Viina, vodka, viski...

Viljaperäisiä tuotteita molemmat.

Votkan valmistuksessa ei pyritäkään juuri muuhun kuin puhtaaseen, neutraaliin makuun. Tislauksessa käytetään jatkuvatoimisia kolonneja. Tisle on hyvin puhdasta spriitä. Se laimennetaan juomaväkevyyteen (yleensä 40 til.-%) eikä sitä kypsytetä mitenkään ennen pullotusta.

Viskejä on monenlaisia ja valmistustavatkin eroavat. Useinkin vilja mallastetaan ennen mäskin valmistusta. Mallastusprosessissa saatetaan käyttää myös savustusta; poltettavana aineena turve.

Skottiviskit jaetaan sekoiteviskeihin (blended) ja mallasviskeihin (malt, monesti single malt). Sekoiteviskeissä on sekä mallastamattomasta viljasta valmistettua jyväviskiä (grain) että mallasviskiä. Mallasviskit valmistetaan pot still -menetelmällä (erä kerrallaan, perinteisillä tislauspannuilla); jyväviskien valmistuksessa voidaan käsittääkseni käyttää myös jatkuvatoimisia kolonneja (halvempi prosessi massavalmistuksen kannalta).

Sekä jyvä- että mallasviskit joka tapauksessa kypsytetään puutynnyreissä ennen pullotusta; kypsytysaika vaihtelee vuodesta-parista pariinkymmeneen vuoteen, ylikin. Joitakin kalliita mallasviskilaatuja saatetaan kypsyttää tynnyreissä, joissa on aiemmin kypsytetty tai säilytetty portviiniä, sherryä tms. Tynnyrissä olevan viskin väkevyys on useimmiten luokkaa 55-60 til.-% mutta myytäväksi pullotettaessa viski laimennetaan tavallisesti 40-prosenttiseksi.

Viskeissä on etanolin ja veden ohella aromiaineita, joita tulee mallastuksesta, turvesavustuksesta, pot still -tislausprosessista (sikuna-alkoholit) sekä tynnyrikypsytyksestä.