavasti ei kirjoittaja närkästy.
Kääntäjänä otin vapauden yrittää sanoa suomeksi saman, mitä saksalainen haki. Molemmat ovat rinnastuskonjunktioita. Ja samaa mieltä siitä, että ajatus tässä on oleellinen.
Saksalaisen näkemyksessä heijastuu ehkä sekin, että vuonna 1918 saksalaiselle upseerille "kaarti" oli perinteikäs erikoisjoukko. Nyt hän kohtasi barbaarisia rosvolaumoja.
Kertomus on vain hyvin pieni osa sisällissotaa.
"Nyt hän kohtasi barbaarisia rosvolaumoja."
Pitää paikkansa punakaartin osalta, tosin ei ihan poikkeuksetta.
Hallituksen joukot olivat järjestynyttä sotaväkeä, vaikka heikon koulutuksen takia kurista joskus lipsuttiin.
Tarinan isännät tuskin olivat valkoisen armeijan miehiä, vaan punaista teroria kostavia paikallisia.
Tietenkin on. Emme kai näissä viesteissä kuvittele kirjoittavamme sisällissodan rajat, rakenteet ja kaikki näkymät :)
Hahmopsykologisesti voimme nähdä metsän ja puut. Yksityiskohdista yleiseen, yleisestä yksityiskohtiin.
Kirjoitin myös: "Terroria oli alueellista, sattumanvaraista ja järjestelmällistä. Punaisten oli enemmän alueellista ja sattumanvaraista, mikä johtui pelkästään lopputulemasta."
Jos mietimme, millainen osa sisällissotaa kertomus on, mietimme ehkä, miten monta tuollaista sattumanvaraista tapausta oli. Monta.
Punaisten alueellinen terori on yksi kostoterrorin motiiveista.
Systemaattisesta metodista esimerkki on Hans Kalmin eteneminen Päijänteen länsirannalla. Johtajat ammuttiin heti, jolloin etenevien joukkojen takamaasto (kylät) jäivät ilman ideologista johtoa ja vastarintavoimaa. Helpotti vartiointia.
Että tällaisia.
Juuri näin. Punaista terroria kostavia isäntiä.
"Hallituksen joukot olivat järjestynyttä sotaväkeä, vaikka heikon koulutuksen takia kurista joskus lipsuttiin."
Tästä seuraa loogisesti se, että punaisten joukkomurhat olivat järjestyneen valkoisen vallan tietoisesti organisoimia tekoja. Kuten olivatkin.
kostettiin paikallisin voimin. Asialla oli suojeluskuntien johtomiehet ja heidän kannattajansa. Toiminta vaihteli suuresti kunnittain. Monissa sadoissa kunnissa kosto supistui pidätettyjen punikkien luovutuksiin vankileireille. Paikallisia teloituksia oli yleensä vain muutama.
Punikit sen sijaan kostivat sekä satunnaisesti vanhaan vihaan pohjaten, että järjestelmällisellä tappamisella. Joukkomurhia tehtiin kymmenittäin.
Tulee muistaa, että punikkeja rangaistiin kapinasta ja muista rikoksista - aiheetta tai aiheellisesti. Valkoiset eivät olleet syyllisiä mihinkään, ellei sitten laillisen vallan ja omaisuutensa puolusta miseen. Tätä eroa näkyy olevan vaikea ymmärtää.
Sisällissodan jälkeen molemmillakin osapuolilla oli syynsä vaijeta johdon orgasisoimasta väkivallasta. Punaisten yritykset estettiin, kun sos.demit yrittivät lehti lakkautettiin.
Tämän johdosta ilmestyi kirjoja, usein ulkomailla painettuja, joissa liijoilteltiin vastapuolen tekemiä yksittäisiä murhia. Näistä propaganda kirjoista ja suullisista huhuista muidostui kummallekkin puolelle "totuus".
Se ei kuitenkaan vastannut todellisia tapahtumia. Sotaa alettiin tietääkseni tutkimaan vasta 60-70 luvuilla kohtalaisen puolueettomasti.
Tästä syystä on kansalaisille sisällissodan "totuus" kovin erilainen.
Hyväksyn ajattelusi. Näin on.
"Tästä syystä on kansalaisille sisällissodan "totuus" kovin erilainen. "
Äärivasemmalla ei tutkittua totuutta hyväksytä lainkaan. Tietysti se kirvelee myös oikealla. Voittajana se kyetään jotenkin nielemään.
Ei pidä kaartia sekoitaa kaadereihin eli kapitulantteihin.
Ei luotettu " Demoraatiin "
Tänään huomataan , olemme " Demokraatin" tien
käyneet loppuun.
Aina jossain on vaalit eikä voida päättää vaikeita asioita.
Olkoon kysymyksessä EU tai Suomen asiat.
Tai hyvän asian esittää väärä piolue.