vuoden tiedekirjaksi on arvovaltainen raati valinnut kirsi vainio-korhosen teoksen "ujostelemattomat". perusteluikseen palkintoraati toteaa nasevasti seuraavaa :
"
Ujostelemattomat tarjoaa lukijalle ennen kertomattoman tarinan arjesta 1700-luvun Suomessa. Monipuolinen, eri arkistoista ja aikalaiskirjallisuudesta kerätty aineisto valottaa kätilöiden ammattikunnan historiaa, mutta samalla myös aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Kätilökoulutuksen ja -työn käytänteiden kuvaus piirtää kuvan ammatista, joka on vaatinut luku- ja kirjoitustaitoa ja monipuolista osaamista sekä antanut valtaa naispuolisille ammatinharjoittajille aikana, jolloin naiset periaatteessa olivat aviomiehensä edusmiehisyyden alaisina. Kätilöt koulutettiin hoitamaan synnytyksiä ja vastasyntyneitä, mutta he myös käyttivät virkavaltaa synnytyksiin, abortteihin, lapsivuodekuolemiin ja isyyteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. He toimivat aikansa terveysvalistajina ja vähensivät äiti- ja lapsikuolleisuutta. Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten.
Kirjan erityinen ansio on mikro- ja makrotason yhdistämisessä. Kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria.
Ujostelemattomat edustaa tinkimätöntä tiedettä, mutta samalla myös lukukokemuksen riemua. Vainio-Korhosen kirjaa lukee kuin jännityskertomusta.
Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa.
"
näin siis historiaa voidaan uusintaa, reprodusoida ja valottaa luontevasti muutenkin kuin tavanomaisen empiirisen sotahistoriallisen taustoituksen avulla, jota käsitellään yleensä vielä joko nationalistisessa tai poliittisessa viitekehyksessä karttakeppi opettavaisesti ojossa.
sosiaaliset normistot, tavat ja käsitykset nousevat näin subjektiiviselta yksilötasolta tarkasteltuna välittömään yhteiskunnalliseen yhteyteensä ja selkeyttävät eri aikakausien kronologisia siirtymiä lisäten samalla ymmärrystä nykypäivinäkin ilmenevien memeettisten kulttuurievoluutiojäämien alkuperästä.
"
Ujostelemattomat tarjoaa lukijalle ennen kertomattoman tarinan arjesta 1700-luvun Suomessa. Monipuolinen, eri arkistoista ja aikalaiskirjallisuudesta kerätty aineisto valottaa kätilöiden ammattikunnan historiaa, mutta samalla myös aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Kätilökoulutuksen ja -työn käytänteiden kuvaus piirtää kuvan ammatista, joka on vaatinut luku- ja kirjoitustaitoa ja monipuolista osaamista sekä antanut valtaa naispuolisille ammatinharjoittajille aikana, jolloin naiset periaatteessa olivat aviomiehensä edusmiehisyyden alaisina. Kätilöt koulutettiin hoitamaan synnytyksiä ja vastasyntyneitä, mutta he myös käyttivät virkavaltaa synnytyksiin, abortteihin, lapsivuodekuolemiin ja isyyteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. He toimivat aikansa terveysvalistajina ja vähensivät äiti- ja lapsikuolleisuutta. Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten.
Kirjan erityinen ansio on mikro- ja makrotason yhdistämisessä. Kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria.
Ujostelemattomat edustaa tinkimätöntä tiedettä, mutta samalla myös lukukokemuksen riemua. Vainio-Korhosen kirjaa lukee kuin jännityskertomusta.
Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa.
"
näin siis historiaa voidaan uusintaa, reprodusoida ja valottaa luontevasti muutenkin kuin tavanomaisen empiirisen sotahistoriallisen taustoituksen avulla, jota käsitellään yleensä vielä joko nationalistisessa tai poliittisessa viitekehyksessä karttakeppi opettavaisesti ojossa.
sosiaaliset normistot, tavat ja käsitykset nousevat näin subjektiiviselta yksilötasolta tarkasteltuna välittömään yhteiskunnalliseen yhteyteensä ja selkeyttävät eri aikakausien kronologisia siirtymiä lisäten samalla ymmärrystä nykypäivinäkin ilmenevien memeettisten kulttuurievoluutiojäämien alkuperästä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kirsi vainio-korhonen on suomen historian professori erityisalueenaan 1600- ja 1700-lukujen historia. vainio-korhonen on perehtynyt naistutkimukseen ja naishistoriaan.
naistutkimushan on monitieteistä (poikkitieteellistä) ja valtavirtaistunutta tällä hetkellä. "ujostelemattomat" -kirjaa ei pidetä yleisesti mitenkään poikkeavana historiaa tulkitsevana teoksena, lähestymistapa on siinä yksilökeskeinen kuten feministisissä tietoteorioissa yleensäkin.
http://plato.stanford.edu/entries/feminism-epistemology/#standpoint
Ei vaikuta kovin kiivaalta feministiltä. Mitäs se raati pehmoilee?
"Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten."
Siskot, petos! Väärää tietoa, naista on aina sorrettu! Tulta munille!
Uutisoinnissa ei mainittu mitään yhteyksistä naistutkimukseen. Hyvä niin. Jos onkin aikaisemmin ollut naistutkija, feministi tai uusnatsi, armahdettakoon katuva ja annettakoon uusi mahdollisuus.
Yksilökeskeinen tietoteoria? Siis että asia on näin, koska MINÄ koen sen olevan näin?
Kätilöistä maaseudulla on muuten kirjoitettu ennenkin, tosin vähän myöhemmältä ajalta:
http://books.google.fi/books/about/Kätilönä_Karjalassa.html?id=lgp2AAAACAAJ&redir_esc=y
Tuskin edes haisee kuselle kuten oikea femakko.
niin ei mainita erikseen, koska naistutkimus on valtavirtaistunutta. kaikilla tieteenaloilla työskentelee feministisesti suuntautuneita tutkijoita.
Niinkö? Millaista mahtaa olla feministinen it-teknologia? Entäs laivanrakennus? Naistutkittu uudisrakentaminen?
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/10882
"retorinen tarkastelu tietokoneohjelmaa koskevissa puhetilanteissa"
Juuri niin, (p.aska)puhetta kyllä syntyy, vaan ei mitään oikeasti käyttökelpoista.
who cares
Eräs Professori kertoi minulle Suomen olevan erittäin kommunistinen, jopa Kiinaa kommunistisempi ja sama ideologia nostaa päätään, kun heillä kiinassa se oli arkipäivää. Feminismi on heidän "kommunistien" tieteellinen ihmiskoe, joka heilläkin päättyi katastrofiin, kuten yleensä kaikki yteiskunnat, jotka ovat tieteellisiä, eli yliopiston filosofinen päätelmä millainen yhteiskunnan pitäisi olla. Kiinassa tapahtui niin, että loppujenlopuksi nainen alkoi vihata omaa sukupuoltaan, että hänen piti samaistua mieheksi. Onnellinen hän oli siitä, että se kokeilu päättyi kuten päättyi ja Kiina on menossa oikeaan suuntaan, toki kunnioittaen molempia sukupuolia.
Ottakaa näistä Pirkoista mallia :D
http://www.youtube.com/watch?v=zQe6RZ39eNo
Feminismi on tuhoon tuomittu jo ajatuksen tasolla. Feministit ovat aliolentoja, ja keskitysleirin kaasukammio on femakoille sopiva paikka.
up!