Kyproksessa odotetaan jo käsi pitkällä että Katainen tulee välillisesti pelastamaan suomalaisia työpaikkoja euroa tukemalla. Taloussanomat tänään:
Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastuspaketeista" suurin osa on päätynyt "pelastettavien" kriisimaiden yksityisille rahoittajille, kuten kansainvälisille suurpankeille ja vipurahastojen kaltaisille muille sijoittajille.
Seuraavan "pelastuspaketin" anoja vaikuttaa kriisin vähäpätöiseltä sivujuonteelta – mutta kriisirahan lopullinen määränpää näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta.
Seuraavaksi Suomellakin näyttää olevan suuri riski päätyä "pelastamaan" kansainvälisiä rahanpesijöitä.
Kyse on Kyproksesta, joka on:
♦ kansantalouden luvuin euroalueen kolmanneksi pienin jäsenvaltio,
♦ valtion velkamäärin kuin tähänastisten kriisitoimien pyöristysvirhe,
♦ veroja pakoilevan laittoman rahan keskeinen kauttakulkupaikka, ja
♦ europäättäjien poliittinen painajainen ja rutikuiva ruutitynnyri.
Eivätkä Kyproksen alituiset rahanpesuepäilyt ole kuin puolet europäättäjien painajaisesta.
Toinen puoli on se, että ilman "pelastuspakettia" Kypros on vaarassa "kaatua" maksukyvyttömyyteen ja jopa ajautua eroon eurosta.
Europäättäjillä onkin edessään yksi kriisin tähän mennessä vaikeimmista valinnoista, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa eikä yhtään hyvää.
Heidän on joko myönnettävä Kyprokselle tukiluottoja ja näin käytännössä pelastettava kansainväliset rahanpesijät pinteestä. Tai sitten heidän on otettava riski edes pikkuruisen eurovaltion vararikosta ja jopa euron hajoamisesta.
Kuin kriisitoimien
pyöristysvirhe
Kyproksen valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppistä velkaa yhteensä noin 15 miljardia euroa, ilmenee valtion rahoituskonttorin julkaisemista tiedoista.
Saarivaltion velka on pyörein luvuin 0,2 prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista ja 0,4 prosenttia viiden huimasti Kyprosta suuremman kriisivaltion, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, velkamäärästä.
Pelkät valtion omat velat ja niiden hoitaminen eivät ole Kyprokselle edes taantuman oloissa varsinainen ongelma, vaan se, että valtion velkataakka uhkaa pikapuolin räjähtää kaksinkertaiseksi tai vielä suuremmaksi.
Samaan tapaan kuin aiemmin Islannissa, Irlannissa ja viimeksi Espanjassa, varsinainen ongelma ovat Kyproksessakin pankit. Ne ovat saarivaltion talousmittoihin verrattuna hervottoman suuria – ja lisäksi viittä vaille valtion sylissä.
On epäselvää, kuinka kauan Kyproksen pankit kykenevät jatkamaan toimintaansa elleivät ne saa valtiolta uutta pääomaa.
Osakkeenomistajat tai muutkaan yksityiset rahoittajat eivät suostu pääomittamaan tai muutoinkaan rahoittamaan uusin sijoituksin pinteessä olevia kriisipankkeja.
Osa Kyproksen suurista pankeista anoi valtiolta pääomatukea jo viime keväänä pian sen jälkeen, kun ne olivat kärsineet mittavia tappioita Kreikan valtion ensimmäisessä velkasaneerauksessa.
Tarvittavat summat ovat liian suuria Kyproksen valtiolle – joka anoikin pian pankkien pääomapyynnön jälkeen apurahoitusta muilta eurovaltioilta.
Mutta ilmeisesti europäättäjät vastaanottavat kulissien takana juuri tämänkaltaista painetta eri ilmansuunnista Kyprokselta Frankfurtin pankkikortteleihin ja Lontoon Cityyn – ja mahdollisesti aina Venäjälle asti.
Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastuspaketeista" suurin osa on päätynyt "pelastettavien" kriisimaiden yksityisille rahoittajille, kuten kansainvälisille suurpankeille ja vipurahastojen kaltaisille muille sijoittajille.
Seuraavan "pelastuspaketin" anoja vaikuttaa kriisin vähäpätöiseltä sivujuonteelta – mutta kriisirahan lopullinen määränpää näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta.
Seuraavaksi Suomellakin näyttää olevan suuri riski päätyä "pelastamaan" kansainvälisiä rahanpesijöitä.
Kyse on Kyproksesta, joka on:
♦ kansantalouden luvuin euroalueen kolmanneksi pienin jäsenvaltio,
♦ valtion velkamäärin kuin tähänastisten kriisitoimien pyöristysvirhe,
♦ veroja pakoilevan laittoman rahan keskeinen kauttakulkupaikka, ja
♦ europäättäjien poliittinen painajainen ja rutikuiva ruutitynnyri.
Eivätkä Kyproksen alituiset rahanpesuepäilyt ole kuin puolet europäättäjien painajaisesta.
Toinen puoli on se, että ilman "pelastuspakettia" Kypros on vaarassa "kaatua" maksukyvyttömyyteen ja jopa ajautua eroon eurosta.
Europäättäjillä onkin edessään yksi kriisin tähän mennessä vaikeimmista valinnoista, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa eikä yhtään hyvää.
Heidän on joko myönnettävä Kyprokselle tukiluottoja ja näin käytännössä pelastettava kansainväliset rahanpesijät pinteestä. Tai sitten heidän on otettava riski edes pikkuruisen eurovaltion vararikosta ja jopa euron hajoamisesta.
Kuin kriisitoimien
pyöristysvirhe
Kyproksen valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppistä velkaa yhteensä noin 15 miljardia euroa, ilmenee valtion rahoituskonttorin julkaisemista tiedoista.
Saarivaltion velka on pyörein luvuin 0,2 prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista ja 0,4 prosenttia viiden huimasti Kyprosta suuremman kriisivaltion, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, velkamäärästä.
Pelkät valtion omat velat ja niiden hoitaminen eivät ole Kyprokselle edes taantuman oloissa varsinainen ongelma, vaan se, että valtion velkataakka uhkaa pikapuolin räjähtää kaksinkertaiseksi tai vielä suuremmaksi.
Samaan tapaan kuin aiemmin Islannissa, Irlannissa ja viimeksi Espanjassa, varsinainen ongelma ovat Kyproksessakin pankit. Ne ovat saarivaltion talousmittoihin verrattuna hervottoman suuria – ja lisäksi viittä vaille valtion sylissä.
On epäselvää, kuinka kauan Kyproksen pankit kykenevät jatkamaan toimintaansa elleivät ne saa valtiolta uutta pääomaa.
Osakkeenomistajat tai muutkaan yksityiset rahoittajat eivät suostu pääomittamaan tai muutoinkaan rahoittamaan uusin sijoituksin pinteessä olevia kriisipankkeja.
Osa Kyproksen suurista pankeista anoi valtiolta pääomatukea jo viime keväänä pian sen jälkeen, kun ne olivat kärsineet mittavia tappioita Kreikan valtion ensimmäisessä velkasaneerauksessa.
Tarvittavat summat ovat liian suuria Kyproksen valtiolle – joka anoikin pian pankkien pääomapyynnön jälkeen apurahoitusta muilta eurovaltioilta.
Mutta ilmeisesti europäättäjät vastaanottavat kulissien takana juuri tämänkaltaista painetta eri ilmansuunnista Kyprokselta Frankfurtin pankkikortteleihin ja Lontoon Cityyn – ja mahdollisesti aina Venäjälle asti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.