leipä murenee...

kotileipuri

Olen alkanut leipoa itse herkullisia vaaleita leipiä kotona sähköuunissa ja käytän leipätaikinaan yleensä samoja jauhoja ja hiutaleita kuin sämpylöihinkin.
Alustan taikinan huolellisesti ja vaivaan sitä vielä jonkin aikaa leivinlaudallakin, mielestäni riittävästi. Kohotan taikinan kaksinkertaiseksi ennen leipomista ja myöskin ennen uuniin laittoa. Milloin leipää pitää pistellä tai sen pintaan leikata pintahaavoja kohoamisen varmistamiseksi?!Kysynkin nyt kokeneemmilta leipojilta hyviä ohjeita hiiva-, ja muidenkin leipien tekoon.

Leikatessani seuraavana päivänä viipaleita paistamastani leivästä se murenee osittain leikkuulaudalle sotkien sen ikävästi ja on hankala näin ollen syödäkin! Sämpylät eivät näin paljon murene, missä siis teen virheen leivänteon kohdalla!??Miten saisin leivistäni myös hieman kauemmin säilyviäkin, sillä en ehdi joka päivä leipomaan kun minun on käytävä työssäkin!? Itse leipominen kannattaa todella ja kai sekin harjoittelua vaatii onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.

8

6217

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jauhopussi

      Tulee vaan mieleen liian kova taikina ja vaivaamisen määrä, onko se riittävän pitkä?
      En kyllä lähtisi sille linjalle, että laittaisin taikinaan "mitä nyt kaapista löytyy", vaan miettisin aineiden leivontaominaisuuksia ja niiden suhdetta.
      Taikinan valmistuttua ainoastaan lepo 20 min ja sitten leivot ne leiviksi.
      Nostatus niin, että siinä on uuniin laitettaessa vielä uuninousua jäljellä, eli painat sormella leipää ja huomaat onko siinä vielä jännitystä jäljellä, sitä on oltava.
      Nostata leivät muovin alla ettei taikina kuivu ja kuoretu.
      Pistele tai viillä leivät just' ennen uuniin laittoa.
      Hyvä paisto, eikä mitään kuutamolla lämmitettyjä leipiä siis.
      Kuitenkin, onnistuminen on niin monen asian summa. Kokeile, kokemus on tässäkin valttia.

      • Kotileipuri

        Luin vastauksesi huolella ja samalla mietin omia tekemisiäni leivonnassa.
        1. Liian kova taikina. Tätä epäilin itsekin syyksi leivän murentumiseen. Täytyykin etsiä muutama taikinan ohje ja leipoa muutaman kerran valmiiksi annetuilla ainesosilla ja mittamäärillä. Toivottavasti tästä löytyy osavastaus pulmaani.

        2. Taikinan lepovaihe. Siinäkin voisi olla osasyy, sillä huomasin ylittäneeni reippaasti antamasi nostatusajan 20 minuuttia! Usein painotetaan nostattamisen tärkeyttä ennen leipomista ja sen jälkeen. Voisiko kokematon kotileipuri erehtyä tekemään liian perusteellista työtä tältäkin osin :)?

        Vieläkin joudun esittämään nolona tyhmän kysymyksen, johon en tunnu vastausta mistään saavan: milloin taikina on tarpeeksi alustettu ja pyöritetty leivinlaudalla, niin että taikinapala on valmis muotoiltavaksi uuniin pantavaksi leiväksi? Voiko sen erottaa silmämääräisesti, mikä on hyvin tai huonosti leivottu taikinapala?

        Joudun tunnustamaan kohottaneenikin leipiäni liian kauan pellillä ennen uuniin laittoa. Olen pelännyt leipieni repeilevän liian lyhyen nostatuksen jälkeen, mutta tätä ongelmaa ei ole ainakaan esiintynyt leivissäni. Eli, on seurattava tarkkaan milloin on oikea aika laittaa leivät paistumaan.

        Uunin lämpötilastakin voisin arvailla yhtä ja toista. Kokenmaton kotileipuri on todella hämillään siinäkin asiassa. Jokaisella leipälajilla tuntuu olevan oma lämpötilansa ja paistoaikansa, eikä kukaan ei kerro minulle mitähän ne voisivatkaan olla!? Mielestäni tämä asia selviää viimeistään nyt lauseesta, kun puhutaan hyvästä paistosta tai kuutamolla lämmittämisestä. Samoin paistoaika on kuin veteen piirretty viiva! Onko se jokaisen leipurin ensin tehtävä samat virheet oppiakseen hyväksi leivän tekijäksi?

        Kiitän kuitenkin iloisesti vastauksestasi ja sunnuntaina taas menen keittiöön tekemään uutta taikinaa. Minusta on ihanaa tuntea taikinan pehmeys käsiä vasten. Vastapaistetun leivän tuoksua ja makua ei voita mikään; siksi jaksan yrittää enkä luovuta!


      • Jauhopussi
        Kotileipuri kirjoitti:

        Luin vastauksesi huolella ja samalla mietin omia tekemisiäni leivonnassa.
        1. Liian kova taikina. Tätä epäilin itsekin syyksi leivän murentumiseen. Täytyykin etsiä muutama taikinan ohje ja leipoa muutaman kerran valmiiksi annetuilla ainesosilla ja mittamäärillä. Toivottavasti tästä löytyy osavastaus pulmaani.

        2. Taikinan lepovaihe. Siinäkin voisi olla osasyy, sillä huomasin ylittäneeni reippaasti antamasi nostatusajan 20 minuuttia! Usein painotetaan nostattamisen tärkeyttä ennen leipomista ja sen jälkeen. Voisiko kokematon kotileipuri erehtyä tekemään liian perusteellista työtä tältäkin osin :)?

        Vieläkin joudun esittämään nolona tyhmän kysymyksen, johon en tunnu vastausta mistään saavan: milloin taikina on tarpeeksi alustettu ja pyöritetty leivinlaudalla, niin että taikinapala on valmis muotoiltavaksi uuniin pantavaksi leiväksi? Voiko sen erottaa silmämääräisesti, mikä on hyvin tai huonosti leivottu taikinapala?

        Joudun tunnustamaan kohottaneenikin leipiäni liian kauan pellillä ennen uuniin laittoa. Olen pelännyt leipieni repeilevän liian lyhyen nostatuksen jälkeen, mutta tätä ongelmaa ei ole ainakaan esiintynyt leivissäni. Eli, on seurattava tarkkaan milloin on oikea aika laittaa leivät paistumaan.

        Uunin lämpötilastakin voisin arvailla yhtä ja toista. Kokenmaton kotileipuri on todella hämillään siinäkin asiassa. Jokaisella leipälajilla tuntuu olevan oma lämpötilansa ja paistoaikansa, eikä kukaan ei kerro minulle mitähän ne voisivatkaan olla!? Mielestäni tämä asia selviää viimeistään nyt lauseesta, kun puhutaan hyvästä paistosta tai kuutamolla lämmittämisestä. Samoin paistoaika on kuin veteen piirretty viiva! Onko se jokaisen leipurin ensin tehtävä samat virheet oppiakseen hyväksi leivän tekijäksi?

        Kiitän kuitenkin iloisesti vastauksestasi ja sunnuntaina taas menen keittiöön tekemään uutta taikinaa. Minusta on ihanaa tuntea taikinan pehmeys käsiä vasten. Vastapaistetun leivän tuoksua ja makua ei voita mikään; siksi jaksan yrittää enkä luovuta!

        Viikkolehtien ohjeista, joissa sanotaan: Nostata taikina hyvin, tuplakokoon, en paljon arvoa antaisi. Eikä se ole tarkoitus nostattaa sitä taikinaa ennen varsinaista leipomista, se on vaan taikinan lepoaika tämä 20 min. Miksi antaa hiivan kuluttaa voimaa taikinasta kun sen voi säästää varsinaiseen nostatukseen leipomisen jälkeen.

        Milloin olet vaivannut taikinaasi riittävästi, on vaikeampi määritellä. Se riipppuu paljon siitä millainen taikinasi on. Onko se pullataikina, sämpylätaikina, vai ruisleipä. Sen uskaltaisin melkein sanoa, ettet ainakaan käsin vaivaten sitä liikaa vaivaa, vai onko sinulla mahdollisesti olkapäissäsi kovasti "pattia"? Kyllähän siihen valmistumisen merkkinä alkaa näkymään taikinan tasoittuminen ja elastisuus lisääntyy myös. Kokemus on kuitenkin tässäkin valttia.

        Nostatusaikaakaan ei voi määritellä suoraan, sillä se riippuu niin monesta seikasta, taikinan lämpötila, olosuhteet, taikinan koostumus jne.

        Paistoaikaa on vaikea sanoa tarkkaan, uunit ovat erilaisia, eikä lämpötila välttämättä pysy samana. uunin oltua tyhjänä pitkään lämpö päällä, sen lämpö saattaa olla kireä ja lopputulos on epävarma.
        Pikkupullat ja sämpylät paistaisin 220° ja leipien kohdalla laskisin 200°:n.
        Kannattaa muistaa myös, että se leivän aromi on enimmäkseen siinä kuoressa, jotenka senkin vuoksi riittävän pitkä paisto kuoren muodostumisen kannalta on tärkeää.
        Ostappas joskus marketin paistopisteestä patonki, joka on kiireessä tai osaamisen puutteessa hiukan "lämmitetty", niin se maistuu pelkästään jauhoille. Mutta kun leipä on paistettu niin, että se muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi kultaharkkoa, niin... ahhh sitä nautintoa.
        Mutta leivo ja kokeile erilaisia vaihtoehtoja, kokemus antaa eväät siihen, että näet jo silmin milloinka leipä on riittävästi noussut, onko taikinasi kiinteys ollut oikea.


      • kotileipuri
        Jauhopussi kirjoitti:

        Viikkolehtien ohjeista, joissa sanotaan: Nostata taikina hyvin, tuplakokoon, en paljon arvoa antaisi. Eikä se ole tarkoitus nostattaa sitä taikinaa ennen varsinaista leipomista, se on vaan taikinan lepoaika tämä 20 min. Miksi antaa hiivan kuluttaa voimaa taikinasta kun sen voi säästää varsinaiseen nostatukseen leipomisen jälkeen.

        Milloin olet vaivannut taikinaasi riittävästi, on vaikeampi määritellä. Se riipppuu paljon siitä millainen taikinasi on. Onko se pullataikina, sämpylätaikina, vai ruisleipä. Sen uskaltaisin melkein sanoa, ettet ainakaan käsin vaivaten sitä liikaa vaivaa, vai onko sinulla mahdollisesti olkapäissäsi kovasti "pattia"? Kyllähän siihen valmistumisen merkkinä alkaa näkymään taikinan tasoittuminen ja elastisuus lisääntyy myös. Kokemus on kuitenkin tässäkin valttia.

        Nostatusaikaakaan ei voi määritellä suoraan, sillä se riippuu niin monesta seikasta, taikinan lämpötila, olosuhteet, taikinan koostumus jne.

        Paistoaikaa on vaikea sanoa tarkkaan, uunit ovat erilaisia, eikä lämpötila välttämättä pysy samana. uunin oltua tyhjänä pitkään lämpö päällä, sen lämpö saattaa olla kireä ja lopputulos on epävarma.
        Pikkupullat ja sämpylät paistaisin 220° ja leipien kohdalla laskisin 200°:n.
        Kannattaa muistaa myös, että se leivän aromi on enimmäkseen siinä kuoressa, jotenka senkin vuoksi riittävän pitkä paisto kuoren muodostumisen kannalta on tärkeää.
        Ostappas joskus marketin paistopisteestä patonki, joka on kiireessä tai osaamisen puutteessa hiukan "lämmitetty", niin se maistuu pelkästään jauhoille. Mutta kun leipä on paistettu niin, että se muistuttaa ulkonäöltään erehdyttävästi kultaharkkoa, niin... ahhh sitä nautintoa.
        Mutta leivo ja kokeile erilaisia vaihtoehtoja, kokemus antaa eväät siihen, että näet jo silmin milloinka leipä on riittävästi noussut, onko taikinasi kiinteys ollut oikea.

        Tahdon kiittää sinua vastauksistasi ja oikeassa olet vinkkeinesi, en voi muuta sanoa! Olen sydänjuuriani myöten kyllästynyt markettien paistopisteisiin, sieltäkään kun ei aina tahdo saada millään hyvän makuista ja -näköistä leipää ja että se olisi vielä riittävän kypsääkin! Puoliraa`at jauhomössöt ei herätä ruokahalua, kaukana siitä! Paistoin viimeksi kotona sämpylöitä puolen litran taikinasta ja niistä tuli ihanan pehmeitä, kuohkeita ja ennen kaikkea kypsiä. Eikä murentuneet yhtään! Teko-ohjeena käytin omaa päätäni ja sormituntumaa, siinä kaikki! Vinkkisi kyllä muistin leipoessani ja siksi niistä tulikin melkein täydellisiä. Nyt opin lisää hiivan ominaisuuksista ja leipomisen tekniikasta ja leipomisharjoitukset jatkuvat! Haaveilen joskus paistavani vielä kuvailemasi kaltaista hyvää leipää ja yrittänyttähän ei laiteta, sanotaan! Mukavia leipomishetkiä sinullekin, jos näet tämän vastaukseni!


      • Jauhopussi
        kotileipuri kirjoitti:

        Tahdon kiittää sinua vastauksistasi ja oikeassa olet vinkkeinesi, en voi muuta sanoa! Olen sydänjuuriani myöten kyllästynyt markettien paistopisteisiin, sieltäkään kun ei aina tahdo saada millään hyvän makuista ja -näköistä leipää ja että se olisi vielä riittävän kypsääkin! Puoliraa`at jauhomössöt ei herätä ruokahalua, kaukana siitä! Paistoin viimeksi kotona sämpylöitä puolen litran taikinasta ja niistä tuli ihanan pehmeitä, kuohkeita ja ennen kaikkea kypsiä. Eikä murentuneet yhtään! Teko-ohjeena käytin omaa päätäni ja sormituntumaa, siinä kaikki! Vinkkisi kyllä muistin leipoessani ja siksi niistä tulikin melkein täydellisiä. Nyt opin lisää hiivan ominaisuuksista ja leipomisen tekniikasta ja leipomisharjoitukset jatkuvat! Haaveilen joskus paistavani vielä kuvailemasi kaltaista hyvää leipää ja yrittänyttähän ei laiteta, sanotaan! Mukavia leipomishetkiä sinullekin, jos näet tämän vastaukseni!

        Tosiaan, kiitokset sinulle huomaavaisuudestasi. On vaan mukavaa jos joku muukin on kokenut nautintoa leipomisesta ja onnistumisen iloa.
        Itselläni on juuri menossa viimeisen leipomispäivän tuloksena syntynyt kanelipullien syöminen kahvin kera. Kysyvälle pullien mausta sanoisin, että hyviä tahtovat olla... vievät melkein sormet mennessään.
        Syksyn lähestyessä on mukava lämmittää uunia ja tuntea tuoreen pullan tuoksu. Sitä toivon teille kaikille.


      • Marianne
        Jauhopussi kirjoitti:

        Tosiaan, kiitokset sinulle huomaavaisuudestasi. On vaan mukavaa jos joku muukin on kokenut nautintoa leipomisesta ja onnistumisen iloa.
        Itselläni on juuri menossa viimeisen leipomispäivän tuloksena syntynyt kanelipullien syöminen kahvin kera. Kysyvälle pullien mausta sanoisin, että hyviä tahtovat olla... vievät melkein sormet mennessään.
        Syksyn lähestyessä on mukava lämmittää uunia ja tuntea tuoreen pullan tuoksu. Sitä toivon teille kaikille.

        Kohottamisen jälkeen taikinaa kannattaa hetki vaivata että ilmakuplat poistuvat. Siis muutaman kerran väännät ympäri. Samantien voit leipoa sämpylät, asettaa ne pellille, laittaa pellin esim. uunin päälle (liedelle) vähän lämpimämpään paikkaan, liina päälle. Hetki tässä antaa vielä kohota ja sitten uuniin.


    • Leypä

      Kymmenen vuotta vanha keskustelu, mutta löysinpäs vastauksen kysymykseeni. :D Lähes joka päivä leivon leipää, aina puolen litran taikinan ja leipävuoissa puuhellassa ne paistan. Murenemisen olen yhdistänyt leseisiin, mutta kun ne jätin pois, ei vastaavaa hyötyä ollut. Hellassahan ei ole tasainen lämpö, mutta ei sähköuunissa paistaminenkaan murenemista lopettanut.
      Ehkäpä nyt katsonkin tarkemmin tuon taikinan lepoajan.

      Ja olipas mukava lukea tältä palstalta järkevä keskustelu.

    • tasokasta

      Hyviä neuvoja löysitkin. Olisipa vieläkin keskustelun taso samanlaista kuin silloin! Ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta sekä asiallisuutta saa nykyään etsiä näiltä palstoilta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      82
      7076
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7043
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      106
      6143
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5394
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5228
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      60
      5173
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5088
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4585
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3447
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3370
    Aihe