Kaupunki on suostunut asettamaan Tilaliikelaitoksensa vastanimitetyn korkeapalkkaisen johtajan vuosien virkavapaalle Palloiluhallihankkeen johtajaksi. Hallista ei kuitenkaan vielä ole olemassa minkään valtakunnan suunnitelmaa sen sijoittamiseksi tai edes rahoittamiseksi, sen rakentamisesta ei myöskään ole päätöstä kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelmissa.
Nyt kuitenkin jo kilpailutetaan käsittämättömällä kiireellä sekä hallin paikkaa että sen rakentajaa ja suunnittelijaa!
Kirjastosiltaa pidetään kalliina (2 miljoonaa, josta EU-tukea toinen) kumma ettei kukaan ole noussut barrikkadeille palloiluhallin kalleutta vastaan, onhan kustannusarvioksi haikailtu kymmentä miljoonaa (kymmenkertaisesti sillan hinta)! Siis kaupungin kontolle on tulossa kymmenkertainen maksuvelvoite sillan rakentamiskustannuksiin verraten. Eikä silta edes vaadi vuorikymmenten ajaksi yhtä runsasta joukkoa jokapäiväistä huoltohenkiklökuntaa tai muita ylläpitomenoja kuin palloiluhalli!
Nyt tietenkin sanotaan, etteihän palloiluhalli vaadi mitään rahaa, kun rakennusliikkeet ihan kilpailevat saadakseen rakentaa sen kaupungille!
Tosiasiassa kaupunki maksaa sekä rakentamisen - korkojen kera - että sen kätyttökulut. Menettely, jossa rakentaja tekee, riskittä, hallin (onhan takana kaupunki) ja sitten vuokraa sen kymmeniksi vuosiksi käyvällä vuokralla tarkoittaa tismalleen samaa, kuin jos kaupunki ottaisi vastaavan 10 miljoonan lainan samoiksi vuosiksi hallin rakentamista varten. Jos joku muuta väittäää selittäköön kaupunkilaisille rautalangasta!
Nyt kuitenkin jo kilpailutetaan käsittämättömällä kiireellä sekä hallin paikkaa että sen rakentajaa ja suunnittelijaa!
Kirjastosiltaa pidetään kalliina (2 miljoonaa, josta EU-tukea toinen) kumma ettei kukaan ole noussut barrikkadeille palloiluhallin kalleutta vastaan, onhan kustannusarvioksi haikailtu kymmentä miljoonaa (kymmenkertaisesti sillan hinta)! Siis kaupungin kontolle on tulossa kymmenkertainen maksuvelvoite sillan rakentamiskustannuksiin verraten. Eikä silta edes vaadi vuorikymmenten ajaksi yhtä runsasta joukkoa jokapäiväistä huoltohenkiklökuntaa tai muita ylläpitomenoja kuin palloiluhalli!
Nyt tietenkin sanotaan, etteihän palloiluhalli vaadi mitään rahaa, kun rakennusliikkeet ihan kilpailevat saadakseen rakentaa sen kaupungille!
Tosiasiassa kaupunki maksaa sekä rakentamisen - korkojen kera - että sen kätyttökulut. Menettely, jossa rakentaja tekee, riskittä, hallin (onhan takana kaupunki) ja sitten vuokraa sen kymmeniksi vuosiksi käyvällä vuokralla tarkoittaa tismalleen samaa, kuin jos kaupunki ottaisi vastaavan 10 miljoonan lainan samoiksi vuosiksi hallin rakentamista varten. Jos joku muuta väittäää selittäköön kaupunkilaisille rautalangasta!
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Kolme rakentajaa kisaa palloiluhallista!" kirjoittaa päivän aviisi. Siis ketkä kisaa ja mistä ja kenen piikkiin? Minkälainen "kisa" lienee kyseessä: urakkakilpailu, kaavakilpailu vai rakenteiden suunnitttelukilpailu - ja millä säännöillä? Olisi muuten hauska kuulla.
Yksi rakentaja aikoo tehdä betonihallin Kupittaan tekonologiakeskuskeen. Toinen puuhallin (ah mikä oivallus!?) Kupittaan puiston harjoituskentälle. Komas ilmeisesti louhia sen kallioon keksikaupungille P-Louhen yhteyteen? Ehdottaneeko joku vielä tonttikustannuksiltaan kenties kakkein halvinta ratkaisua "toispuol ohittekulkutiet"?
Miten näitä vertaillaan keskenään. Tarvinneeko rakennusluvan saanti toiminnallisia tai ympäristöystävällisä selvityksiä ja missä hankkeessa mitäkin? Kuka takaa, että halli näin kisaten saadaan mahdollisimman oikeaan paikkaan oikeaan hintaan, kun kisailijat saavat sommitella sitä miten ja minne lysäävät?
Kirjastosiltaa ei tarvita mihinkään, palloiluhallille on käyttöä.
Kuka muuten tsekkais, ettei tässä rikottais EU:n kilpailusäädöksiä, niinku STX- lainatakauksissa epäiltiin käyvän? Liki nääs näyttäisis liippaavan...
P.S.
Kirjastosiltaa tarvitsee tuhansia ihmisiä päivittäin, palloiluhallia muutama kymmenen!
Kilpailun aitoudetsa on kysymys, ottaen nimenomaan huomioon, että hanketta johtaa Turun kaupungin, kuin myös teknologiakeskuksen (joka on yksi vartenotettavimmista vaihtoehdoista hallin sijoituspaikaksi!) palveluksessa oleva henkilö.
Tuhansiaä? Älä nyt viitsi naurattaa. Kunkan monta työntekijää on kirjastossa ja åboavitutuksessa? Noista varmaan muutama kaipaa sitä siltaa.
Minkälainen tarjouskilpailu kirjastosillasta on käyty? Ei ole sattunut silmiin.
Palloiluhallilla on takuulla korekampi käyttöaste kuin kirjastosillalla.
Turun uusi strategia poikii juuri palloiluhallin tapaisia yhden asian projekeja. Koko kaupungin uusi uljas organisatiouudistus on laadittu "virtaviivaistamaan ja ketteröittämään" päätöksentekoa. Mitä ihmettä se sitten tarkoittaneekin? Ainakin näin saadaan sivuutettua niin talous kuin toiminnalliset kysymyksetkin?
Palloiluhallissa näkyy esimerkinomaisesti (ajallisesti mainiosti esilleotettuna) tavoiteltu tulos: tavallisen kaupunkilaisen kannalta kalliita ja hankalia päätöksiä saadaan nuijittua niinsanotusti kaupungin osaomistamalla yhtiötasolla, johon kaupunginvaltuustolla ei ole sanansijaa. Päätökseneteon päällepäsmäreinä häärääkin keisarillinen hovi. Missä luurannee vanha kunnon demokratia näissä ympyröissä? Kystään nyt sitäkin!
Hovipojat harrastaa jalkainvälistä kansanpalloa!?
Näin on uutisissa kerrottu.
Luepa tarkasti päätökset. Palloiluhalliin ei tosiaankaan tarvita euron hyrrää rahaa. Rakennusliike hoitaa sen puolen. Meidän ei tarvitse kuin mennä valmiiseen halliin palloa potkiskelemaan! Mikä sen halvenpaa ja kivampaa!
Näin tehtiin jalkapallostadionin laajennuskin. Ei tarvittu oikeaa rahaa rakentamiseen. Harminpi paikka, että kaupunki joutui vuokraamaan oman käyttöönsä sekä katsomon että sen alla olevat valtaisat toimistotilat - ja mihin hintaan!
Rakentaja ei taatusti jäänyt voitotta! Olisiko kannattanut lainata rahat pankista nykyisellä minikorolla ja rakentaa itse. Olisi sitten siirretty niitä rahoja taskusta toiseen vaikka minkälaisia summia niinkuin nykyään näyttää olevan tapana. Ketä se olisi kiinnostanut sen enempi?
kaupunki vuokrasi Veritaksen toimistotilat vapaaehtoisesti ei JOUTUNUT vuokraamaan. Katsomoa ei ole kaupunki vuokrannut päivääkään.
Rakentajan tavoitteena on voiton tuotto on kyseessä talon tai stadionin rakentaminen.
Teatterin laajennuksen suunnittelu pitäisi keskeyttää sillä teatteri tuottaa pelkkää tappiota, samoin pikaratikan suunnittelu on täysin turhake koko asia.
Sisäpalloilutilaa on kaivattu kymmeniä vuosia ja sille on kova tarve.