Miksi Soini hyljeksii kotimaista lehdistöä?

Miksihän Soini sanoo Juurikkalan kirjoiottamia juttuja omikseen? Ei se ainakaan rehellistä ole.

Osaakohan Soini edes kirjoittaa kokonaisia lauseita? Omassa plokissaaankin on vain kolmen sanan kökkösutkauksia.

Hyljeksii koska siinä omatkin haukkuu Soinin maanrakoon.

Omatkin uskaltavat jo arvostella Soinia

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei ole enää kotoperäisen arvostelun ulottumattomissa. Puolueen kenttä ei odotuksia huonomman presidentinvaalituloksen jälkeen pidä kaikkia mölyjä mahassaan.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala arvosteli heti vaalien jälkeen Soinin kampanjaa siitä, ettei vastuuta jaettu ehdokkaan lähintä piiriä ulommas.

Saarakkalan jälkeen puhumaan on uskaltautunut myös joukko pienempiä kihoja. ”Mitätön kampanja”, nummipusulalainen Mikki Nieminen sanoi toissa iltana TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa.

Arvostelu ei tietenkään uhkaa Soinin ylivertaista asemaa puolueessa, mutta jostain se kertoo. Eduskuntavaalijytkyn aiheuttama autuas olo on väistymässä elämän harmautta ilmentävien tuntojen tieltä. Tätäkö tämä nyt onkin?

Kriittisimmät kysyvät, miksi puolueella on organisaatio, jos puheenjohtaja hoitaa asiat vailla puolueasemaa oleva Jukka Jusula ainoana kuiskaajanaan. Malli ”yksi johtaa, kaikki toimivat” jää vajaaksi, jos nämä kaikki eivät saa mitään toimittaakseen.

Kun tunnelmat ovat huipussaan, perussuomalaisten ”vanhoista puolueista” poikkeava johtamistapa tuntuu vahvuudelta. Kun tunnelmat latistuvat, äskeinen vahvuus voikin mieltyä heikkoudeksi.

Presidentinvaalien varjoon on jäänyt perussuomalaisten epäonnistunut yritys vallata sillanpää ammattiyhdistysliikkeestä. Puolue ei saanut kuin pari ehdokasta sak:laisten Metalliliiton ja JHL:n vaaleihin.

Tässä mahalaskussa näkyy yksi populismin ongelma. Ihmisten oma vaivautuminen on toissijaista, kun karismaattista johtajaa uskotaan ratkaisuksi kaikkiin pulmiin. Perussuomalaiset arvostelevat eliittejä, mutta ovat samalla oman puolue-eliittinsä varassa.

Kiihkeimmät kannattajat ovat kohdistaneet Soiniin messiaanisia odotuksia, mutta niitä on vaikea lunastaa oppositiossa.

Moninkertainen pääministeri Kalevi Sorsa (sd) kysyi joskus Sdp:n valtionhoitajaroolia arvostelevilta rividemareilta, mitä oppositiossa tehtäisiin. Kissanpoikiako pestäisiin?