RKP:n Haglund: Kielen oppiminen on tahtokysymys

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1689382/rkpn-haglund-kielen-oppiminen-on-tahto-kysymys

On kyllä todella lapsellista yrittää puolustella pakkoruotsia sillä, mitä pieni kielivähemmistö opiskelee. Toki vähemmistö opiskelee ja oppii maansa pääkieltä, eikä siitä tule seurata mitään vastavuoroista pakkoa enemmistölle. Suomenkielisessä maassa suomen oppiminen tapahtuu kuin itsestään. Mamutkin oppivat muutamassa vuodessa. Ja suurin osa ns. ruotsinkielisistähän on kaksikielisiä jo kotoaan, eli ei siinäkään mielessä voi verrata.

Jos jollain on jalka poikki, ei muilta katkaista jalkaa tasapuolisuuden vuoksi. Pakkoruotsi on juuri yhtä älytöntä kuin jalkojen katkaisu terveiltä.


"Ruotsinkieliset nuoret aloittaa tänä päivänä monesti suomen ja ruotsin kielen opettelun jo heti koulu-uran alussa. Englanti tulee aika aikaisin opetukseen, sitten jopa saksa tai ranska seitsemännellä luokalla. Ruotsinkieliset lapset opiskelee keskimäärin enemmän kieliä kuin suomalaislapset ala-asteella, perustelee Haglund kantaansa."

Pakkoruotsin poisto on vain tahtokysymys eli päättäjien tahto kuunnella kansan mielipidettä.

Perussuomalaisten on tultava esiin.
Oinonen sai Wallinin suun tukittua, tulkoon nyt taas , tehtävä odottaa.

RKP:n Haglund: Kielen oppiminen on tahtokysymys

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund pitää kiinni ruotsin kielen opetuksesta koko maassa. Haglund ei ole valmis luopumaan ruotsin kielen opetuksesta Itä-Suomessa.

Tänään julkaistun MTV3 Uutisten kyselyn vastaajista liki 90 prosenttia on sitä mieltä, että venäjää pitäisi halutessaan saada opiskella ruotsin sijaan Itä-Suomen kouluissa. Haglund ei innostu ainakaan siitä, että ruotsi jäisi kokonaan pois.

– En näe siihen syytä. Silloin me teemme ratkaisuja, missä nämä Itä-Suomen nuoret laitetaan eri tilanteeseen kuin maan muut nuoret, joilta silti edellytetään sitä, että osataan ja hallitaan tämän maan molempia kotimaisia kieliä. Se on sitten heiltä pois, Carl Haglund toteaa.

– Ruotsinkieliset nuoret aloittaa tänä päivänä monesti suomen ja ruotsin kielen opettelun jo heti koulu-uran alussa. Englanti tulee aika aikaisin opetukseen, sitten jopa saksa tai ranska seitsemännellä luokalla. Ruotsinkieliset lapset opiskelee keskimäärin enemmän kieliä kuin suomalaislapset ala-asteella, perustelee Haglund kantaansa.

Haglundin mukaan Itä-Suomesta opiskelun tai työn perässä muuttaneen nuoren elämään voi tulla hankaluuksia jos ruotsia ei osata.

– Esimerkiksi monessa valtion virassa vaaditaan niin ruotsin kuin suomen kielen taitoja ja siitä syystä en asettaisi nuoria siihen asemaan.

Opiskelumahdollisuudet paremmaksi
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on samaa mieltä siinä, että venäjän kielen opiskelumahdollisuudet Itä-Suomessa pitää olla hyvät.

– Meidän lähtökohtana on ollut, että venäjän kielen opetusta pitäisi lisätä itärajalla, mutta se ei tarkoita sitä, että sitten ei opiskeltaisi ruotsia. Minä en lähtisi siihen asetelmaan, missä suomen ja ruotsin kieli ja venäjän kieli olisivat vastakkain. Se ei ole mielestäni kovin rakentava lähestymistapa.

MTV3 Uutisten kyselyssä 20 prosenttia vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että venäjän kielen opetus tulisi sallia Itä-Suomen kouluissa niin, että ruotsin kieli ei olisi enää pakollinen b-kieli. RKP:n puheenjohtaja on eri mieltä, ja hän toistaa, että kielen opiskelumahdollisuuksia kannattaisi ennemmin parantaa.

– Meillä on tilanne jo nyt sellainen, missä on mahdollisuus opiskella suomea, ruotsia ja venäjää ala-asteella, kaikkia samaan aikaan vielä. Ne eivät ole poissulkevia vaihtoehtoja.

Tahtotila tärkeä
Enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaaehtoiseksi peruskouluopetuksessa. Tällä hetkellä ruotsia ei voi vaihtaa venäjään, koska toista kotimaista on pakko opiskella.

Ruotsinkielen pakollisuuden poistamista peruskouluopetuksessa kannatti enemmistö, 57 prosenttia, MTV3 Uutisten tuoreessa kyselyssä. Muun muassa Itä-Suomessa moni kunta on hakenut kokeilulupaa opetushallitukselta, jolloin toisen kotimaisen tilalla opiskeltaisiin venäjää.

– Näillä kunnilla on mahdollisuus lisätä venäjän kielen opetusta suomen ja ruotsin rinnalle. Jotkut on niin tehnyt ja jotkut eivät. Jos katsotaan sitä opetussuunnitelmaa mitä suomenruotsalaisissa kouluissa on, niin sinne on saatu mahtumaan enemmän kieliopetusta kuin monessa suomenkielisessä koulussa. Se osoittaa sen, että jos sitä tahtotilaa on, niin kyllä se ratkeaa sillä, Haglund sanoo.

(MTV3)